Vuoden kaupunginosa: Turun I kaupunginosa
”Alueen rentous”.
”Eri toimijoiden aktiivinen yhteistyö ja kumppanuus”.
Nämä olivat pääkriteerit Suomen Kotiseutuliiton valinnalle vuoden kaupunginosaksi. Palkinnon pokkasi Turun I kaupunginosa.
Turku on palkittu tässä kategoriassa aiemminkin: Portsa ja Kakskerta ovat vuoden kaupunginosia vuosimallia 2001 ja 2013.
I Kaupunginosa on keskustan numeroiduista kaupunginosista itäisin. Sen koordinaatit ovat Aurajoen itäpuoli, Uudenmaankadun, Kupittaankadun, Helsingintien ja Aurajoen rajaama mukaeltu neliö. Tähän neliöön mahtuu käytännössä kaupunki pienoiskoossa: tiede, hallinto, uskonto ja kulttuuri.
Turun palon jälkeisen asemakaavan laati Carl Ludvig Engel. Keskustan ruutukaava-alue jaettiin pienempiin osa-alueisiin roomalaisin numeroin. Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen ja 87 kaupunginosaan. Ydinkeskustan kaupunginosat on merkitty roomalaisin numeroin, muille kaupunginosille on annettu nimet.
”Vanhan kaupungin rakenne ja tunnelma”.
”Kaupallinen häly jää taakse”.
”Edustusarkkitehtuuria, vanhoja kivitaloja joissa asuu aivan tavallisia ihmisiä”.
I kaupunginosaan sijoittuu Turun yliopisto, Åbo Akademi, Kauppakorkeakoulu, Tuomiokirkko, hovioikeus ja akatemiatalo, TYKS, entinen Sirkkalan kasarmi, hirttopuumäki ja legendaarinen purkutuomion saanut homeinen yliopistonmäen humanistien Juslenia eli nykyään juuri hetki sitten valmistunut laitosrakennus Aurum, Mauno Koiviston lapsuudennurkat ja arkkipiispan asunto.
Ja palkittu aktiivisten ihmisten Piispankatu.
Piispankatu
Läpikulkumatkalla kesäisenä tiistaina alkuillasta kotoa harrastuksiin: Lapset leikkimässä värikkäiden viirien alla, kahden euron grillimakkaraa perinteisen myyntipöydän takaa, yhteislaulun virittelyä, katukirppistä ja tuttujen moikkailua hengailuhengessä. Kaikki ei ollut kuin Strömsössä, vaan Piispankadun kesäjuhlissa.
Piispankatu – Biskopsgatan ry saa kiitosta alueen aktiivisesta kehittämisestä. Toimiva yhteistyö Turun kaupungin, korkeakoulujen ja tuomiokapitulin kanssa huomioitiin myös vuoden kaupunginosaa valittaessa. Kaupunginosayhdistys perustettiin 1974 puolustamaan alueen suojelua. Aktiivien ansiosta keskusteluun on nostettu mm. alueen liikenteeseen liittyviä asioita.
Kuntalaisaloitteissa ja keskustelussa näkyy alueen väestörakenne: opiskelijat, yliopistoväki ja luovan työn tekijät.
Piispankatulaiset lähtivät puolustamaan näkyvästi läheisen yliopiston alakampuksen pienen puistikon kaatamista syksyllä 2019. Puistoprotesti halusi pienviheralueita ja vastusti asfaltoituja parkkipaikkoja. Tällä hetkellä taistelu on taidettu voittaa.
Kivijalkakahvilaa, kauniita julkisivuja. Askel Sibeliusmuseolta jokirantaan vie Pehr Kalmin tammelle ja kirsikkapuiden luo. Piispankadun julkisuuskuva on tyylikäs, onhan sen varrella arkkipiispan asunto ja Åbo Akademin arvorakennuksia.
Toisenlaista arkkitehtuuria edustavat 1960-luvun Åbo Akademin betonikolossit Gadolinia ja Domus Aboensis.
Tehtaankatu, Kasarminkatu, Vänrikinkatu, Jokikatu
”Täällä on hienoja portteja, sisäpihoja, vihreitä alueita, joki, lintuja, eläimiä, citykettuja, ihania kahviloita ja ravintoloita”.
”Ystävällisyys, rento ja rauhallinen elämäntyyli”.
Mauno Koivisto kasvoi Tehtaankadun ympäristössä. Siitä ei ole tehty täällä numeroa. Tulevaisuuden maunot leikkivät rauhallisilla sisäpihoilla, joiden porttikongeista nostetaan kaikkien saataville kirjoja ja muuta mukaanotettavaa kirppistavaraa ja syksyisin omenoita otettavaksi.
Tuomaanpuiston perällä muutama puutalo sinnittelee vielä suojelupäätöksin muistuttamassa toisen maailmansodan aikaisista kasarmirakennuksista. Lyhyellä kadunpätkällä voi seurata miten kadunnimi muuttuu ja vaihtelee. Nyt ollaan pilkunviilaajan unelmassa: Kasarmikatu vai Kasarminkatu. Tätä voi pohtia isojen tsaarinpoppeleiden alla.
Arken. Vanha teollisuushistoria yhdistettiin tyylikkäästi 2000-lukuun. Palkittu rakennuskompleksi edustaa nykyturkua parhaimmillaan: vanha miljöö, uusi käyttötarkoitus, historian kunnioitus ja lainailu eri vuosikymmeniltä. Parasta: käyttäjät viihtyvät.
Kerttulinkatu, Kellonsoittajankatu, Sirkkalankatu
Kerttulin Kievari. Exä toi tänne parikymmentä vuotta sitten sunnuntaitreffeille. Tunnelma on edelleen sama. Pakopaikka lähellä. Olin asunut alueella vuosia ja kolunnut humanistien haalaribileissä korttelibaareja. Löytämättä tänne.
Uinunut entinen Sirkkalan kasarmi sai toviksi eloa, kun humanistit muuttivat keltaisiin rakennuksiin. Opiskelijapöhinä hiljenee, kun taideaineet siirtyvät Sirkkalasta yliopiston alakampukselle. Kato kävi jo hetkeä aiemmin, kun suosittu lounaspaikka Turun Upseerikerho sulki ovensa vuokrasopimuksen päätyttyä.
Näillä kaduilla aistii rauhan. Kaupunkikuva on perinteistä kerrostaloasumista, bonuksena sieltä täältä pilkahteleva majesteettinen Tuomiokirkko.
Isojen katujen varjossa
Itäinen Pitkäkatu on pääosin ankea, vilkasliikenteinen ja pyöräilijöille surkea. I kaupunginosassa sen varrella on hienoja julkisivuja. Yhtenä kaupungin valtaväylistä se toimii tällä alueella porttina ja linkkinä Kupittaalle.
Vuoden kaupunginosa: Turun I kaupunginosa
Uudenmaankatu: I kaupunginosan raja. Täällä eletään. Täällä ei viihdytä. Näin siis satunnaisen ohikulkijan silmin.
Hämeenkatu mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 1426 Tavasta gatuna. Nykyisin yksi Turun keskustan pääkaduista oli aikoinaan osa vanhaa Hämeenlinnaan johtanutta Hämeen härkätietä. Ruma, ruuhkaisa mutta täynnä palveluja.
Liikenteen solmukohtia
”Meillä on käynnissä sukupolvenvaihdos, kun nuorempi polvi muuttaa takaisin lapsuudenkoteihinsa isovanhempien hakeutuessa helppohoitoisempiin kerrostaloasuntoihin”.
”Monilla kakluunit ja puuhellat ovat yhä päivittäisessä käytössä”.
Kontrastit ovat melkoiset pienellä kävelymatkalla. Tuomaanpuiston laidalla tuoksuu nostalginen puusauna, ja auton peräkärrystä kannetaan halkoja sisään. Aurajoen ylittävän Tuomaansillan toisella puolen Helsinginkadun varressa kohoaa kerrostalojen rivi laadukkaita seniorivuokra-asuntoja.
Omalta parvekkeeltani näen ja kuulen TYKSin lääkärihelikopterin ylilennot. Helsinginkadun liikenteen pauhu ei tänne juurikaan kuulu, ja rantaradan junien kulun huomasi ainoastaan koronakevänä 2020, kun junaliikennettä ei ollut.
Mutta toisaalta rauhallisellakin alueella melu ja liikenne voi olla liikaa.
Pääsykokeitaan kampusalueelle pystytetyissä teltoissa suorittaneet ovat kertoneet ambulanssien hälytysäänistä ja fasaanien kovaäänisestä huudosta.
”En ole koskaan asunut yhtä turvallisenoloisella alueella – edes maalla eläessäni”.
Allekirjoitan. Olen kävellyt ja fillaroinut I kaupunginosassa kesäyön tunteina, syksyn pimeydessä, vappuhulinoissa ja opiskelijoiden kastajaisissa. Koskaan ei ole tarvinnut olla peloissaan.
Korkeakoulujen läheisyydessä asukaskunta on melko nuorta, mutta keskustan palveluiden läheisyys ja toimivat kulkuyhteydet houkuttavat myös lapsiperheitä. Molempia ryhmiä palvelevat puisto- ja viheralueet.
Turvapalveluiden auto kiertää alueella säännöllisesti öisin, johtuneeko seudun lukuisista arvorakennuksista.
Itselleni suurin turvallisuuden ja paikkaan kiinnittymisen tunne tulee, kun omalta kotiparvekkeelta kuulee tuomiokirkon kellonlyönnit.
*sitaatit ovat Kotiseutuliiton ja Turun kaupungin nettisivuilla julkaistuista jutuista, joissa kerrotaan vuoden 2021 kaupunginosan valinnasta.
