Örö & Utö: Turun ulkosaariston helmet
Entinen sotilaskäytössä toiminut linnakesaari, jonka uhanalaisten kasvien ja eläinlajien kirjo on huikea. Ja Suomen eteläisin asuttu saari, majakastaan ja säätiedoistaan tunnettu lintubongarien unelmakohde.
Harvinaista luontoa, rauhoitettuja lajeja, ulkosaariston merellistä rauhaa, valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltuja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Saaristomeren haastavat olosuhteet haastavat myös kaupunkilaistuneiden turkulaisten pääsyä näille ainutlaatuisille saarille.
Örö
Pitkä Ikävä ja Lyhyt Ikävä johdattavat kävelijän Örön historian ääreen. Marssi (huomaa sotilassaaren termistö) satamasta kohti saaren toista kärkeä kerryttää jalkapatikassa kilometrejä reilut kaksi. Örö on ollut tärkeä rannikkopuolustusalue Venäjän tsaarin ajoista lähtien. Päänähtävyyksiä ovatkin hyvin säilyneet kasarmialueet, järeät tykit, puolustusasemat ja linnoitteet.
Puolustusvoimien vakituinen miehitys saarella on päättynyt ja nykyään Örö toimii harjoitus- ja valvontatarkoituksissa. Obuhov-tykit katsastettuaan täällä ehtii lyhyelläkin visiitillä nauttimaan saaristoluonnosta, perhosista ja mukulakiviteistä. Tsaarinaikaisella kasarmialueella on ravintola ja majoitustoimintaa. Vilkas vierasvenesatama tuo oman tunnelmansa historian keskelle.
Örö käsittää kaksisataa hehtaaria luonnontilaista metsää, hiekkaisia ja kivisiä rantoja, komeita niemennokkia sekä hienoja ketoja ja nummia. Saari sijaitsee avoimen Itämeren äärellä, jossa rannaton horisontti on näkyvissä lähiluotojen takana etelän ja lounaan suunnassa. Muuttolinnut käyttävät saarta pysähdyspaikkanaan. Perhoskanta on hämmästyttävän runsaslukuinen. Myös kasvisto on ainutlaatuinen - nummilla kasvavat todelliset kasviharvinaisuudet. Lännenkylmäkukka ja etelänkylmäkukka esiintyvät Örössä maamme ainoilla kasvupaikoilla. Ei siis ihme, että lähes sata vuotta maihinnousukiellossa ollut saari houkuttaa luontomatkailijoita.
Patikointiin saarella on metsäisiä polkuja, merta voi fiilistellä sileillä kallioilla ja jos kävely kyllästyttää alle voi napata vanhan armeijan fillarin.
12 tuuman ravintola (taas se sotilashistoria), saaren maanpuolustusta esittelevä näyttely, lapsien ja aikuistenkin uteliaisuutta ruokkivat linnoitukset. Paikallisten yrittäjien tuotteita myyvä kauppapuoti. RantaBistro. Sunnuntain mimosabrunssi. Hyljebongarit saavat täältä merkintöjä, saaren ja Suomen sotien historiasta kiinnostuneet löytävät lisää tutkittavaa, lapsiperheet viihtyvät ja luontoaktiivit villiintyvät. Örössä yllättävän paljon kaikkea on yllättävän pienellä alueella.
Vuonna 2015 kävijöille avautunut Örö on Metsähallituksen hoitama. Kemiönsaareen kuuluva kohde sijaitsee Saaristomerellä n. 15 km Kasnäsistä etelään. Sinne pääsee ainoastaan vesitse. Vielä 2016 Turun keskustasta oli suora laivayhteys kesäisin neljässä ja puolessa tunnissa Öröön. Ilmeisesti merimatka koettiin liian hitaaksi eikä reitti kiinnostanut tarpeeksi turkulaisia.
Örön matkailutoiminta on muutaman vuoden aikana ehtinyt jo kokea muutoksia niin saaren kehityslinjauksissa kuin vetovastuissakin. Luontoasioita on alusta asti koordinoinut Metsähallitus. Vierasvene-, ravintola- ja majoituspalveluissa yrittäjät ovat vaihtuneet ja sopimuksia on säädetty. Korkealentoisimmat ideat ja visiot sekä tappiollinen kausi 2019 pakottivat muuttamaan kurssia. Saari sai uudet yrittäjät tämän vuoden alussa. Maltillisempi linja tähtää ympärivuotiseen toimintaan ja vakituisten asukkaiden lisäämiseen.
Nykyisin ainoa ei-veneellinen vaihtoehto kaupunkilaisille on bussivuorot Turusta Kasnäsiin ja sieltä yhteysalukset Öröön. Vaikka tämä saattaa kuulostaa vaivalloiselta, etenkin tänä kotimaanmatkailua suosivana kesänä tätä saaristoreittiä kannattaa todellakin harkita. Mondo-lehti valitsi muuten jo vuonna 2016 Kemiönsaaren vuoden kotimaiseksi matkakohteeksi.
www.visitoro.fi
www.luontoon.fi > oro
Utö
Majakan valo, luotsit ja merenkulku. Utö on täynnä tarinoita. Sotilaspuolustusasemana Utöllä on tärkeä sija maamme merihistoriassa. Siellä sijaitsee myös Suomen vanhin merimajakka. Autolautta Estonian uppoaminen vuonna 1994 nosti Utön koko kansan tietoisuuteen. Pienelle saarelle äärimmäisen nopeasti perustettu pelastusasema toimi tärkeänä tukikohtana saariston ja Turun välillä.
Suomen eteläisin asuttu saari kuuluu Paraisten kaupunkiin Saaristomeren eteläosassa. 81 hehtaariin mahtuu karun kaunista ulkosaariston luontoa, lintujen muuttoreittejä, vaihtelevia säitä ja pienen pieni vakituinen asukaskunta.
1500-1600 -luvuilta lähtien Utö on toiminut luotsien, majakanvartijoiden, tullimiesten ja sotilaiden tukikohtana. Sotilaita saarella on ollut vuodesta 1918 lähtien, alkuun vain yhden henkilön verran. Rannikkopuolustukselle tärkeä asema on ollut pitkään venäläisten varustama. Ensimmäinen valomajakka on rakennettu saarelle 1753, ja nykyinen nelikulmainen versio Suomen sodassa räjäytetyn paikalle on valmistunut 1814.
Utö on Suomen vanhin majakka. Korkeutta sillä on 23,8 metriä. Sen kolmannessa kerroksessa sijaitsee majakan erikoisuus, pieni kirkko. Aikoinaan pappi on vieraillut Utössä virallisesti vain kaksi kertaa vuodessa ja muina aikoina tapana oli, että saaren vanhimmat miehet pitivät majakassa iltahartauden joka sunnuntai postillaa lukien. Majakka sähköistettiin 1935, jolloin siitä tuli myös radiomajakka. Jatkosodan aikana majakan generaattori alkoi tuottaa sähköä koko kylän tarpeisiin. 1980-luvulla puolustusvoimat ryhtyi huolehtimaan sähköntuotannosta ja majakanvartijat siirtyivät väylämiehiksi, joiden tehtävänä on hoitaa merimerkkejä. Maasähkö Utöhön vedettiin 1996.
Utön sijainti on aina ollut tärkeä luotsitoiminnalle ja sotilaallisiin tarkoituksiin. Saari on ollut asutettuna vuodesta 1540, jolloin kaksi jurmolaista kalastajaa määrättiin muuttamaan sinne luotsin virkaa toimittamaan. Ruotsin vallan aikana majakkaa hoidettiin vielä parin miehen voimin, mutta Venäjän vallan aikana majakkamiehistöä lisättiin huomattavasti. Tuolloin majakkamestari oli saaren korkein virkamies. Majakan näkeminen on merkinnyt suojaa myrskyisiltä vesiltä ja tietoa kotisataman turvasta. Nykyisin majakan valolamput syttyvät automatiikan avulla ja navigoinnissa käytetään modernia teknologiaa. Vuonna 2005 Utön valmiuslinnake lakkautettiin ja se muutettiin vartiolinnakkeeksi. Samalla myös varusmiespalvelus saarella lopetettiin. Vaikka saarella voi nykyisin liikkua vapaammin, puolustusvoimilla on kuitenkin edelleen hallinnassa kaksi aluetta Utössä.
Vaiheikkaan menneisyyden omaava saari on tunnettu myös haaksirikoistaan. Utön lähellä on ajanut miinaan ja uponnut panssarilaiva Ilmarinen 1941. Yhdysvaltalainen alus Park Victory haaksirikkoutui samalla vuosikymmenellä ja sen hylky on suosittu sukelluskohde. 28.9.1994 autolautta Estonia upposi vain noin 40 kilometrin päässä Utöstä.
Utö on yksi Suomen parhaimmista lintupaikoista ja lintubongarien suosikkikohde. Saari sijaitsee hyvällä paikalla niin lintujen kevät- kuin syysmuutonkin suhteen. Harvinaiset lintulajit poikkeavat saarella keväästä syksyyn ja harvassa puustossa voi bongata pöllöjä. Merikotkahavainnot ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti ja Utön perhoskanta on runsas.
Ulkosaariston sääilmiöt ovat oma lukunsa. Utössä avoimet merialueet jäätyvät keskimäärin vain noin kerran viidessä vuodessa. Saari on sijaintinsa vuoksi tuulinen ja tuuli voi yltyä ja muuttaa suuntaansa nopeasti. Kesällä edes Utsjoen yöttömät yöt eivät vedä vertoja Utön valoisuudelle. Horisonttiraja tai -rajattomuus takaavat uskomattoman valon.
Vaikeasti saavutettavalla ja haastavien matkojen päässä sijaitsevalla saarella asuu vakituisesti vajaat 50 henkilöä. Siellä on Suomen oppilasmäärältään tiettävästi pienin koulu sekä ympäri vuoden auki oleva kauppa. Ennätystenkirjaan taitaa päästä myös Suomen eteläisin merihotelli, vanhassa kasarmitilassa toimiva Utö Havshotel. Täällä sijaitsee myös maamme eteläisin hissi ja uima-allas.
Kesäkuukausina asukasmäärä kasvaa huomattavasti. Saaren ainoa tie on pituudeltaan kaksi kilometriä, matka mantereelta kestää viitisen tuntia ja kaikki tuntevat toisensa. Koulun säilyminen on elinehto ympärivuotiselle asutukselle. Yläaste sijaitsee viiden tunnin lauttamatkan päässä Korppoossa ja oppilaiden on asuttava viikot mantereella. Saari on silti kuin pieni kaupunki: on kauppa, kirjasto, koulu ja katuvalot, vesi- ja viemäriverkosto ja kyläläisten pitämä ensiapurinki. Harrastaakin voi ohjatusti vaikkapa joogaten. Lasten jalkapallopelit, luonnossa liikkuminen ja vuodenaikojen tarkkailu rytmittävät arkea. Yhteisöllisyyden kääntöpuolena on silti eristyneisyys. Itsensä kanssa on viihdyttävä eikä menojalka saa vipattaa.
Matkailijoita Utössä palvelee mm. Hannas Horisont. Se on majoitus-, kahvila- ja juhlapalveluja tarjoava elämysyritys. Sitä vetää syntyperäinen utöläinen Hanna Kovanen. Tarjontaan kuuluvat myös majakkaopastukset, joilla saa autenttista ja kokemusperäistä tietoa saaren menneisyydestä ja ihan arkisesta asumisesta.
Keväinen koronatilanne on haastanut pientä, suhteellisen eristyksessä olevaa saarta. Utöläisille ainoa kosketus mantereeseen on yhteysalus. Se on "elämänlanka", arkipäiväinen kulkuväline ja elintärkeä tavaroiden kuljetusväline. Koska yhteys on niin haavoittuva, viesti meille matkailijoille on ollut kevään ajan "älkää tulko tänne. Vielä."
Turusta maitse Utön saavuttaa Nauvon kautta. Bussilla, autolla tai pyöräillen Nauvon Pärnäisiin, josta ilmaisella yhteysaluksella perille. Kaikki ajantasaiset aikataulut, yhteystiedot ja päivittyvät infot kannattaa tarkistaa huolella ennen reissuun lähtöä.
www.visitparainen.fi
www.uto.fi
www.utohannashorisont.fi
www.tlo.fi
