Kulttuurikuntoilureitit
Voiko ihminen rakastua vielä vuonna 2021 paperisiin karttoihin?
Kyllä! Olin perehtynyt aiheeseen Turun kaupungin kulttuurin sivuilla netissä, olin googlettanut sijainteja ja reittivaihtoehtoja.
Latasin Citynomadi-sovelluksen puhelimeeni. Löysin Sound Cloud -sovelluksella ääniopastukset, joita kuuntelin parvekkeella valoisina alkukesän iltoina.
Tuomiokirkon kello löi lukemattomia kertoja kun tarinat veivät mukanaan.
Visit Turun matkailuneuvonnasta sain kulttuurikuntoiluun ison nipun karttoja, lähiympäristön tutkimiseen kannustavan kulttuurikuntoilijan bingoruudukon ja bonuksena kaikille kaupunkilaisille jaettavia auringonkukansiemeniä, joilla muistetaan Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 10-vuotisjuhlaa.
Yleensä kartat ovat vain karttoja, yleisiä tai tiettyyn alueeseen kohdennettuja.
Nämä kulttuurikuntoilukartat ovat aivan omanlaisiaan: pieniä matkaoppaita. Karttalehdykkään on onnistuttu tiivistämään kunkin reitin alue, tärkeimmät kohteet ja muutaman lauseen kompakti informaatio karttaan merkityistä kohteista.
Yliopistonmäki, Piispankatu, Tuomiokirkko, Vanha suurtori, Vähätori, jokiranta, sillat, Kupittaa, keskustan puistot…
En ollut tajunnut kuinka monen kulttuurin kuntoilureitin varrella asun tai liikun lähes päivittäin.
Historia, arkkitehtuuri, taide, menneisyys ja tarinat sulautuvat toisiinsa ja reitit leikkaavat toisensa monissa pisteissä. Kulttuurikuntoilureiteillä toisteisuus on onnistuttu välttämään hienosti.
Kymmenvuotisen historiansa aikana kulttuurikuntoilureitit ovat toteuttaneet alkuperäistä tarkoitustaan yhdistämällä kaupunkiin tutustumisen ja ulkoilun. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 loi loistavat puitteet, joista kaupunki on lähtenyt tarinallistamaan ja avaamaan syvemmin tuttuja ja tuntemattomia kohteita.
Turku by night -popup mobiilireitillä vieraillaan tutuissa kaupunkikohteissa yöaikaan. Humanistisen ammattikorkeakoulun Humakin kulttuurituottajaopiskelijat saavat kunnian tämän reitin suunnittelusta ja toteutuksesta.
Älylaitteita hyödyntää tämän reitin lisäksi lisättyä todellisuutta käyttävä lapsiperheille suunnattu Patsastelu. Sen uudella ladattavalla sovelluksella päästään syventymään tehtäviin ja elämyksiin.
Keskustan ja ruutukaava-alueen ulkopuolelle jäävät Ruissalon, Runosmäen ja Pansion kulttuurikuntoilureitit sekä Suomen sydän – aikamatka historiaan -reitistö.
Ainutlaatuisena luontokohteena Ruissalo on ansaitusti saanut oman kulttuurikuntoilukartastonsa. Saari on jaettu kahteen reitistöön.
Kansanpuiston reitti kiertää Honkapirtin, Kasvitieteellisen puutarhan, kansanpuiston, huvilat ja Pikku-Pukin promenadin ja Ruissalon puistotien. Kuuvan reitti lähtee Honkapirtiltä huviloille, golfkentille, luontopoluille ja näköalat Airistolle avaavalle Kuuvannokalle.
Pansio on muutakin kuin teräs, laivanrakennus ja merivoimat. Tämä kulttuurikuntoilureitti avaa alueen historiaa ja detaljeja. Reitti kiertää mm. laivateollisuuden eli Laten alueella. Telakan työläisille Erik Bryggmanin suunnittelema asuinalue muodostaa nykyisin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.
Runosmäen kulttuurikuntoilureitti poikkeaa muista lyyrisyydellään. Sen pohjana on kesällä 2012 kerätyt kokemukset, muistot ja tarinat Runosmäestä. Turun Sanataideyhdistyksen toimesta tarinoista syntyi korvarunoja. Teemat kuljettavat kuuntelijaa alueella.
Suomen Sydän on itse asiassa koko kulttuurikuntoilun sydän. Yhteistyössä Turun kaupungin, Varsinais-Suomen kulttuurirahaston, Turun yliopistosäätiön, Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen ja Liedon Vanhalinnasäätiön kanssa tämä reitti avattiin Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 osana Kultturikuntoilun keskuspuisto -reitistöä. Kaupungin historiallisesta keskustasta Maaherran makasiinilta Liedon Vanhalinnalle kulkevaa 11,5 kilometrin reittiä viitoittaa 12 informatiivista opastaulua. Ääniopastus kertoo kylistä ja kulttuurimaisemista, sodan ja rauhan joesta ja vehreästä Aurajokilaaksosta.
Keskustan alueella kulttuurikuntoilijan tyrmää runsaudenpula. Mätäjärvi, kirjaston kummitukset, romahtanut silta. Turun tauti on kulunut vitsi, mutta yhtä totta kuin lauttamatka täl ja tois puol jokkee.
Romanttisen Turun kierroksella kertojana on itseoikeutetusti turkulainen (sydänten) huijari Ruben Oskar Auervaara. Ääniopastusten tarinoissa rakennetaan kiinnostava kontrasti paatuneen naistennaurattajan ja kaupungissa ensirakkauksia, kesäromansseja ja ylipäätään huolettomia kesäfiboja kokevan kaupunkilaisen välille.
Kaupunkilaisia kuullaan parhaista pussauspaikoista ja maauimalan salaisista yöuinneista.
Seitsemän kukkulan kaupungissa on portaita. Porrastelu vie kolmeen portaita sisältävään kiinnostavaan kohteeseen. Yksi porras vastaa kymmentä askelta tasamaalla.
Kaupunkikuntoa kasvattavalla porrastelulla on kolme reittiä: Yliopistonmäki, Kakolanmäen ja Portsan alue sekä Martti, Samppalinnanmäki ja Vartiovuori.
Patsastelun reittivaihtoehdot kokoavat Turun kaupungin taidekokoelman keskusta-alueella sijaitsevista ulkoveistoksista ympäristötaideteoksiin Turun linnalta Tuomaanpuistoon. Taideteoksissa korostuu maisemallisuus, sotahistoria ja katse tuleaisuuteen.
ArkkitehTOUR: vanhan keskustan arkkitehtuuri ja modernimpi kaupunkikehitys.
Täl ja tois puol jokkee liikutaan Engelin asemakaavassa. Bassi, Bryggman ja kumppanit määrittävät kaupungin arkkitehtuuria.
Turku palaa kartalle, Kaupunkitarinoita Turusta ja Lost in Turku kuljettavat joen molemmin puolin. Näillä reiteillä palataan Turun rakentamiseen, paloihin, purkamiseen ja uudelleenrakentamiseen. Podcasteissa korostuu kaupunkisuunnittelu, tutkimus, hankkeet ja keskustelu.
Kaupunkilaisten ääni kuuluu, aikalaistarinat saavat tilaa.
Näillä reiteillä ja tarinoissa Turun satamassa tulvii, Multavierussa talo vajoaa kirjaimellisesti jokeen, Auran panimo vallataan ja Myllysilta romahtaa.
Omalla tavallaan oivaltavin kulttuurikuntoilu on lähtöisin lasten käsistä. Kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 joukko turkulaislapsia sai suunnitella miniatyyrisiä taideteoksia. 5-20 -senttiset omakuvapatsaat piilotettiin Martinsillan ja Turun linnan välille. Vuodet ja asukkaat ovat kirjaimellisesti verottaneet taidetta, mutta edelleen Piiloleikki on kiertämisen arvoinen. Etenkin lasten antamia äänivinkkejä kuunnellen.
Synnin ja oikeuden paikat 1600-luvulla on kulttuuripääkaupunkivuoden juhlajulkaisu. Nyt seikkaillaan rikosten, synnintekijöiden ja rangaistusten maailmassa.
K-16 -reitillä käydään vanhoilla rikospaikoilla ja siellä, missä rangaistuksia kärsittin.
1600-luvun oikeuspäiväkirjat heräävät eloon, kun kohteina ovat mm. ”Uudenmaantullin teilipyörät”, ”Kerttulinmäen hirsipuumuistomerkki”, ”Lapsenmurha”, ”Ruttoa Ryssänmäellä tulliaidan sisäpuolella” ja ”Piispanpellon öisen halailun seuraukset”.
Kulttuurinen kierros pitää päättää Vanhalle suurtorille. Turun tori oli keskeinen oikeiden jakamisen ja tuomioiden täytäntöönpanon paikka. Torin päässä, Raatihuoneella toimivat raastuvanoikeus, kämnerinoikeus sekä vankila. Keskiaikamarkkinoiden hilpeyttä herättävä mestauslava häpeäpaluineen oli veristä totta 1600-luvulla.
Näinä outoina aikoina turvallisinta ja fiksuinta on kulttuurikuntoilla yksinäisenä citynomadina kaupungin ääniä kuunnellen. Lisätty todellisuus, kerrotut äänitarinat ja paperikarttojen konkreettinen kääntely. Tossunnauhat tiukalle. Tätä ja paljon muuta on kulttuurikuntoilu.
*Kulttuurikuntoilureiteistä löytyy kattavasti tietoa turku.fi -sivustolta. Siellä opastetaan sovellusten lataamiseen, annetaan linkit reiteille, kerrotaan kuljettavat kilometrimäärät, näytetään kohdekartta ja tiivistetään kunkin reitin olennaisin.
Paperikarttoja on saatavilla myös kirjastoista.
