Pikisaari ja kurkistus Hirvensaloon
"Pikisaaren lampaat matkustivat Vehmaalta Hirvensaloon maisemanhoitajiksi". Vuoden takainen kesäkuun 2021 Turun Seutusanomien juttu toimikoon pehmeän sympaattisena johdatuksena asuinalueeseen ja Turun yhteen kaupunginosaan.
Maisemanhoitoa suuremmaksi jutussa kohotettiin lampaiden mukanaan tuoma seudun asukkaiden yhteisöllisyys ja merkitys koko alueelle.
Homma on näköjään toiminut, sillä päivän fillariretkeltäni vesibussille palatessani bongaan Pikisaaren kyläyhdistyksen kyltin lampaiden paluusta kesätöihin.
Laiduntavat lampaat, hiekkatiet, syreenien ja juhannusruusupensaiden reunustamat puutalot, rauha ja näkymät purjeveneiden koristamalle Airistolle. Hulppeita asuintaloja ja yksityisalueita rantoineen. Vaikuttaa idylliltä.
Airisto Segelsällskap i Åbo (ASS) on perustettu 1865 ja se on Suomen kolmanneksi vanhin purjehdusseura. Kotisatama Pikisaaressa näyttäytyy Fölin vesibussilla saapuvalle satunnaiselle kävijälle lähinnä upeina purjeveneinä. Rinteestä erottuva seuran kerhotalo, keltainen hirsihuvila on rakennettu 1905. Huvilassa aiemmin toiminut ravintola ASS Paviljong on korvautunut kesäkaudeksi 2019 avautuneella ravintola Terrassen Mat & Barilla.
Laiturilta fillaria maihin taluttaessa näkee joukon innostuneita lapsia. Optimistijollakurssilaiset valmistautuvat päivän harjoituksiin.
Kaikki Pikisaaren sataman veneet ovat seuralaisten, pitääkseen venettä täällä pitää olla seuran jäsen. ASS järjestää myös aikuisten purjehduskursseja, purjehduskilpailuja ja yhteisiä juhlia.
Pikisaari oli vielä keskiajan lopussa Hirvensalosta erillinen saari, joka maankohouman myötä on liittynyt pääsaareen. Niemelle syntyi asutusta 1630-luvulla tervanpolton ja laivauksen johdosta. Pikisaaren satama toimi Turun ulkosatamana nykyisen satama-alueen ruoppaukseen asti.
Tervan ja puutavaran lastausperinteessä Pikisaarella on ollut merkittävä asema. Suuremmat alukset eivät mahtuneet kulkemaan Aurajokea pitkin ylemmäs. Satama- ja luotsitoiminnan mahdollistivat osaltaan rälssitilat.
Alueen mahtitalona oli Arolan säteri eli rälssitila, jolla oli laajat verovapaudet. Arola hallinnoi isoa osaa alueesta ja sen torpissa Pikisaaren eteläosassa asuivat mm. merimiehet ja luotsit. Pohjoisin osa Pikisaaresta kuului Turun kaupungille ja sen alueella oli mm. laivojen lastauspaikka.
Pikisaaren historiaan kuuluvat luotsien asuintalojen ja sataman lisäksi vuonna 1840 valmistunut tullitalo, A. Karlssonin torppa sekä alkeellinen majoituslaitos. Pikisaaren luotsit saivat ensimmäisen oman päivystystupansa 1876. Ränsistyneen tuvan korvasi 1905 valmistunut uusi luotsimökki.
Pikisaaren satamaliikenne hiipui ennen sotia 1930-luvulla, ja silloinkin haettiin pääasiassa enää polttoainetta siellä olleesta hiilivarastosta. Luotsit ehtivät päivystää Pikisaaressa lähes 250 vuoden ajan.
Vuoteen 1944 Pikisaaren pohjoisosa kuului Turkuun ja eteläosa Maariaan. 1944 koko Hirvensalon saari liitettiin Maariasta Turkuun.
Rannassa on otettava kartanlukutuokio. Ja päätettävä, mihin suuntaan aion lähteä ja keskittyä. Hirvensalo on pinta-alaltaan 12,8 neliökilometriä. Osana Hirvensalo-Kakskerran suuraluetta sen suurimmat lähisaaret ovat Ruissalo, Kakskerta ja Satava. Lännessä aukeaa Airiston merenselkä, mantereesta saaren erottaa Pitkäsalmi ja kiinteä yhteys mantereelle on Hirvensalon sillan kautta.
Selvää on, että tätä vehreää laajuutta ei voi ottaa muutamassa tunnissa kokonaan haltuun. Sivuutan minulle jo edes etäisesti tutun Lauttarannan alueen. Rakennuksia enemmän kiinnostaa luonto.
Särkilahdentietä polkiessani näen moderniin maalaismaisemaan upotettuja omakotitaloja. Täällä ei näy kerrostaloja tai asuinlähiöitä. Muistelen puheita, joissa nämä Turun saaret mainitaan kalleimpina asuinalueina. Pitää tarkistaa.
Heinäkuun 2021 keskimäärin edullisimmat yksiöt löytyvät postinumeroalueelta 20900 Moikoinen – Pikisaari. Mutta jos katsotaan vuokralla asuvien talouksien osuutta prosentteina, Uittamon jälkeen Turun kaupunginosista pienimmän tuloksen saa Moikoinen – Pikisaari -alue.
Illoisten siirtolapuutarha. Täällä ei ole Kupittaan tyyliin avoimia pihakäytäviä tai boheemia ilmettä. Kaikki 1991 perustetun alueen siirtolapuutarhamökit on rakennettu ulkoasultaan samantyylisiksi. Pienten villojen pihoilla luovuus kaiketi kukkii. Yritys nähdä Illoistenjärvi jää haaveeksi tien päättyessä omakotitalon pihaan.
Matka Kakskertaan näyttää vievän talven kuluttamaa tienreunaa polkien. Päätän jättää tämän kortin katsomatta.
Välipalatankkaus ja tauko hiekkatien varrella. Selaan otsikoita hakusanalla Hirvensalo historia. "Hirvensalo muuttui takamaasta merelliseksi unelmaksi", "Tragedia Hirvensalossa 140 vuotta sitten", "Hirvensalon bussiturma on yhä Suomen historian toiseksi pahin".
Otsikoiden takaa paljastuu Hirvensalon historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta tutkaileva teos. 350-sivuinen kirja käsittelee saarella tapahtunutta kehitystä lähinnä rakennetun ympäristön näkökulmasta.
Yliopiston, Turun maakuntamuseon ja Turun kaupungin asiantuntijoiden artikkelit valottavat alueen muutosta takamaasta merelliseksi unelmaksi.
Monien unelma on vuosien saatossa realisoitunut: "Ei ole rantoja missä oleskella, rannat kun ovat yleensä yksityisiä. Joillakin asukkailla on kesäpaikka aivan jossakin muualla, ulkosaaristossa tai sisä-Suomen järven rannalla".
Yksityinen on sana, johon suppealla fillarilenkilläni törmään usein. Monet tienpätkät päättyvät yksityisalueen tontteihin. Yritykset nähdä vettä kilpistyvät yksityisranta -kyltteihin.
Hirvensalon asutuksen juuret ovat hämärän peitossa, asiakirjoissa Hirvensalo mainitaan ensimmäistä kertaa 1336. Hirwisalo, Hirwesalo, Hyrwesa, Hirvelluoto ja Hirvenluoto ovat vanhastaan käytettyjä nimityksiä.
Pysyvän asutuksen juuret ovat hyvin suurella todennäköisyydellä tätä vanhemmalta ajalta.
Saaristo on mahdollistanut tilapäisten pyyntiasuinpaikkojen lisäksi myös pysyvämpää asutusta.
Hirvensalon vanhimpiin kyliin kuuluvat Friskala, Haarla, Häppilä, Kaistarniemi, Kulkkila, Meltoinen, Syvälahti, Taipale ja Ylikylä. 1400-luvulla perustettu Friskalan kartano on saaren ainoa historiallinen herraskartano.
Hirvensalon eri alueiden kehitykseen on ratkaisevasti vaikuttanut alueen sijainti. Pikisaari, Lauttaranta ja Honkaistenranta sijaitsevat rannalla ja ovat olleet keskeisillä paikoilla liikuttaessa saarelta kaupunkiin.
Hirvensalon sisäosat ovat olleet harvaanasutumpia ja maaseutumaisempia edellä mainittujen kolmen alueen ollessa merenkulkualan, satamatyöläisten ja muun työväestön asuinpaikkoja.
Ennen kiinteää tieyhteyttä Hirvensalon ja mantereen välillä kulki erilaisia losseja ja venekyytejä. Ensimmäinen (avattava) silta 1949 korvattiin pukkisillalla 1968. Kapasiteetiltaan riittämätön huonokuntoinen silta syrjäytettiin nopeasti ja uusi Hirvensalonsilta valmistui 1993.
2010-luvun loppupuoliskolla erilaiset siltahankkeet ja Hirvensalon osayleiskaavahankkeet ovat puhuttaneet Turun kaupunginvaltuustoa.
Alueen luonto on monimuotoista ja vaihtelevaa. Pikisaaressa hyvinkin pienellä alueella saattaa nähdä kaikki eteläisen Suomen metsätyypit. Hirvensalon kaakkoisosassa on laaja Friskalanlahti, joka on eräs lounaisen Suomen parhaimmista lintuvesistöistä.
Puolustusvoimat on käyttänyt Pikisaaren aluetta harjoituksiinsa ja Pikisaaren Pirttivuoressa on toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjuntabunkkereita.
Palaan Pikisaaren vesibussilaiturille. Oli fiksu päätös olla ahnehtimatta liikaa. Näin saaresta sopivasti, niin että se jätti nälän tulla uudelleen.
Satamassa purjehduskurssilaiset ovat saavuttaneet tavoitteensa.
Vesibussi suhaa Ruissalon Telakalle. Maisemapizzan jälkeen fillaroin Ruissalosta auringon laskiessa kotiin.
