Turkulaiset.fi
Sijaintisi: Etusivu » Turun puutalomiljöitä

Turun puutalomiljöitä: Lonttinen, Raunistula & Nummenmäki

Turun palo, puutalokorttelien värikäs menneisyys, Engelin asemakaava, Turun tauti. Näihin neljään nurkkaan voi hyvin naulata Turun puutalojen historian. Viidentenä naulana lisätään uusi arvonnousu ja kaupungin kerroksellisuus.

Aidoimmillaan ja nostalgisimmillaan Turun puutalot ovat Luostarinmäellä. Se on kaupungin ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi Turun palossa 1827.

Puutalot ovat olleet erityisesti työläiskaupunginosien asuntoja. Tästä paras ja tunnetuin esimerkki Turussa on Port Arthur eli Portsa. Kapeat mukulakivikadut ja tiiviit sisäpihat ovat yhä edelleenkin Portsan ydintä.

1970-luvun Turku uskoi betoniin ja elementtitaloihin. Vanhoista dokumenteista ja lehtiartikkeleista näkee tehokkaan ja surullisen purkamisinnon. Kaikesta huolimatta kaupunkiin jäi kuitenkin useita puutaloalueita, jotka elävät ja elävöittävät nyky-Turkua. Tässä niistä kolme.

Nummi. Nummenmäki, Nummenpaka, Pakka. Monien nimien puutaloalueeseen kuuluu Vanha Hämeentie sivukatuineen, Itäharju ja Kuuvuori. Seutu pitää sisällään myös betonirakenteisen Ylioppilaskylän, joten pelkästä puutaloasutuksesta ei todellakaan ole kyse.

Lonttinen. Aikoinaan saattoi olla kaukana Nummesta. Nykyään lähes keskustaa. Vuosituhannen vaihteessa avattu Tuomaansilta ja Helsinginkatu yhdistävät Nummen ja Lonttisen. Junarata jakaa Lonttisen joenpuoliseen moderniin kerrostaloalueeseen ja vanhaan, nyt suojeltuun puutalokortteliin.

Raunistula. Pahamaineinen. Ruutukaavaton. Nykyisin haluttu. Junaradan ylitys yhdistää Lonttisen ja Raunistulan. Puutalot sijaitsevat vilkkaan liikenteen ja vilkkaiden liikuntareittien välimaastossa.

Pienellä arkistojen tutkimisella käy selväksi Turun kahtiajakoisuus. Käsityöläiset ja 1870-luvulta alkanut teollinen vallankumous synnyttivät konkreettisen asuntotarpeen. Näistä lähtökohdista kehittyivät Turun käsityöläiskaupunginosat. Samaan aikaan kaupungin porvaristo rakennutti vapaa-ajanasuntoja metsästysmailleen. Näin syntyivät Ruissalon puiset pitsihuvilat.

Liian tiheä rakentaminen ja tulenarat rakennusmateriaalit koituivat Turun kohtaloksi 1800-luvulla. Betonilla pyrittiin eroon paloherkkyydestä.

Tonttitehokkuus. Seitsemänkymmentäluvun sana. Kivijalkarakentamisen hyödyntämisen maksimointi. Betoni. Puutalojen ullakot ja kellarikerrokset valjastettiin käyttöön. Paikalliset rakennusmestarit taistelivat perinnöstään elementtirakentamisen paineissa.

Lonttinen on kompakti muutaman kadun puutalokortteli keskustan tuntumassa. Nykyään suojeltu alue rajautuu Helsingintiehen ja junarataan. Tuomaansilta ja Aurajoen ulkoilureitistö yhdistävät Lonttisen Nummeen ja keskustaan. Pääosa taloista on rakennettu 1900-luvun alussa. Vaikutteita rakentamiseen on saatu funktionalismista ja jugendista. Lonttinen kuului aikoinaan Maarian kuntaan ja se liitettiin Turkuun 1940-luvulla.

Nummen menneisyys kantaa aina 1500-luvulle asti. Nummen kylä oli merkittävä talokokonaisuus umpipihoineen ja -kartanoineen. Turun palon jälkeen Nummi yhdistyi silloisen Kaarinan puolella olevan Nummenpakan kanssa. Nummenmäki ja Itäharju ovat olleet vahvaa käsityöläisaluetta. Kupittaan Savi oli alueensa ja koko Turun merkittävimpiä työllistäjiä 1920-luvulta 60-luvulle asti. Tiili- ja keramiikkateollisuus hyödynsi rautatietä ja radanvarteen syntyi monia puutaloalueita.

Raunistulan historia on osa Suomen rikoshistoriaa. Asemakaavattomuus, epäyhtenäisyys, kylämäisyys, kaupungistuminen, maaseudulta tulleiden käsityöläisten asumistarpeet ja järjestyssääntöjen puute ovat olleet Raunistulan arkea. Etenkin täällä rakentajat saivat itse määrätä talojensa ulkomuodon. 1880-luvulla Raunistula oli Turun suurin esikaupunkialue. Isolla alueella oli isot ongelmat. Maalaisten ja kaupunkilaisten kohtaaminen yhdistettynä tiiviiseen asumiseen synnytti rikollisuutta: pimeän viinan myyntiä, varastelua, huoraamista ja väkivaltaa. Maariaan kuulunut alue liitettiin Turkuun 1944.

Kivijalat ja kattotyypit. Turun puutalot on rakennettu kivijalkaan. Kaupungista löytyykin paljon 1900-luvun alun kivipuutalokantaa. Tässä esiteltyjen lisäksi puutalokaupunginosia ovat mm. Pohjola, Martti ja Kähäri. Ydinkeskustan tuntumastakin puutaloasumista löytää esimerkiksi Yliopistonmäeltä ja Piispankadulta. Satulakatot, harjakatot ja mansardikatot vaihtelevat. Turun puutaloarkkitehtuuri on moni-ilmeistä ja varsin kirjavaa.

Mikko Laaksonen: Turun puutalot (2016)
Ylen elävä arkisto: Puutalojen Turku (1979)

Teksti ja kuvat: Päivi Säiniö (10.7.2020)