Valon polku 2022 - valo kävi visiitillä Turussa
Joulukuun ensimmäisen lauantain pimenevä alkuilta. Tuomiokirkon edusta hehkuu neonväreissä. Isoista valaistuista kirjaimista muodostuu LOVE. Kymmeniä ja kymmeniä poseeraavia ihmisiä, lapsia kipuamassa valokirjainten päälle.
Yritys kuvata graffitinomaista mm. vihapuheeseen ja ilkeyteen reagoivaa teosta sellaisenaan ei näytä onnistuvan. Jos selfieiden määrä on jo täällä jatkuva, aavistelen ettei kuvaaminen tule helpottumaan jokirantaan suunnattaessa.
Toista kertaa järjestetty Turun kaupungin toteuttama valotaidekokonaisuus Valon polku koostui joulukuun alun suuresta nelipäiväisestä valotapahtumasta sekä pimeimmän talvikauden ajan esillä olevista kausivalaistuskohteista. Suuret valotaideteokset sijoittuivat pääosin Aurajoen rannoille Auransillan ja Turun linnan välille.
Kaupungin tarinoista, tunnelmista ja merellisistä maisemista inspiraationsa ammentanut tapahtuma nimesi teemoikseen veden ja merellisyyden.
2021 Valon polku kävelytti laaja-alaisesti Puolalanmäeltä Vartiovuorenpuistoon, keskustasta Tuomaanpuistoon ja joen yläjuoksun puistikoihin. Maisemien monipuolisen hyödyntämisen ohella hajasijoittelulla pyrittiin kaiketi hallitsemaan väkimääriä koronarajoitusten tiimoilta.
Kulttuurinnälkäinen yleisö otti julkistettaessa uudistetun Valon polun jokirantoja myötäilevän reitin pääosin kiittäen vastaan. Selkeämpi, suoraviivaisempi ja helpommin saavutettava – mutta toisaalta jo ennalta arvaten ruuhkaisempi.
Keskustassa huomaa, miten erilaiset valaisut risteävät ja tukevat toisiaan. Uudistetun Kauppatorin valoportit, houkuttava lumisadepallo ja muut valoelementit linkittyvät Kävelykadun perinteisempään jouluvalaistukseen. Torin muutama valolilja toimivat johdatuksena jokirannan valokukkamereen.
Ensimmäinen Valon polku oli loistava päätös Turun 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 10-vuotisjuhlille. Toinen Valon polku pystyi toteutumaan entistä kansainvälisimmin tekijöin ja antaen ääntä ja näkyvyyttä paikallisille osaajille tekniikasta tuottajiin, taustavoimista näkyviin esiintyjiin.
Flower Forest. Jokilaivat kukkivat.
Aurajoen rantojen valaistut nelimetriset jättiläisliljankukat muistuttavat ihmisen pienuudesta luonnon rinnalla. Englantilainen James "Jig" Cochrane omistaa tällä hetkellä maailman suurimman valaistujen kukkien kokoelman. Somen ja oman kokemuksen mukaan kuvatuin elementti.
Ruuhkaa sillalla. Teatterisillan mielipiteitä jakavan kausivalaistuksen punaisuuden tunnelmissa katseen vangitsee sinisävyinen kaupungin ylle levittyvä valo. Laivahostel Boren kannelta kohoava valokiila läpäisee joen ja kaupungin. Carbon Arc on hollantilaisen valotaiteilja Ivo Schoofsin suunnittelema teos, jonka valolähteenä toimii toisen maailmansodan aikainen massiivinen Sperry-valonheitin.
Wäinö Aaltosen museon julkisivut, katto ja taivas hehkuvat Dimension X -konstruktion peilikuplien violetin ja sinisen sävyissä. Lämmittely museon aulassa tulee tarpeeseen.
Itäisen jokirannan Wavescopen liikkuvia valoympyröitä tallentaessa kuvaajan reaktionopeutta haastetaan.
Priorisointia kylmenevässä illassa. Kun sekä kuvausväline että kuvaaja alkavat hyytyä, pitää tehdä ratkaisuja. Halusin ehdottomasti nähdä Valon polun taiteellisen johtajan Kari Kolan valaistukselliset näkemykset Wärtsilän telakkanostureissa. Nostureiden pysyvästä valaistuksesta on keskusteltu vuosia, viimeistään nyt olisi tekojen aika.
Telakkarannassa koettu moniaistinen hetki on maaginen. Samaan näkymään osuvat kaupungin ikoniset tunnusmerkit: valaistut nosturit, merelle avautuva Aurajoki, Suomen Joutsen, Turun linna. Mystinen Borelta lähtevä valokiila sammuu juuri samalla hetkellä puhelimen akun kanssa.
Kantaaottavampi, kävijää ja katsojaa haastavampi audiovisuaalinen, multimediaalinen ja interaktiivinen osuus Valon polusta jää valitettavasti vähemmälle huomiolle niin yleisön kuin median toimesta. Monitaiteelliset, vedellisiä elementtejä hyödyntäneet teokset mm. Forum Marinumilla, Sigynillä ja Varvintorilla eivät saavuta massoja.
Näissä taiteilijat yhdistelivät videoita, valoja ja reaaliaikaista Aurajoen äänimaailmaa. Kun "Aurajoen neito" korostaa vesireitin merkitystä ja joen ympäristön monimuotoisuuden vaalimista, Turun linnan ulkoseiniin heijastettu ilmastonmuutosta pohtiva 3D-teos haastaa katsojan: entä jos Turku ei olisikaan palanut 1827 vaan uponnut veden alle?
Kitchillä seilaten. Korvamadoksi kierrokselta jäi Förillä taukoamatta soinut Lemmenlaivan tunnusmelodia. Kasarin lapselle amerikkalainen tv-sarja edusti suurta maailmaa, risteilyunelmia ja viihdekuplaa.
Förin jättikokoinen valaistu punainen sydän ja kaiuttimista pauhaava imelä musiikki kahden minuutin matkalla täl ja tois puol jokkee toimi loistavana parodisena elementtinä. Love Boatin sydän taisi olla Valon polun kuvatuimpia kohteita.
Vaikka suurimmat ja ympärivuorokautista valvontaa tarvinneet kohteet olivat nähtävillä vain neljän päivän ajan, osa valoteoksista jatkaa Nuutinpäivään ja kausivalaistus helmikuun loppuun.
Valokokonaisuutta täydentää jälleen Know your hoodsin organisoima kävijöitä osallistava Valosuunnistus. Rastilta toiselle johdattava reitti aktivoi tutustumaan talviseen jokirantaan puhelimen kanssa QR-koodivinkkejä seuraten.
Valon polku -kokonaisuuteen liittyi myös runsaasti oheisohjelmaa, joka toimi estradina monille turkulaistaiteilijoille.
Havaintoja: Vaikka polun kiertäminen ei matkana ole pitkä, moni taisi jättää valoteosten ihailun siihen "kaupallisempaan" keskustan osuuteen.
Kantaaottavuus ei tainnut tavoittaa suuria jokirannan massoja, somessa näyttäytyi perhe- ja kaveriposeeraukset, koska pitihän täällä nyt käydä ja näkyä.
Kännykkäkuvaajaa haastoi – yllättäen – valon määrä. Kaupunkivalaistus mainosvaloineen, katulamppuineen ja liikenteineen todensi "valosaasteen" määrän. Autojen ja bussien virrassa olisi pitänyt olla ammattikuvaaja.
Aurajoki antoi hienoa lisämaustetta muutenkin upeille valoteoksille. Erilaiset heijastumat veden pintaan lisäsivät visuaalista vaikuttavuutta ja syvensivät katsomiskokemusta.
Kun kaupunki on samaan aikaan täynnä erilaisia jouluun liittyviä tapahtumia, yhteistyö ja tarkempi profilointi kannattaisi. Näin myös eri tapahtumakokonaisuuksien palautteet saavuttaisivat kohteensa. Nyt osalla näyttää menevän sekaisin esim. kaupungin markkinointityö, yrittäjät ja tapahtumajärjestäjät.
Somekommenteissa tapahtumaa toki hehkutettiin, toisille neljä päivää ei tuntunut riittävän. Olisihan se hienoa fiilistellä valotaideteoksia vaikka koko pimeän kauden, mutta monilla vaikutti kadonneen realismi.
Ilkivallalta ja järjestyshäiriöiltä vältyttiin, onneksi. Suurin osa teoksista kuitenkin vaatii ympärivuorokautista valvontaa ja tapahtuma järjestyksenvalvontaa. Myös kaikenlaiset tekniset kulut kasvavat ajan pidentyessä.
Teokset eivät myöskään ilmesty ja katoa tyhjästä, kaikella katsojalle maksuttomalta näyttäytyvällä on hintalappunsa.
Valon polku -tapahtuma toteutettiin 3.-6.12.2022 Keskustan kehittämisen ja Kulttuurin kärkihankkeen yhteistyönä. Kävijöiden lisäksi tapahtuma sai kiitosta osallistuneilta taiteilijoilta.
Tapahtuma järjestetään jälleen ensi vuonna joulukuun alussa.
Ai niin, se sähköasia. Pakollinen maininta. Tapahtuman arvioitu sähkönkulutus oli 2 MWh. Tämä korvattaisiin, jos jokainen tapahtumakävijä sammuttaisi tunnin ajaksi kotoaan 10 watin valon.
Tapahtuman jälkeen arvioiduilla kävijämäärillä valotaiteesta oli todellakin lupa nauttia.
