Muhkurinmäki
Radanvarren rujoudesta rauhoittavaan linnunlauluun
Alku on haastava.
Koordinaatit ovat toki selvillä: Naantalin pikatien ja Uudenkaupungin junaradan välinen alue. Saukonojantien ja Uhrilähteenkadun kulmilta pitäisi löytyä luontokohde, jota kasvillisuudeltaan verrataan jopa Ruissaloon ja Katariinanlaaksoon.
Fillaroin Muhkurin rauhallisella omakotialueella lauantaiaamuna. Vaikka Fölibussin nimikyltissä lukee Muhkuri, asuinalue ei taida olla yleisesti kovin tunnettu. Kaupunginosana se kuuluu Pitkämäkeen.
Keskustasta koilliseen sijaitseva Pitkämäki hahmottuu Naantalin pikatien tuntumaan, sen molemmin puolin. Hektisemmälle ja uudisrakentavalle varsinaiselle Pitkämäelle vastakohdan tuntuu luovan pientalojen ja vihertävien pihatonttien Muhkuri.
Oman mausteensa seutuun tuo myös Kuninkoja, joki/puro, jonka uoma kulkee alueella. Muhkurinmäen luonnonsuojelualueen vieressä Kuninkojaan yhtyy pienempi Saukonoja.
Turun kaupungin ulkoilu- ja luonnonsuojelualueita esittelevällä sivustolla Muhkurinmäestä kerrotaan lyhyesti seuraavaa: ”Rauhoitettu Muhkurinmäki sijaitsee Muhkurin kaupunginosassa Naantalin pikatien ja Uudenkaupungin radan välissä. Alue on kasvillisuudeltaan rehevä tammivaltainen kalliometsikkö, joka on mielenkiintoinen tutkimuspaikka sieniharrastajille, sillä lahoavien tammien rungoilta ja rehevästä lehdosta voi löytää sieniharvinaisuuksia. Lehdosta voi bongata myös harvinaisempia lintulajeja, kuten kuhankeittäjä ja idänuunilintuja.”
Kesken matkan pyörästä lähtevät ketjut, en anna silti periksi. Kädet rasvassa poljen Uhrilähteenkatua. Kun katukyltissä lukee Muhkurinmäki, luulen olevani perillä. Vastassa on kuitenkin puuaita. Google Maps kertoo että alue on suljettu pysyvästi. Mitä se tarkoittaakaan.
Aidan sivusta pääsee sujahtamaan – raivatulle rata-alueelle. Seikkailen ratakiskojen välissä, yritän hahmottaa sijaintiani ja etsiä sitä luonnonsuolelualuetta.
Muhkurinmäki nousi merestä 4000 vuotta sitten. Metsäntutkimuslaitoksen toimesta se suojeltiin 1925. Valtion omistuksessa olevalla alueella voi ilmeisesti bongata harvinaisia kasveja, runsasta linnustoa ja erilaisia luontotyyppejä. Tammivaltaisia lehtoja etsiessä tulee todetuksi Muhkurinmäen kätkeytynyys.
Hämmästyttävää vihreyttä ja lintujen konserttia.
Vihreän eri sävyt huumaavat. Toukokuun puolivälissä valkovuokkojen keskellä maastoon olennaisesti kuuluvat kielot odottavat kukintaansa. Radanvarresta olen löytänyt metsään johtavan polun.
Satumaista tunnelmaa korostavat vihreän sammaleen peittämät kivet, kaartuvat puunrungot ja runsaana maasta puskeva matala aluskasvillisuus. Polku nousee piskuiselle kalliolle.
Käkkyräiset tammet tarjoavat puitteet evästelylle. Tauolla lueskelen alueen kasvillisuudesta ja linnustosta. Etelärinteen lehdot muuttuvat kallioharjanteen kuivista kedoista pohjoisreunan varjoisiin kosteikkoihin. Aikanaan tiettävästi asuttu Muhkurinmäki muinaisrantoineen on paitsi harvinaisten kasvien, myös lintujen bongauspaikka. Satakieli, kultarinta, mustapääkerttu ja nokkavarpunen esiintyvät runsaina.
Vaahterat, lehmukset, pähkinäpensas, taikinamarja, lehtokuusama ja koiranheisi. Siinä muutamia näkyviä kasveja. Sienierikoisuuksia löytyy lahoavien tammien rungoilta, joitakin kääpiä tavataan Suomessa Ruissalon lisäksi vain Muhkurinmäellä.
Vähän tunnetusta alueesta löytyy pari paikallisuutista – luontokiistoihin liittyen.
”Muhkurinmäen raivaaminen korpeaa asukkaita: Pähkinälehto nurin luonnonsuojelualueen kupeessa”. (30.11.2021 TS)
”Erakkokuoriainen siirsi Turku-Kupittaa ratahankkeen alkuperäistä suunnitelmaa – rata siirtyy kauemmas Muhkurin luonnonsuojelualueesta. Erakkokuoriaista löytyy ainoastaan Turusta. Kuoriaista tavataan Ruissalon iäkkäissä lehtipuissa sekä muutamissa Muhkurin kaltaisissa elinympäristöissä lähellä Ruissaloa”. (30.8.2022 Yle)
Kyse on siis Turku-Kupittaa -kaksoisraidehankkeesta. Väylävirasto on haasteiden edessä operoidessaan ratatöitä miltei kaupungin keskustassa. Uutta rakentaessa pitää toimia kestävän kehityksen puitteissa luonnon monimuotoisuutta tukien. ”Muhkuri on lajistoltaan hyvin rikas ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityksellinen alue. Samalla se on ihmisille tärkeä virkistyspaikka” (Väylävirasto 30.8.2022).
Ratatöissä ei puhuta vain Suomen ja Euroopan unionin luontodirektiivin suojaa nauttivasta erakkokuoriaisesta. Tämän hyönteisen lisäksi hankealueella elää useita uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja.
Pienimmät luonnonihmeet jäävät amatööriltä havainnoimatta, radanvarren kaadetut puu- ja pensasröykkiöt ovat näkyviä. Kontrasti junaratojen ja teollisuusaluemaisuuden ja luonnontilaisen vihreyden välillä hämmentää.
Veden varrella.
Kuninkoja virtaa savisessa maassa Raision ja Turun alueella. Muhkurinmäen luonnonsuojelualueen vieressä Kuninkojaan yhtyy Saukonoja. Polut johdattavat vesistön ääreen.
Täällä löytyy ensimmäinen ja ainoa kyltti luonnonsuojelualueesta. Sekin tuhrittu. Jossain haukkuu koira, ojan toisella puolen näkyy omakotitalon takapiha.
Myöhemmin luen seuraavaa: ”Muhkurinmäelle pääsee pientä polkua Saukonojan ylittävältä sillalta, vaihtoehtoisesti Pahaniemen puolelta junarataa seuraamalla”.
Tutkimusretkelläni tällä viitisensataa metriä pitkällä, 300 metriä leveällä lakipisteiltään 26 metriin yltävällä viheralueella en nähnyt ketään. Josko aikaiset koiranulkoiluttajat olivat jo poistuneet ja lenkkeilijät liikkuvat läheisen Ojarannanpuiston poluilla.
Paljon on muuttunut Muhkurinmäellä, jonka rauhoitetulla alueella toimi kaiketi jopa oma vartija vuoden 1997 lopulle asti.
Turku on täynnä yllättäviä viherkeitaitaita. Niiden löytäminen – mahdollisimman vihrein keinoin – palkitsee.
Muhkurinmäki | Turku.fi
Kupittaa–Turku-ratahanke: Erakkokuoriainen muovasi Muhkurin raiteita
