Turun kauppatori ja toriparkki - poliittinen ikiliikkuja
Katse tavoittaa toria reunustavan uudelleen rakennetun massiivisen Scandic Hotel Hamburger Börsin, vastakkaisella torin laidalla ortodoksisen kirkon, jonka painumista ja seinien halkeamia on seurattu torityömaan paalutusten ja työkoneiden jatkuvan jyräämisen ohessa.
Uusi Kauppatori puhuu otsikoiden kautta: Paviljonkien päällä kiipeilleille ei rangaistuksia. Bussiliikenne palaa torille. Kauppiaat näreissään – suunnitteluvirhe. Robin ja Darude avaamassa Turun toria…
Kaupungin ikuisuusprojekti sai ensimmäisen päätöksensä, kun toriparkki avattiin 16.12.2020. Uusi maanpäällinen tori avattiin Turun päivän hengessä 17.9.2022. Joulutori korkattiin 26.11.2022.
Ymmärtääkseen vuosikymmeniä kestänyttä toriprojektia pitää perehtyä kunnallispolitiikan kiemuroihin, yritysten, yrittäjien ja rakennuttajien etujen tavoitteluun ja valtataisteluihin suhteessa Turun kaupunkiin, törmäyksiin maankäyttö- ja rakennuslakeihin, rahoituskuvioihin, lupiin ja kaavoituksiin, kaupungin saviseen maaperään, keskustan joukkoliikenteeseen.
Ja kaupunkilaisten kiihkeän polarisoivaan puolesta/vastaan -mielipiteenvaihtoon.
Pysäköintilaitoksesta Turun torin alle alettiin puhua jo 1990-luvulla. Varsinaisesti hanke sai alkunsa, kun torin alueen isot kiinteistönomistajat perustivat osakeyhtiön nimeltä Turun Toriparkki vuonna 2006.
Parkin tarpeellisuutta alettiin kyseenalaistaa samoin tein, olihan aivan kauppatorin läheisyyteen valmistunut mm. Louhen pysäköintiluola 2002.
Ruma, rumempi, Turun kauppatori. Torikauppa kävi kojuissa ja maalaisten rivissä, mutta torin yleisilmettä haukkuivat paikalliset ja muualta tulleet. Kioskit, Hese ja muut rakennelmat olivat epäyhtenäistä sillisalaattia, maisemaa hallitsivat isot roska"kontit" ja äärimmäisen ruma betoninen "kusiputka".
Torikauppiaiden autot ja peräkärryt sekä ortodoksisen kirkon edustan vinoparkkiruutujen autovirta ja pysäköidyt turistibussit tekivät alueesta levottoman oloisen.
Pelkkä kauppatorin kunnostaminen ja päivittäminen 2010-luvulle ei olisi ollut läheskään niin aikaa vievää, mutta asiat mutkistuivat kun hankkeeseen yhdistettiin maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen torin alle. Epäluuloista ja kansanäänestysten vaatimisesta johtuen torin maanpäälliselle osalle ei voitu tehdä mitään ennen kuin kiistellyn parkkiluolaston luvat olisi saatu kuntoon.
Tästä käynnistyi vertaansa vailla oleva toistakymmentä vuotta kestänyt surkuhupaisiakin piirteitä saanut säätämisten sarja, jonka käänteitä on tässä mahdoton kirjoittaa auki. Onneksi Ylen juttuarkistosta löytyy kattavasti tuon aikaista uutisointia.
Vuosina 2008 ja 2012 toriparkista vaadittiin kansanäänestystä pariin otteeseen.
Syksyllä 2008 kansanäänestystä vaativan aloitteen allekirjoitti reilusti yli 10 000 turkulaista. Kaupunginvaltuuston päätöksellä äänestystä ei kuitenkaan järjestetty.
Kesäkuussa 2012 valtuustossa taisteltiin samaan aikaan kansanäänestyksen järjestämisestä ja palloteltiin toriparkin mahdollistavan asemakaavan hylkäämisestä ja käsittelemisestä kaupunginhallituksen ja valtuuston välillä.
Muutama lainaus uutisista: "Varmaan kaikki on sitä mieltä, että koko asia alkaa saada farssin piirteitä", "Tämä näyttää muulle maailmalle, että me emme osaa päättää", "Minä luulen, että surin osa turkulaisista alkaa olla todella tuskastuneita tähän tilanteeseen".
Marraskuussa 2014 valtuustossa syntyi niukka enemmistöpäätös toriparkin toteutuksesta, eikä asemakaavaa lähetettäisi uuteen valmisteluun. Yhden äänen enemmistö oli tismalleen sama kuin kaksi vuotta aiemmin, jolloin valtuusto hyväksyi voimassaolevan, toriparkin mahdollistavan kaavamuutoksen…
Uutisissa haastatellut kaupunkilaiset moittivat turkulaista päätöksentekokulttuuria.
Tähän väliin oli mahtunut asemakaavaa koskevia valituslupahakemuksia ja päätöksentekoon osallistuneiden esteellisyyttä koskevia valituksia, jotka Korkein hallinto-oikeus oli hylännyt. Valituksissa aktiivisena on ollut näkyvästi Meidän Turku -yhdistys.
2016 kaupunginvaltuusto hyväksyi toriparkin vuokrasopimuksen: Turku vuokraa kauppatorin ja siihen rajoittuvien katujen maanalaiset tilat toriparkkiyhtiölle 50 vuodeksi.
Myös kustannukset alkoivat selkiintyä vähitellen. On lukemattomia valtuuston istuntoja, esityksiä ja äänestyksiä.
Ortodoksinen seurakunta oli huolissaan kirkon mahdollisista rakennusvaurioista ja vaati paalutuksia, tietyissä asunto-osakeyhtiöissä katsottiin rakennuslupahakemuksen olevan epäselvä ja voimassa olevaa asemakaavaa vastaamaton.
Turun Polkupyöräilijät ilmaisi huolensa kevyen liikenteen yhteyksistä toriremontin aikana.
Vääntöjen, vastustuksen, perinpohjaisen valmistelun ja taustoituksen jälkeen joulukuun alussa 2017 toriparkille myönnettiin rakennuslupa. Luvan lukuisat ehdot oli täytettävä ennen kuin rakentaminen voisi alkaa.
Rahoitus piti selvittää huolella, oli "varmistettava, että kaupunkilaisten maksettavaksi ei viuluja tule".
Saman vuoden syksynä Turun Toriparkki Oy vaihtoi omistajaa, kun yksityisen liikemiehen T-Park Oy osti yhtiön.
Salaperäisyys omistajien ja rahoittajien ympärillä ei varsinaisesti vakuuttanut osaa Turun päättäjistä, toiset puolueet vaativat avoimuutta hankkeeseen. Omistajatahon suulla puhuttiin yksityisten ja julkisten hankkeiden sekoittamisesta.
Iso kokonaisuus oli myös joukkoliikenteen siirtäminen työmaan viereisiin kortteleihin Brahenkadulle ja Linnankadulle. Lisäksi tulivat muutokset ja rajoitukset yksityisautoiluun ja liikennejärjestelyjä koskevat lisäkustannukset.
Toukokuussa 2018 kauppatorilla aloitettiin laajat arkeologiset kaivaukset. Ne olivat ensimmäinen konkreettinen ja näkyvä vaihe toriprojektissa. Ja toisille myös tuntuva.
Osa torikauppiaista lopetti toimintansa asiakasmäärien vähennyttyä. Lisää lopettajia ja asiakaskatoa uumoiltiin syksylle jolloin bussiliikenne torille lakkaisi.
Arkeologit kaivoivat esiin torin pinnan alta tietoa Turun kaupunkielämästä 1600-1700-luvuilta kirjaimellisesti kaupunkilaisten silmien alla aidatulla torialueella. Löydöksiä oli esillä myös torin infokontissa.
Toriparkin rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2018. Uutisointi ja keskustelu siirtyi uudelle tasolle. Seurattiin savirallia, kun maata kaivettiin ja siirrettiin ydinkeskustan katuja pitkin. Kauppatorista tuli kuoppatori. Kuultiin keskustan yrittäjien ahdinkoa asiakkaiden vältellessä torin ympäristöä.
Ydinkeskustan rakennussuma tiheni 2019, kun torin laidan Hamburger Börs hotellia alettiin purkaa. Kaivinkoneet, rekka-autot ja muu raskas liikenne valtasivat keskustan, jonka äänimaailmaa taustoittivat paalutuskoneet.
Keskeytyksiä ja viivästyksiä töihin toivat havaitut katujen pintojen painaumat – savipohja oli ennakoitua haasteellisempi rakennusalusta. Maan painuminen konkretisoitui kauppakeskus Hansan kiinteistöissä esim. ravintola Foijan vesivahinkona.
Torin ja keskustan rakennustyömaan ympäristöä rauhoitti asiakasliikenteeltä korona. Kesällä 2020 muutamatkin torikojut pienellä alueella olivat ilon aihe. Julkistettiin kauppatorin suunnittelukilpailun voittaja "Saariston sydän".
Alkusyksyn uutisointi toriparkin valmistumisesta ajoissa ja Turun kaupungin ilmoitus budjetin mahdollisesta alittamisesta asettuivat omaan mittakaavaansa pandemiauutisten maailmassa. Niinpä toriparkin avajaisista ei muodostunut kansanjuhlaa – avajaisnauhan leikkaamista kaupunginjohtajan ja parkkiyrityksen edustajan ohella vesisateessa todistivat vain tv-kamerat.
2021 vihdoin rakentaminen siirtyi maan alta varsinaiselle torialueelle. Kauppatorin pintarakenteet, kalusteet, varusteet, uudet paviljonkirakennukset ja toria ympäröivät kadut. "Pysytään aikataulussa ja budjetissa".
Kohu syntyi mm. oletetusta kustannussäästöstä hankkimalla kauppatorin kiveytykseen tarkoitetut kivet Kiinasta.
Kaupunkilaisten hermoja kiristivät viivästykset luvatuista bussien siirtymisistä torille, jatkuvat siirtyvät kiertotiet ja sulut sekä epäilyt kasvavista kustannuksista.
Marraskuun alussa kauppatoria kehystämään avattiin uusi Hamburger Börs. Torikauppa oli siirtynyt lähemmäs alkuperäistä toria.
Toria suojaavissa aidoissa mainostettiin innostuneesti tulevaa, kaupunkilaiset pujottelivat lankuista kyhättyjä kiertoteitä torin ympäristössä.
2022 alkuvuosi sotakäänteineen vaikeutti luonnollisesti myös toriprojektia. Rakentaminen kuitenkin eteni, osia uusitusta torista avattiin. Rakenteilla olleet toripaviljongit kärsivät vaurioita Suomen jääkiekon MM-kultajuhlijoiden kiipeiltyä rakennusten katoilla.
Ihmiset löysivät kesätorin, Turun kaupunki vihjaili torin avajaiskeikan isoista nimistä.
Turun päivän etkojen konsertti tähtiartisteineen täytti torin, vaikka valmista ei ollutkaan. Tuona hetkenä tietty keskeneräisyys ei haitannut – vuosikymmeniä kestänyt toriparkkivääntö oli päättynyt.
Turun ja koko Suomen ensimmäinen elokuvapäivän ulkoilmanäytös, surun tori 2017 kynttilämeressä, tuhansia opiskelijoita mäkeä laskemaan kokoava tapahtuma. Torikauppaa 1600-luvulta lähtien. Tätä kaikkea on Turun kauppatori.
"Kuappatori" on pian taas kauppatori – palauta mieleen Turun tunteita kuohuttaneen ikuisuushankkeen monet mutkat (yle.fi)
