Vanha Turku - johtolankoja
Suomen ensimmäinen pääkaupunki. Piispanistuin. Turun linnan rakentaminen. Maamme ensimmäinen rahapaja, suomen kielellä painettu kirja, haarukka, yliopisto, valokuva, joulurauhan julistus...
Turku on ehtinyt historiassaan olla ensimmäinen Suomessa lukuisissa asioissa.
Matkailijan tie vanhaan Turkuun kulkee tutuimmillaan välillä Tuomiokirkko - Turun linna. Unohtamatta Vanhaa suurtoria, vanhan Turun sydäntä, josta on luontevaa lähteä tutkimaan kaupungin historiaa.
Vanha Turku on kompakti: kävelyetäisyydellä kirkko, akatemia, hovioikeus ja vieläpä Turun historiaa keskiajalta 1900-luvulle esittelevä arkeologinen museo Aboa Vetus. Siellä on nähtävillä mm. kuuden keskiaikaisen kivirakennuksen rauniot, sijaitseehan museo yhdellä Turun neljästä keskiaikaisesta korttelista.
Turkua on kuitenkin alunperin asuttu jokilaaksosta käsin. Melko lähellä Turun nykyistä keskustaa pääsee erilaiseen Aurajokirantaan ja Turun syntylähteille.
Halistenkosken yläjuoksulla vanhan Halisten kylän kupeessa Virnamäen muinaisjäännösalueella on todisteita rautakautisesta asuinpaikasta. Kalmisto, rautakautiseen uskomusmaailmaan liittyvät kuppikivet ja läheiset Aurajoen rannan Komoisten hautakummut eivät ole nykyään näkyviä maamerkkejä ja jäävät siksi suurimmalta osalta alueen kulttuurimaisemassa ulkoilevalta huomaamatta. Kohteet ovat muinaismuistolain perusteella suojeltuja.
Aurajoen varrelle on asetuttu asumaan varhaisimmillaan noin neljätuhatta vuotta sitten. Maatalouselinkeinolle soveltuvat savikot ja kovapohjaiset moreenialueet sekä meren läheisyys ja sen ulottuminen joen uomineen pitkälle mantereelle takasivat toimeentulon.
Ihmisten asumisen ja elämisen lisäksi Virnamäen alueella on tehty myös kasvillisuuskartoituksia, joissa löydetyt arkeofyytit eli kasvit liittyvät rautakauden ihmisen toimintaan.
Toinen yläjuoksun historiaretki kannattaa laajentaa Ravattulaan. Suomen vanhimman tunnetun kirkon jäännökset löytyivät 2013 Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivauksissa. Kirkon kivijalka, kirkkomaa ja mäkeä kiertäneen aidan kiviperustus ajoittuvat ristiretkiajan ja keskiajan taitteeseen 1100-1200 -lukujen vaihteen tienoille, aikakauteen ennen Suomen seurakunnallista järjestäytymistä. Ravattulan Ristimäellä peltojen ja viljelysmaiden keskellä historian kerroksista kertoo paikalle pystytetty valkoinen puuristi.
Ylitetään joki. Kuralan kylämäki tunnetaan nykyään 1940-50 -lukujen maalaismiljöön ylläpidosta. Se on elävä ulkoilmamuseo, jossa pääsee tutustumaan kyseisten vuosikymmenten asumiseen, työtapoihin, kasvistoon ja elämäntapaan.
Esihistoriallisen asutuksen näkökulmasta Kurala liittyy aiemmin mainittuihin paikkoihin kulkukelpoisen joen ja maareittien kannalta tärkeiden kauppapaikkojen kautta. Kylän sivuitse kulkenut Hämeen härkätie on merkinnyt elintarvikkeita, vaihdantataloutta ja liikennettä.
Aurajoen ja Jaaninojan risteyskohta oli aikoinaan merikulkukelpoinen, joten viljaisan jokilaakson antimet vaihtuivat tuontituotteena mm. suolaan. Täällä on siirrytty peltoviljelyyn ensimmäisenä Suomessa. Tilat ovat siirtyneet kirkon omistuksesta säätyläisten kiinnityksiin.
Perintötiloina säilyneet Kuralan tilat olivat vaarassa joutua asuinlähiöiksi 70-luvun Turun taudin hengessä. Muinaismuistolaki pelasti Kuralan kylämäen valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen listalle ja suojeluun.
Liedon Vanhalinnan linnavuorella avautuu viljava Aurajokilaakso. Täältä puolustettiin Turkua, mäen merkkitulet pitivät yhteyttä lähiseudun muihin puolustuslinnakkeisiin. Arkeologiset löydöt kertovat alueen käytöstä pronssikaudelta keskiajalle.
Hämeen härkätien varrella, kahden tärkeän kauppapaikan eli Turun ja Hämeen linnojen välillä sijainnut Linnavuoren linnoitus menetti merkityksensä puolustuslinnakkeena 1300-luvulla Turun linnan valmistuttua. Tällöin siitä alettiin puhua "vanhana linnana".
1229 Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista paavin luvalla Koroisiin. Yleisesti tätä pidetään Turun perustamisvuotena. Koroistenniemen merkitys kauppapaikkana, maallisen ja hengellisen vallan keskuksena perustuu pitkälti silloiseen vesireitistöön. Maankohoamisen vuoksi Koroinen menetti 1300-luvun aikana keskusasemansa.
Merirosvoista ja kaappareista koostunut Vitaaliveljet tuhosi Koroistenniemen merkityksen piispankirkkona, ja Turun Tuomiokirkko, Suomen ainoa keskiaikainen basilika vihittiin käyttöön kesäkuussa 1300. Vihkimisen ajankohdasta on kuitenkin epävarmuutta, kuten kirkon rakentamisen alkuvaiheistakin. Pitkän rakennusajan ja lukuisten uusimisten vuoksi Suomen kansallispyhätöksi kutsuttu kirkko edustaa mm. romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista tyyliä.
Museovirasto on määritellyt Turun tuomiokirkon ja sitä ympäröivän Turun historiallisen ydinalueen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Muinaismuistoalueeksi rauhoitettu Koroistenniemi puolestaan yhdistää maisemillaan vanhan ja modernin Turun.
Elokuvallinen leikkaus: 8.9.2018 Tyttökuningas ja Turun linna. Syyskuisena lauantai-iltana 2018 elokuvapäivän huipennuksena Turun linnan sisäpihalla katsellaan Mika Kaurismäen kansainvälisenä tuotantona tehty leffa Tyttökuningas. Se kertoo Ruotsia (ja siis Suomea) 1600-luvulla hallinneesta kuningatar Kristiinasta. Suuri osa kuvauksista tehtiin nimenomaan Turun linnassa, joka esitti silloista Tukholman Tre kronor -linnaa. Siinä muutama turkulainen historian kerrostuma.
Ruotsin kruunun rakennuttaman hallintolinnan rakentaminen alkoi vuonna 1280. 1562 Turun linnassa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen haarukka, jonka esitteli Katariina Jagellonica. Näiden vuosisatojen väliin mahtuu mm. ensimmäinen joulurauhan julistus, katedraalikoulu, Suomen ensimmäinen sairaala Pyhän Yrjänän eli Turun hospitaali, maamme ensimmäinen rahapaja ja oma Aboa-niminen raha, maaoikeus, Suomen ensimmäinen teollisuuslaitos ja ensimmäinen suomen kielellä painettu kirja.
Kun Turun yliopisto juhli näyttävästi 100-vuotista taivaltaan 27.2.2020, kukaan ei tiennyt sen olevan viimeisiä suuria massatapahtumia ties miten pitkään aikaan. Tuntematon tauti selätti hetkeksi tieteiden Turun.
Tieteiden tekemisellä on Turussa pitkät perinteet. Suomen ensimmäinen yliopisto eli kuninkaallinen Turun Akatemia perustettiin 1640. Sen yhteyteen syntyi maamme ensimmäinen kirjapaino.Tieteiden vuosisadalla Turku sai Suomen ensimmäisen pankin, kustantamon, apteekin ja kasvitieteellisen puutarhan.
Turun Akatemiassa järjestettiin myös maamme ensimmäinen julkinen "ihmisruumiin leikkely" eli ruumiinavaus, joka oli oman aikansa tieteellinen merkkitapahtuma Suomessa.
Vakavien saavutusten ohella Pietari Brahe järjesti Turussa maan ensimmäisen ilotulituksen 1648.
1700-luku jatkaa tiedon poluilla: Turussa julkaistaan ensimmäinen suomenkielinen almanakka ja sanomalehti.
Suomen ensimmäisenä pääkaupunkina Turku ehti olla vuodet 1809-1812. Pääkaupunkioikeuksien menetys ei hidastanut tahtia: Suomen Pankki aloitti toimintansa, ensimmäiset suomalaiset setelit painettiin, Turussa aloitti Suomen ensimmäinen tieteellinen observatorio ja kätilökoulutusta antava synnytyslaitos. Maamme vanhin edelleen ilmestyvä sanomalehti ehti aloittaa ilmestymisensä ennen dramaattisia tapahtumia.
Miltä Turku näytti ennen historiallista paloa 1827? Suomen ja Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo tuhosi kolme neljäsosaa kaupungista.
Lähes nykyisessä keskustassa sijaitseva Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka sijaintinsa ansiosta säilyi Turun palosta. Elävä museoalue käsittää 18 1700-1800 -lukujen vaihteessa rakennettua pihapiiriä. Ne koostuvat yli 30 alkuperäisestä paikoillaan säilyneestä puutalosta. Yleisölle Luostarinmäki avattiin 1940. Vartiovuorenmäen ja Turun observatorion kanssa alue muodostaa yhden Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Turun puutalot tarjoavat katsauksen niin kaavoituksen kuin talojen rakennuksen historiaan. Turun palon jälkeen kaupunkiin nousi noin kahdeksassa vuodessa peräti 530 puutaloa.
Iso osa varhaisimmista puutaloista rakennettiin porvarillisiksi edustuskodeiksi. Turun katukuvalle ominaisia kivijalan päälle rakennettuja puutaloja nousi kaupunkiin erityisesti vuosien 1907-12 välillä. Työväen hellahuoneasuntoja alettiin rakentaa 1920-luvun jälkeen.
Työläiskaupunginosat Portsa, Raunistula, Lonttinen ja Nummenmäki olivat aikoinaan synkkiä, syntisiä ja syrjäisiä. Ja nykyään kaupungin kasvojen pesun myötä arvostettuja ja haluttuja asuinalueita.
Vanhan Turun 1960- ja 70-lukujen historiaan kuuluu olennaisesti Turun tauti. Uudisrakentamisen tieltä purettiin lukuisia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Samantapaista kaupunkikuvan muutosta tosin tapahtui useissa muissakin maamme kaupungeissa. Termiä alettiin käyttää laajemmin pahemman purkuaallon jälkeen 1980-luvulla, jolloin Turun kunnallispolitiikkaa ja korruptiota ruodittiin lehdistössä.
Käsitteenä Turun tauti jumittui osaksi Turun julkista imagoa vuosikymmenten ajaksi. Olipa kyse kaavoituksesta, yksittäisen rakennuksen purusta, poliittisesta säätämisestä tai jos joku kaupungissa ei vaan suju, kansan suussa kyse on "turun taudista".
Kaupungin vanhin keskus, maanteiden yhtymäkohta, kauppapaikka, tori. "Suomen Turku".
Muinaisvenäjän sana turgu merkitsi kauppapaikkaa. Sana elää; sanonnoissa ollaan "turhuuden turuilla" ja "maailman turuilla".
Åbo, Aboa - joki ja asukas - å, bo.
Pieniin Engelin ruutukaavaneliöihin mahtuu paljon: 1842 Suomen ensimmäinen valokuva otettiin Uudenmaankadulla, maamme ensimmäinen ulkoilmaravintola Pinella avattiin Aurajokirannassa 1848 ja Suomen ensimmäinen hevosvetoinen raitiotie aloitti Turussa 1890. Polkupyörien valmistus käynnistyi Turussa 1890-luvun lopulla.
Keskiaika löi läpi isosti 1990-luvulla. Ensimmäisten vuosien Turun Keskiaikaiset markkinat oli vielä amatöörimäinen pienen piirin juttu, josta kasvoi Suomen suurin keskiaikatapahtuma ja merkittävä yleisömagneetti. Tarinallistettu, elävöitetty, moniaistinen keskiaikatapahtumakokonaisuus on osannut jakaa viihteellistä ja asiapitoista tietoa keskiaikaisesta Turusta, myös somessa ja virtuaalisesti.
Turun linnan turnajaiset on luonteva jatko keskiaikainnostukselle. Historiallisen ratsastuksen taitajat kilpailevat vuosittain kesällä linnanpuistossa. Kun turnajaisritarit siunataan kisan aluksi Tuomiokirkossa, historian kerroksisuus todentuu.
Nostalgigot fiilistelevät myös somessa.
"Turku - ennen ja nyt", "Postikorttien Turku", "Turku kuvina nyt ja ennen" ovat esimerkkejä facebookin vanhaa Turkua muistelevista ryhmistä.
Virallisempaa tietoa kaupungin historiasta ja turkulaisuudesta jakaa turkuseura.fi. Se on kansalaisjärjestö, joka vaalii Turun historiaa, murretta ja turkulaisuutta. Opastetut kävelykierrokset, Suomen Turku -lehti, Turkuaiheisia tuotteita myyvä Föripuoti Vanhalla Suurtorilla ja verkossa jatkavat vanhan kaupungin elävöittämistä.
Vanha Turku -puoti 1867 toimintansa aloittaneessa Turun kauppahallissa kauppatorin laidalla on jälleen kerran osoitus historian kerroksellisuudesta. Ikuisen väännön toriparkissa on kaivettu vanhan Turun kivikerroksia, jokirannassa on löydetty todisteita keskiaikaisesta kapakkakulttuurista ja Kakolan kulmilla on louhittu kakoliittia ja marmoria.
Puhelimeen ladattavan Citynomadi -sovelluksen avulla Vanha Turku saa syvyyttä kävellen ja moniaistisin keinoin.
Kirjaviisaat hyödyntävät Turun kattavaa kirjastovalikoimaa. Kaupunginkirjastojen lisäksi historiannälkäisten kannattaa ottaa haltuun korkeakoulujen kirjastot.
Syvemmälle kaupungin historiaan pääsee kansallisarkiston kokoelmiin perehtymällä.
Turun museokeskus koordinoi ja kokoaa yhteen kaupungin omistamat museot. Se vastaa kaupungin kulttuuri-, taide- ja luonnonhistoriallisesta museotoimesta, muodostaa ja ylläpitää esine- ja taidekokoelmia ja edistää kulttuuriympäristön säilymistä tutkimustyöllä, näyttelyillä ja julkaisuilla.
Historian ja tulevaisuuden museon konseptointi on merkittävä panostus turkulaisuuden, varsinaissuomalaisuuden ja laajemmin kulttuurisen identiteetin muodostumisen ymmärryksessä.
Polkuja vanhaan Turkuun on siis lukuisia arkkitehtuurista luontoon, kirkosta kapakkaan, porvaristosta pirtutrokariin.
Tutustumisen voi toki aloittaa milloin tahansa, mutta vuosittain syyskuun kolmas sunnuntai on varsinainen aarrearkku. Turun päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien. Se on Turun kotiseutupäivä, jolloin kaupunkilaiselle tarjotaan monia mahdollisuuksia tutkia kotikaupunkiaan.
Museoiden vapaa pääsy, eri laitosten ja toimijoiden avoimet ovet, paikallisten yhdistysten, seurojen ja yritysten mahdollisuus markkinoida itseään.
Syksyn 2021 omaksi tärpikseni nostan opastetun kävelykierroksen "muuttuva vanhakaupunki". Turun historiallinen keskusta Tuomiokirkolta Yliopistonmäelle on trendaava ja kaupunkikuvallisesti kiinnostava kohde, jota halutaan kehittää erityisesti liikkumisen, viihtymisen ja palveluiden osalta.
Avaisiko kävelykierros uusia silmiä omiin kotikulmiin?
