Kulttuuripääkaupunkivuosi Turku 10 vuotta
Paleltuneet varpaat, sitkeät turkulaiset toppatakeissaan paukkupakkasessa Aurajoen rannoilla. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 viralliset avajaiset 15.1. olivat näyttävä spektaakkeli. Teemalla ”Tällä puolen, tuolla puolen” Aurajoen yllä nähtiin kansainvälisen tason ilma-akrobatiaa, näyttelijöitä, tanssijoita, ilotulitteita ja suurta kuoroa.
Harva turkulainen taitaa muistaa, että Logomo avattiin tuona viikonloppuna kulttuuripääkaupunkivuoden näyttely- ja tapahtumakeskuksena.
Kesällä 2012 Heikki Paasonen purjehti Maikkarin Itämeri tv-sarjassa Utöstä Airistoa pitkin Aurajokirantaan. Sarjassa seurattiin Itämeren sen hetkistä tilaa ja meren hyvinvoinnin aktiivisia puolestapuhujia ja vaikuttajia. Päättyneen kulttuuripääkaupunkivuoden jälkimainingeissa tutustuttiin 2011 Kulttuuriregatan suuriin purjelaivoihin.
Turku näytti tv:ssä hyvältä. Nyt ei paleltu vaan vietettiin elokuista Muinaistulien yötä. Aurajoen yllä sirkusteltiin ja tulitaiteiltiin.
Leikkaus vuoteen 2021. 27.5. Turun kaupunki ilmoittaa surullisen, joskin ei yllättävän tiedon: kulttuuripääkaupunkivuoden 10-vuotisjuhlien kohokohdaksi suunniteltu Tall Ships Races perutaan. Pari päivää myöhemmin myös Maarianhamina vetäytyy kisasta. Koronapandemia, kansainväliset miehistöt, matkustus- ja kokoontumisrajoitukset, kaupungin, alueen ja koko maan terveysturvallisuus...
Turku ei kuitenkaan luovu suurten purjelaivojen vetovoimasta.
Osaavana tapahtumajärjestäjänä katseet on käännetty vuoteen 2024, jolloin Tall Ships Races -isännyys on jälleen tarjolla.
”Kulttuuri tekee hyvää” oli kulttuuripääkaupungin pääviesti. Se säilyy ykkösteemana myös kymmenen vuotta myöhemmin. Termi ”kulttuurihyvinvointi” on kehitetty Turussa ja se on alkanut vakiintua ympäri Suomea.
2011 teki tunnetuksi laajasti kulttuurin hyvää tekevät vaikutukset ja mahdollisti monipuolisen ja laaja-alaisen toiminnan.
Sanahelinän sijaan Turussa on kymmenen vuoden aikana konkretisoitu mitä kaikkea kulttuurin hyvää tekevä vaikutus on. Se on mm. erilaisia etuja ja rannekkeita.
Ysiluokkalaisten YsiVip ja tiettyjen tukia saavien Kimmoke kannustavat ja ohjaavat kulttuuripalveluihin. Kulttuurikortti on kirjastokorttiin liitetty kaikille tarkoitettu etujen verkosto.
Omakirjastot lanseerattiin ajatuksella ”kirjasto tulee kotiin jos et itse pääse kirjastoon”. Konseptiin kuuluu mm. kotiin toimitettava kirjakassipalvelu ja laaja verkkotarjonta.
Kulttuurikuntoilureitit kehitettiin tarjoamaan matalan kynnyksen tutustumista kaupungin monipuoliseen kulttuuriin, historiaan ja luontoon liikkuen ja ulkoillen.
Kantavana ajatuksena oli, on ollut ja tulee olemaan että kulttuuri kuuluu kaikille.
”Turku palaa” -teemalla viitattiin kaupunkipalojen värittämään historiaan, uusiutumiseen, intoon, paloon tehdä uutta ja vaalia vanhaa. Keskiöön nostettiin arjen kulttuuri, liikunta, tiede ja tutkimus, työn kulttuuri ja ruokakulttuuri.
Samalla kun korostettiin juuria Suomen vanhimpana kaupunkina, haluttiin antaa ennakkoluuloton kuva tulevaisuudesta.
Keskiajan markkinoilla oltiin liekeissä, kun Turku teatterillisin keinoin paloi.
Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmakokonaisuus oli jaettu viiteen teemaan:
- 2011 arjen muuttujaa: tuo kulttuurin keskelle arkea ja tekee sen kohtaamisesta helppoa
- 2011 lentoonlähtöä: tarjoaa suuria ja pieniä irtiottoja arjesta sekä vahvistaa Turulle tärkeitä kulttuurinaloja
- 2011 sukellusta saaristoon: esittelee Turkua saariston, Itämeren ja Aurajoen kaupunkina
- 2011 henkilökohtaista: tarkastelee ajankohtaisia ja mieleen, minuuteen ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä
- 2011 muistijälkeä: haastaa käsittelemään Turun pitkää historiaa muistin, muistamisen ja tarinoiden avulla
Vuosi 2021 on yksi etappi matkalla kohti Turun 800-vuotisjuhlaa. Samalla kun muistellaan kymmenen vuoden takaisia tapahtumia, huomioidaan kulttuuripääkaupunkivuoden jättämät pysyvät jäljet ja rakennetaan siltaa juhlavuoteen 2029.
Kulttuurin, yhteisöllisyyden ja yhteistyön hengessä ääneen pääsevät isojen tekijöiden lisäksi pienet vaikuttajat ja vapaa kenttä.
-gz91-l.jpg)
Kun päättäjien pöydissä keskustellaan ylittyneistä budjeteista ja kaupungin infrasta, kulttuuri nostaa päätään vaatimuksena taiteentekijöiden ja kulttuurialan toimijoiden tilat ja tuet. Pitkään suunniteltu Historian ja tulevaisuuden museo etsii edelleen paikkaansa.
Askel tulevan menneisyydessä on 25.5.2021 avattu katsaus ja kokemus Turun kadotetussa kaupunkikeskustassa. Digimuseo -palvelu toteuttaa virtuaalivierailun vuoden 1827 paloa edeltävässä Turussa 360-asteen näkyminä.
Rettigin vanha tupakkatehdas näyttää saavan ainakin osan kaupungin taiteentekijöistä tiloihinsa, kiitos aktiivisten päättäjien.
Kulttuuripääkaupunkivuoden juhlinta näkyy vahvasti sosiaalisessa mediassa. Turun kaupungin nettisivuilla julkaistava Pysyvät jäljet -juttusarja seuraa ja kertoo, mitä pysyvää vuosi 2011 jätti Turkuun. Tähän mennessä on käsitelty mm. julkisia taideteoksia, kirsikkapuita ja jazzin näkyvyyttä kaupungissa.
Kukkivia kasviveistoksia, katuvalokuvataideteos, video- ja julkisivuteoksia…Turun kaupunki järjesti keväällä 2021 visuaalisten alojen ammattilaisille suunnatun taidekilpailun osana kulttuuripääkaupunkivuoden 10-vuotisjuhlaa.
Kaupungin kaunistamisrahaston vuoden 2020 tuotoilla toteutettavat teokset elävöittävät Turkua 15.6.-30.9. Taidekilpailun avulla pyrittiin tukemaan taiteilijoiden erityisesti nyt haasteellista työtilannetta.
Toteuttavien hankkeiden valinnassa taiteellisen laadun ohella painotettiin kulttuuripääkaupungin juhlavuoden arvoja eli alueellisuutta, yhteisöllisyyttä, yllätyksellisyyttä ja yhteistyötä.
Mitä täällä sitten tehtiin? Kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmakirjaa lukiessa hengästyttää.
Saunalabin suunnittelijoiden persoonallisissa hikihuoneissa saunottiin ympäri Turkua. Nosturitaide valaisi Wärtsilän telakan nosturit. Flux Aura toi ympäristötaideteoksia ympäri Turkua, näyttävimpinä ja pysyvinä maamerkkeinä Forum Marinumin ja Suomen Joutsenen edustan Päivänkakkara ja Aurajoen ulkoilureitin Barkerin tehtaan puolella olevat Teknokukat.
Isot kukan terälehdet ja liiketunnistimilla syttyvät valot aktivoivat ja saavat ohikulkijat pysähtymään, kuvaamaan ja somettamaan.
Uraputki kertoi opiskelijaelämästä ja Halistenkoskella vesi ja maa kohtasivat.
Kirjastoista nousi kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Lähikirjastot toivat esiin kaupunginosien ääntä ja kirjastokortista tuli monipuolinen avain kaupunkikulttuuriin.
Kaupunginosaviikot lanseerattiin esittelemään turkulaisia kaupunginosia ja niiden omaleimaisuutta.
Katukulttuuri kukoisti ja nykyinen kaupunkilaatikkoviljely sai kenties inspiraationsa kun pihat ja puutarhat saivat huomiota.
Tuli on irti! Kulttuuripääkaupunkivuoden nimikkonäyttely oli yleisömagneetti. Isolle näyttelylle tarvittiin iso tila. VR:n vanha konepaja sai uuden elämän ja Logomosta kehittyi yksi maamme johtavista tapahtumakeskuksista.
”Lähiruokaa Turusta” on yksi 2010-luvun kaupungin teemoista. Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2011 Turku sai mahdollisuuden nostaa esiin lähiruokaa, saaristoa, paikallisia tuottajia ja sesonkijattelua. Neitsytperunafestivaali teemoitti näyttävästi yhden Varsinais-Suomalaisen sesonkiherkun. Turku lautasella -kirja paketoi ajan hengen ja Aurajokirannan ravintolakulttuurin.
Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hanke on ehkä näkyvin ja kaikille merkittävin kestävän kehityksen projekti. Aurajokirannat kunnostettiin ja ehostettiin eläviksi ulkoilureiteiksi ja olohuoneiksi.
Yhtäkkiä Aurajoella melottin, Tervatoria tuskin kukaan tunsi ennen tätä ja käyttötaideteokset tulivat tutuiksi.
Liikuntaa ja kulttuuria yhdistävä hanke teki Kupittaasta koko perheen ulkoilukohteen.
Kaupunkikävelijä kiittää kulttuuripääkaupunkivuotta näistä: Myllysillan epäsuora kohdevalaistus, jokirannan muurien valaiseminen ja keskustan arvorakennusten kohdevalot. Jokirannan lyhtypylväät päivitettiin.
2011 perintöä on Aurajoen ulkoilureitti. Keskustasta Koroisille ja Halistenkoskelle ulottuva väylästö on todellinen arkipäivän kulttuuriteko kaikille kaupunkilaisille.
Suomen Sydän oli alkusysäys teemoitetuille kulttuurikävelyille. Kulttuurikuntoilureitistö on kasvanut persoonallisten tarinoiden ja kaupunginosien verkostoksi. Melkoinen AikaVaellus.
Turun kulttuuripääkaupunkivuosi avasi aistit. Äänen saivat nuoret, ikäihmiset ja muuten harvemmin suunvuoroa saavat ryhmittymät. Värikkäästä tapahtumakartasta jokainen voi poimia oman suosikkinsa, kulttuuria riitti kaikille ja jokaiseen päivään.
Vaikka some oli kymmenen vuotta sitten alkutekijöissään, kulttuuripääkaupunki osallisti kaupunkilaisia.
Omina nostoinani tuon esiin nämä kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumat:
Logomon Tom of Finland -näyttely. Hienon taiteilijan ja vähemmistökulttuurien esiinnousu.
1827 Infernal Musical – turkulaisvoimin toteutettu näyttävä hevimusikaali, jossa äänen saivat niin tekijöinä kuin esiintyjnäkin nuoret.
Hair – keski-ikäisten hiukset. Klassikkomusikaali tulkittiin tuoreesti keski-ikäisten amatöörien voimin. Yllättäviä menestyksiä.
Colourscape puhutti kuplillaan ennen koronakuplia. Värikkäiden eri materiaaleista tehtyjen kuplien sisällä kävijä pääsi kokemaan moninaisia ja virikkeellisiä tunnelmia turkulaisissa kaupunkimiljöissä.
Lopuksi puhutaan numeroista. Kulttuuripääkaupunkivuosi oli tuottoisa. Laskelmien mukaan Turkuun ja Varsinais-Suomeen jäi noin 260 miljoonaa euroa. Rahallinen tuotto ylitti odotukset. Kaupungin vetovoima kasvoi, ja synnytti positiivista virettä elinkeinoelämän suunnalla.
Kyse ei ollut vain kertaluontoisista tapahtumista, vaan pitkäkestoisesta houkuttelevuudesta, jota esimerkiksi Logomo edustaa.
Ja ai niin.
Onnea ja menestystä Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 Oulu!
