Turun linnan turnajaiset
Pari "peltiasuun" pukeutunutta ritaria astuu ulos bussista ja ottaa selfiet. Sen jälkeen haarniskoidut ritarit seurueineen vakavoituvat, asettuvat jonoon ja kulkevat arvokkaasti Turun tuomiokirkon portaita. Sisällä eteisessä pidetään papiston kanssa vielä viime hetken neuvonpito tärkeän tilaisuuden kulusta samalla kun rahvas kulkee penkkeihinsä.
Kyse ei ole Turussa kuvattavasta historiallisesta leffasta, vaikka tässä elokuvakaupungissa niin voisi olettaa. Alkamassa on turnajaisritarien siunaus. Keskiaikaisessa pyhäkössä luodaan moderneja perinteitä. Kolmatta vuotta peräkkäin ritareille annetaan siunaus, jotta seuraavien päivien taistelut olisivat suotuisia ja kunniakkaita.
Turku on elänyt ja hengittänyt kesäisin keskiaikaa näyttävästi 1990-luvun puolivälistä lähtien, jolloin Keskiaikaiset markkinat lanseerattiin. Markkinanäytelmän ja torimyynnin ohella keskiaikamarkkinoihin on pitkään kuulunut olennaisena osana hevosturnajaiset. Niiden järjestäjänä on Kemiönsaarella toimiva Rohan tallit. Se on ratsutila, joka on keskittynyt historiallisiin ratsastus- ja hevostaitoihin. Opetuksen ohella Rohan tallit organisoi historiallisen ratsastuksen kilpailuja ja näihin tekniikoihin perustuvia ratsastusnäytöksiä.
Helteisenä elokuun loppupuolen perjantai-iltapäivänä Turun linnalle valuu mukavasti väkeä. Lapsiperheiden nuorimmat kirmaavat tutkimaan puisia miekkoja, aidon näköisiä kilpiä ja kypäriä. Turnajaisten myötä Linnanpuisto on herännyt eloon myyntikojujen muodossa. Turnajaisia käydään nyt viidettä kertaa. Edellisiin vuosiin verrattuna tunnelma on uinuvampi.
Nyt saadaan olla todella tyytyväisiä, että turnajaiset ylipäätään järjestetään. Turun linnalla piti kisata mestaruuksista totutusti heinäkuun puolenvälin tienoilla. Koronatilanne ja rajoitukset pakottivat järjestäjät siirtämään tapahtumaa. Myöhäisempi ajankohta, lomakauden loppuminen ja vallitseva epävarma tilanne ovat luonnollisesti vähentäneet katsojakuntaa. Kuten myös kansainvälisiä kilpailijoita.
Vaikka Turun linnan turnajaiset ovat näyttävä ja ilmainen yleisötapahtuma, keskiössä on kuitenkin ihan oikea kilpailu. Viiden Turussa järjestetyn vuoden aikana täällä on kilpailtu niin Suomen kuin Euroopan mestaruuksista historiallisessa ratsastuksessa.
Lajeina ovat Skill at arms, joka on eräänlainen taitorata. Sillä simuloidaan keskiaikaista metsästystä ja sotataitoja. Ratsukon yhteistyö, hevosen hallinta, tehtävien suoritus. Kaikki nämä arvioidaan ja pisteytetään. Radalla käytetään peitsiä ja miekkoja, yritetään osua kohteisiin mahdollisimman tarkasti, jahdataan saalista ja katkotaan päitä (omenia). Lajin luokista hunting käydään kevyemmin varustein ja war kisataan täydessä haarniskassa.
Näyttävin, haastavin ja yleisöä kiinnostavin laji on jousting. Tätä varten Linnanpuiston ottelukenttä on rakennettava uudelleen. Kaikki ylimääräinen poistetaan. Tilalle kannetaan kenttää pitkittäin jakava puinen aita.
Edellisissä koitoksissa väsyneet hevoset saavat lepoa ja ruokaa pilttuissaan, ratsastajat avustajineen ruokailevat omassa telttaleirissään. Yleisölle on tarjolla keskiaikahenkeen sopivaa muonaa ja suun kostuketta. Vehreä puisto nurmikoineen tarjoaa väriä, valoa ja varjoa. Ja toki itse Turun linna on kävijöille avoinna tänäkin vuonna.
Hevosen ja ratsastajan yhteistyö, koordinaatio, hallinta, kova kunto, kestävyys ja kylmähermoisuus. Vauhti, nopeus ja näyttävyys. Jousting on historiallisen ratsastuksen kuninkuuslaji. Tyylikkäästi puettuja hevosia ja haarniskoituja ratsastajia seuratessa miltei unohtaa lajin fyysisyyden. Lähes viisimetriset peitset painavat kahdeksan kiloa, haarniskat muutaman kymmenen kiloa. Haarniskan sisällä lämpötila nousee yli 70 asteeseen.
"Hyvät katsojat, siirtykää pois radan päädyistä oman turvallisuutenne vuoksi". Ihan turhaan ei turnajaisten isäntä yleisöä varoittele. Vaikka hevoset ovat koulutettuja ja ratsastajat äärimmäisen taitavia, eläin on aina arvaamaton. Rata voi olla liukas tai jokin yllättävä elementti voi pelästyttää hevosen. Kun ratsukon vauhti yltää 80 kilometriin tunnissa ja peitsen murtovoima on yli 600 kiloa, kannattaa ohjeistuksia kunnioittaa.
Linnalla taistellaan myös ilman hevosia. Buhurt on voimalaji historiallisissa haarniskoissa ja tylpillä teräaseilla. Kamppailulajina buhurt on varsin nuori Suomessa. Se on lähtöisin Venäjän ja Ukrainan alueilta. Ei siis ihme että linnan pihan pieni buhurt-kehä kerää uteliaita katsojia.
Turun linnan turnajaiset on vakiinnuttanut paikkansa niin yleisön suosikkina kuin arvostettuna kilpailuna. Toivottavasti ensi kesänä kisaan saadaan taas enemmän kansainvälisiä lajien ammattilaisia. Puitteet ja miljöö ovat ainakin kunnossa ja innokkaita katsojia löytyy.
Rohan tallit
Historiallisen ratsastuksen seura
Turun Linnan Turnajaiset
Medieval Combat Sport Finland
