Pyöräkadut ja pyöräily Turussa
Postiluukkuun jaettu tiedote alkavasta rakennustyömaasta kotikadulla aiheuttaa riemunkiljahduksia. Pyöräkatu on erittäin tervetullut parannus hoodeille.
Yliopistonmäen alueen kevyt liikenne on luonnollisesti vilkasta; opiskelijat asuvat, harrastavat, liikkuvat ja viihtyvät näillä kulmilla. Rehtorinpellonkatu ja Vatselankatu ovat vilkkaita ja keskeisiä kulkureittejä yhdistäen korkeakoulut, Ylioppilaskylän ja keskustan.
Autot ovat kuitenkin hallinneet aluetta, alakampuksen parkkipaikat täyttyvät ja viime vuosina yliopiston rakennusten remontit ja uudistusprojektit ovat tuoneet alueelle raskasta liikennettä.
Uutinen Turun ensimmäisen pyöräkadun rakentamisesta keskikesällä 2021 herätti oletetun ja odotetun värikkään keskustelun. "Taas autoilijoita syrjitään", "spandex-kiitäjät vievät tilan muilta", "asioita pitäisi priorisoida, entäs terveydenhuolto".
Mikä on pyöräkatu? Lyhyesti tiivistettynä pyöräkadulla on polkupyöräilijälle annettava esteetön kulku, ja ajonopeus on sopeutettava pyöräilyn mukaiseksi.
Pyöräliikenteellä on autoliikenteeseen nähden ensisijainen asema. Ajorata suunnitellaan kapeaksi ja se päällystetään värillisellä asfaltilla, mikä tekee pyöräkadusta tunnistettavan osan pyöräliikenteen infrastruktuuria ja viestii reitin jatkuvuudesta.
Pyöräliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi pyöräkatuun liittyvät suunnat asetetaan väistämisvelvollisiksi. Autoliikenteen nopeudet pidetään rakenteellisin keinoin pyöräliikenteelle sopivalla tasolla ja nopeusrajoitus on enintään 30 km/h.
Jalankulkijoille varataan yleensä jalkakäytävä, autojen pysäköinti sallitaan vain merkityillä paikoilla ja yleensä pysäköintisyvennyksissä.
Kauppias Hammarin katu Vasaramäessä valmistui Turun ensimmäiseksi pyöräkaduksi heinäkuussa 2022. Vuoden 2020 tieliikennelakiuudistuksessa kehitetyn uuden katutyypin tunnistaa pyörän ja auton sisältävästä liikennemerkistä.
Turku kertoo, että Kauppias Hammarin katu on pyöräkatuna osa Uudenmaantien pohjoispuolista pyöräilyn laatukäytävää, joka kulkee nyt Turusta Piikkiöön asti. Turku on toteuttanut kyseistä rakennushanketta yhteistyössä Ely-keskuksen ja Kaarinan kaupungin kanssa vuodesta 2019 lähtien.
Saneerausprojekti, jonka yhteydessä uusittiin kadun runkovesijohto ja viemärit, maksoi 1,5 miljoonaa euroa, josta Turun kaupungin osuus on 1,1 miljoonaa. Valtionavustuksia kaupunki sai lähes viisisataatuhatta euroa.
Kun kotikatua jyrsitään kuumimpaan kesäaikaan aamusta iltaan käytännössä oman parvekkeen alla, hikoilu on myös henkistä. Puren hammasta, haluan uskoa toimivaan lopputulokseen, siihen että pyöräilyn edistäminen oikeasti etenee kaupungissa. Jaksan kiertää – jälleen kerran – suljettuja keskustan kulkureittejä, koska kesä-Turussa nyt vaan tapahtuu…
Pyöräily Turussa -facebookryhmässä keskustelu aaltoilee. Talvikunnossapito on aina varma puheenaihe, samoin pyöräteille ja kevyen liikenteen väylille pysäköidyt autot. Kysellään omatoimivinkkejä kunnostukseen ja huoltoon, jaetaan videoklippejä vaarallisista tilanteista kaupunkiliikenteessä fillaristin näkökulmasta.
Talutan fillarini Fölin vesibussiin. Siellä se kulkee ilmaiseksi Ruissalon telakalle. Rennon kesäpäivän päätteeksi poljen kaupunkiin sujuvasti. Toinen vesibussi-pyörä -yhdistelmäni vie Pikisaareen, josta on kätevä lähteä fillaroiden tutustumaan ympäristöön.
Turun kaupungin joukkoliikenteeseen ilmestyivät uudenlaiset "liikennemerkit" 2018. Kaupunkipyörät eli Föllärit yhteiskäyttöisine pyörineen ja pyöräasemineen teemoitettiin osaksi kestäviä liikkumisratkaisuja. Suomen ensimmäinen ympärivuotinen kaupunkipyöräjärjestelmä palkittiin yhtenä vuoden 2018 parhaista pyöräilyteoista. Järjestelmää haittasivat kuitenkin läpi sopimuskauden jatkuneet tekniset haasteet. Toimittajaa vaihdettiin ja viivästysten jälkeen uuden laajemman järjestelmän pyörät saatiin vihdoin käyttöön kesän 2022 Ruisrockviikonlopuksi. Samalla kuitenkin luovuttiin ympärivuotisuudesta.
"Turkulainen ei liiku ellei autoa saa parkkeerattua 100 metrin päähän kaupasta".
Pyöräilykeskusteluissa törmäävät asenteet, mielipiteet, faktat ja ideat.
Kun Kauppatori oli vuosikausia motissa autoilijoille rakennettavan Toriparkin vuoksi, pyöräilijät ja muut kevyen liikenteen käyttäjät joustivat, kiersivät ja ymmärsivät.
Punaista pinnoitetta, kaksisuuntaisia pyöräkaistoja, kaupunkitilan kehittämistä pyöräilyn ehdoin. Kaskenkadun punaiset pyöräkaistat ja uudet ajojärjestelyt kohauttivat loppuvuodesta 2018. Kivisirotepinnoite haastoi talvipyöräilijöitä, koko infraa kyseenalaistettiin.
Samaan pyöräkeskusteluun ympättiin keskustan Humalistonkadun pitkään jahkailtu pyöräily-yhteys. Väylä rakennettiin helpottamaan pyöräilyä jokirannasta rautatieasemalle.
Keskustelua yhteydestä on käyty 1980-luvulta lähtien. Kynnyskysymykseksi näyttivät muodostuvan muutamat häviävät asiakaspysäköintipaikat.
Parkkeeraus. Vähitellen pyörien turvalliseen ja käytännölliseen lukitsemiseen on alettu kiinnittää huomiota. Uusia, runkolukituksen mahdollistavia pyörätelineitä ja -parkkeja on tuotu keskustaan, kauppakeskuksiin, korkeakouluille ja ylipäätään sinne, missä ihmiset liikkuvat.
Huoltoa ja pyöräilytapahtumia.
Rengasrikko, lukko-ongelma, kausihuolto.
Kiinteiden perinteisten turkulaisten pyörähuoltojen oheen tarjolle on tullut liikkuva huoltopalvelu. Fillaritallin lanseeraama liikkuva huolto on matalan kynnyksen palvelua, joka jalkautuu keskeisille paikoille, ajankohtaisiin tapahtumiin.
Pyörämessut kokosi elokuussa 2022 alan harrastajia Vanhalle Suurtorille. Turpo eli Turun Polkupyöräilijät on aktiivisena yhdistyksenä jakanut pimeimpään vuodenaikaan kulkijoille valoja fillareihin.
Elokuinen Turku Touring Pyöräily on 20-vuotias klassikko. Se tutustuttaa osallistujat Turun ja lähikuntien historiallisiin nähtävyyksiin Varsinais-Suomen suurimpana pyöräilytapahtumana.
Saariston rengastie. Turun alueen pyörämatkailun tunnetuin brändi.
Noin 100 kilometrin mittainen Saariston pieni rengastie on tiivistetty saaristokokemus fillaristille.
Turun kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Kuralan kylämäestä Airistolle ja sen noin 20 kilometrin pituinen pyöräilyreitti kulkee kylämäestä Ruissaloon.
Arkista pyörämatkailua tukevat tehostetun talvikunnossapidon reitit, kuntopolut ja reitit joilla pyöräily on sallittu ja pihakatujen pyöräilijöitä huomioivat liikennesäännöt.
Rehtorinpellonkadun ja Vatselankadun pyöräkatu valmistui aikataulustaan myöhässä joulukuussa 2022. Turun toinen pyöräkatu muokkasi maisemaa. Entinen pyörätie muutettiin jalkakäytäväksi ja levennettiin, huonokuntoisia kadunvarsipuita kaadettiin ja uusia istutettiin ja katujen vuosikymmeniä vanha valaistus uusittiin sähköä säästävämmäksi. Jalkakäytävällä ajaminen on kielletty ja polkupyörällä ja sähköpotkulaudalla tulee ajaa ajoradalla samalla kaistalla autojen kanssa. Autojen pysäköinti on sallittu vain merkityillä paikoilla. Entisellä jalkakäytävällä käytettiin talvikunnossapitomenetelmänä harjasuolausta. Nyt se siirtyy uuden pyöräkadun ajoradalle.
Jatkoa seuraa keväämmällä, kun ylioppilastalojen edustalla oleva alue Hämeenkadun ja Rehtorinpellonkadun risteyksen vieressä uudistetaan aukiomaisemmaksi. Alueelle tulee penkkejä, istutuksia ja puita ja valaistus uusitaan. Aukiolle tulee myös Turun ensimmäinen julkinen kunnan ylläpitämä pyöräpesupiste johon tulee käytettäväksi yleisimmät pyörän huoltoon tarvittavat työkalut.
Keskustelussa 2023: Itäisen Rantakadun suunnitelmat pyöräilyn kehittämiseksi ja Itäisen Pitkäkadun kevyen liikenteen järjestelyt. Pitkään vireillä olleet pyöräväyläideat jokirannassa ovat toteutumassa tämän vuoden aikana.
Itäinen Pitkäkatu on toinen kevyen liikenteen tunteita ja mielipiteitä jakava väylä. Sen kehittämisestä on väännetty vuosia. Näkökannat eroavat – halutaanko vilkkaasti liikennöidylle kadulle sujuvat pyöräyhteydet vai ohjataanko kevyt liikenne rauhallisemmalle Kupittaankadulle.
Pyöräilyyn panostetaan, lähimatkailun kautta yhä enemmän. Visit Turun juttukierros polkee seudun tuttuja ja ei niin nähtyjä fillarireittejä. Turun kaupungin sivuilla pyöräilyn teeman alle on koottu kattavasti reittikartastoja, pyöräilypalveluja, dataa, tietoa pyöräilyn kehittämisestä Turussa.
Maaliskuisessa sohjossa ja liukkaudessa toivoa paremmasta pyöräinfrasta antavat uutisointi Suomen tiettävästi ensimmäisen julkisen, kunnan ylläpitämän pyöränpesupisteen rakentamisesta, pyörätelineiden lisääminen keskustaan ja uusi pyörätie Ylioppilaskylään. Yliopistonmäen pyöräparkkiongelmaan saadaan helpotusta, aluetta kehitetään kevyen liikenteen ehdoilla.
Joustoa ja haastamista. Turku – Kupittaa -ratahanke tuo uusia mahdollisuuksia fillaristeille ja kävelijöille Raunistulan alueella. Vanha rautatiesilta korvautuu modernilla versiolla, mutta kiertotiet ja väliaikaiset työsillat haastavat kulkijoita kesään 2024 asti.
Hiilineutraali Turku.
Muutama vuosi sitten ranteeseen sujahti aktiivisuusranneke. Valonia eli Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio kilpailutti kuvaamaan liikkuvaa Turkua. Liikettä kuvaten napsahti voitto ja samalla ympäristötietoisuuden lisääntyminen.
Kaupungin virallisissa ohjelmissa ja pöytäkirjoissa puhutaan pyöräilyn kehittämisestä, investoinneista, olosuhteista ja motivoinnista. Terveysvaikutukset on todettu, samoin ilmastohyödyt. Silti, edelleen vuonna 2023 Turun keskustan pyöräilyyn ja kävelyyn liittyvät uudistushankkeet uhkaavat jäädä kuntapoliitikkojen pöydälle.
Maaliskuun loppupuolella someen ilmestyy piristäviä postauksia: "Historiallinen päivä Turun kaupunginhallituksessa!" Samassa kokouksessa on hyväksytty keskustan pyöräliikenteen tavoiteverkko, kävelyn ja oleilun ohjelma sekä kestävän kaupunkiliikkumisen tavoitteet ja toimintamalli.
Keskustan pyöräilyä tullaan lähivuosina kehittämään niin, että pyörätiet pyritään tekemään yksisuuntaisiksi ja pyörätieverkosto tehdään kattavaksi. Turvallisuutta parantaisi pyöräteiden kulkeminen eri tasossa kuin ajoradat, niiden selkeä erottelu ja epäjatkuvuuskohtien poistaminen.
Pyöräilijätkin ansaitsevat yhtenäisiä ja kattavia väyliä. Näillä ohjelmilla saadaan keskustaa autoilta ihmisille.
Asioita siis tapahtuu kun niitä sitkeästi ajetaan. Pyöräilyn puolestapuhujille, poliittisen tason vaikuttajille ja muille aktiiveille on kuitenkin edelleen tarvetta, jotta Turku saadaan eurooppalaiseksi pyöräilykaupungiksi.
Pyöräily | Turku.fi
Turun seudun pyöräilyreitit x 16 (visitturku.fi)
Turkuun tulee Suomen tiettävästi ensimmäinen julkinen pyöränpesupaikka | Yle Uutiset
