Turun päivä - kirkoista kaduille, seurallisuudesta someen
Suomen vanhimman kaupungin omaa nimikkopäivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien. Turkuseuran aloitteesta lähteneen Turun päivän ajatuksena on alusta lähtien ollut tarjota kaupunkilaisille katsaus Turun kulttuuriin ja tapahtumiin. Alkuvuosina päivän ohjelma oli melko vaatimatonta. Vuosien mittaan ohjelmatarjonta on monipuolistunut ja päivästä on kasvanut todellinen runsaudensarvi.
Turun päivänä paikalliset toimijat suurista pieniin, virastoista yhdistyksiin, yrityksiin ja seuroihin saavat esitellä toimintaansa matalalla kynnyksellä ja avoimien ovien hengessä.
Museot ovat olleet näyttävässä roolissa ja suureen osaan niistä voi tutustua maksutta. Perinteisesti kaupungin museoista ainakin Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Wäinö Aaltosen museo, Aboa Vetus & Ars Nova sekä Turun linna ovat tarjonneet ilmaisen sisäänpääsyn.
Aikoinaan tuoreina Turkuun tulleina uusina opiskelijoina otimme kavereiden kanssa haltuun lähikulmien pienimpiä museoita kuten Ett Hem ja Sibeliusmuseo. Se oli pehmeä lasku ison kulttuurikaupungin jo silloin laajaan tarjontaan.
Reilut parikymmentä vuotta myöhemmin Turun päivä on siirtynyt nettiin ja sosiaaliseen mediaan. Enää päivän ohjelmaa ei tarvitse taitella taskuun päivän Turun Sanomista. Ajankohtaiset ja päivittyvät tiedot eri tapahtumista näkee vaikkapa Turkukalenterista. Sinne tapahtumajärjestäjät voivat itse ilmoittaa tapahtumistaan.
Turun päivän ajankohdaksi on vakiintunut syyskuun kolmas sunnuntai. Vakiintuneita traditioita ajankohdan lisäksi on ollut myös Turun päivän kummilapsen nimeäminen eli tuona päivänä ensimmäisenä syntynyt. Klassikkoja on ollut myös Turun Flikan ja Pojan julkistaminen sekä Turun päivän nimikkopostileima.
Turun päivässä hienointa on että jokainen voi muokata sen omanlaisekseen. Kaikkea tarjontaa ei kuitenkaan voi ja ehdi kokea.
Yksi parhaista Turun päivistäni oli vuonna 2014. Avoin satama -tapahtumassa oli mahdollisuus päästä maksuttomalle vesibussikierrokselle Forum Marinumilta Turun satamaan ja Turun telakka-alueelle. Opastettu kierros kertoi paljon kiinnostavaa tietoa merellisestä Turusta. Tuon jälkeen visiitti Turun linnassa antoi uusia näkökulmia historiaan. Paluumatkalla bongasin vielä Suomen Joutsenen avoimet ovet, joten sielläkin piti käväistä.
Mielikuvilla ja markkinoinnilla on valtava rooli. Minulla oli pitkään jokin päähän iskostunut ajatus siitä, että Turun päivä on alkuperäisten "Heidekenillä syntyneiden" vanhan polven turkulaisten nostalgiapäivä. Tai lapsiperheiden markkinahulina, jolloin käydään ostamassa ilmapallo ja metrilakua torilta.
Toki totta toinen puoli: maakunta-arkisto ja kaupungintalon avoimet ovet ovat ehkä "vanhojen" turkulaisten juttu, Kauppatorin markkinakojut ovat aina houkuttaneet lapsiperheitä ja perheen pienimmät ovat tohkeissaan Turun paloaseman kalustoesittelyistä.
Uteliaisuus ja avoin mieli kantaa tänä päivänä pitkälle. Eräänä vuonna lähdin vain fillaroimaan ainoana ajatuksena pistäytyä Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Vanha Turku vei niin mukanaan, että huomasin polkevani iltapäivällä jälleen Turun linnaan. Josta historiannälkä vei vielä Aboa Vetukseen. Kolme huikeata matkaa historiaan yhden päivän aikana!
PosankkaRace ja opiskelija-approt. Turun päivä tarvitsee aina uusia ideoita. Viime vuonna pienet kumiset vaaleanpunaiset kaupungin maskotit eli Posankat kisasivat uintikilpailussa Aurajoessa. Pidä saaristo siistinä ry:n leikkimielisessä kisassa kerättiin varoja tärkeälle asialle. Tänä vuonna tapahtumaa ei haluttu järjestää vallitsevan koronatilanteen takia.
Turun päivän appro puolestaan innovoitiin opiskelijoille kaupunkisuunnistuksen hengessä. Rastikierroksella haalarikansaa houkutellaan tutustumaan kotikaupunkiinsa suorituskarttaan leimoja keräten, palkintona tapahtumaan suunniteltu haalarimerkki.
Ja näin ne tilanteet elävät: tapahtumapäivää edeltävänä perjantaina kaupunki tiedottaa, että sunnuntain opiskelija-approja ei järjestetäkään turvallisuussyistä. Erityisesti opiskelijoiden keskuudessa aivan viime aikoina ilmenneet koronatartunnat ja -altistukset ovat pakottaneet opiskelijajärjestöt perumaan tapahtumiaan. Nyt mennään terveys edellä.
Turun päivä on muokkautunut vuosien ja vuosikymmenten mittaan ja reagoinut kaupungissa tapahtuneisiin muutoksiin. Nyt jos koskaan reagointikykyä on koeteltu. Ollaan kenties suurimman muutoksen äärellä. Koronatilanteen nopeat vaihtelut ja muuttuvat ohjeistukset ovat pitäneet tuotantotiimin ja kaikki järjestävät tahot valppaina. Tapahtumia muokataan virtuaalisiksi, somesisältöjä luodaan. Yhä useampiin tapahtumiin on ennakkovaraus ja kävijämääriä rajoitetaan. Vuoden 2020 Turun päivä onkin tasapainottelua joka suhteeessa.
Ohjelmaan on kuitenkin kirjattu monipuolinen kattaus turkulaisuutta: Mikaelinkirkon merimessu, uuden EduCityn kampuskierrokset, Pyhän Hengen kappelin avoimet ovet, Folke Westin matkakertomukset laivahostel Borella, opastukset Kuralan kylämäellä, Kävelykadun varsin värikäs ohjelma, Halistenkosken tapahtumat, Turun yliopiston opastetut kierrokset ja eläinmuseon avoimet ovet.
Fillaritalli fiksaa polkupyöriä jokirannassa, teatterit järjestävät avoimia harjoituksia, Tuomiokirkossa on ilmainen kävelykonsertti. On hippimessua, Aurajoen siivousta, taidetta, designia, musiikkia, somekampanjaa ja -kisaa.
Vaikka maailma ja käytännöt muuttuvat, yksi Turun päivän traditio pysyy. Ilotulitus klo 21 Samppalinnanmäeltä on klassikko jota kaupunkilaiset kokoontuvat seuraamaan keskustaan ja silloille. Itse olisin toivonut modernimpaa otetta lasershown tyyllin, jonka Turun yliopisto toteutti erittäin tyylikkäästi satavuotisjuhlissaan helmikuussa 2020. Mutta kuten eräs pari vuotta sitten vieressäni ilotulitusta seurannut iäkäs pariskunta totesi: "Turun päivän ilotulituksen aplodien jälkeen tuntee todella kuuluvansa tänne".