Mieletön tarina - teatterin kantaaottavuus
Lastensuojelu yhden yksittäisen tarinan kautta. Teatterin keinoin, käsikirjoitettuna, ammattinäyteltynä, yleisöä osallistavana, asiantuntijapaneelin ratkomana.
27.2.2024 Turun Kaupunginteatterissa kantaesitetty Mieletön tarina oli niin poikkitaiteellista teatteria, että se saa pohtimaan teatterilaitoksen ja kaupunginteatterien yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tätä projektia on vaikea tiivistää muutamaan sanaan. Monituntinen kokonaisuus yhdistää sosiaalialan toimijan ja interaktiivisen teatterin.
Humana on johtava pohjoismainen sosiaalialan toimija, joka tarjoaa yksilöllisiä sosiaalipalveluja lähellä ihmistä ja perheen arkea. Tavoitteena on rakentaa Suomeen laadukas ja kattava sosiaali- ja hoivapalveluja tuottava kokonaisuus. Visionsa mukaan Humana uskoo jokaisen oikeuteen hyvään elämään.
Vuodesta 2016 Arjessa Oy:n kautta toiminut Humana tarjoaa kotihoitoa, tuettua ja ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja vammaisille henkilöille sekä kotisairaanhoito- ja kotipalveluja.
Lastensuojelupalvelut tarjoavat lastensuojelun laitospalveluita ja erityislaitospalveluita, vastaanoton, jälkihuollon ja koulunkäynnin tukipalveluita.
Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset avohuollon palvelut tukevat ja edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia heidän arkisissa toimintaympäristöissään. Palveluihin kuuluvat mm. perhetyö, ammatillinen tukihenkilötyö, tapaamispalvelut, jälkihuollon ja tuetun asumisen palvelut, perhekuntoutus yksikössä ja kotiin tehtävänä työnä.
Alkoholiton skumppa ja uteliasta pöhinää. Arkitiistain päivänäytöksen kohdeyleisön muodostanevat pääosin sosiaalialan ammattilaiset varhaiskasvattajista luokanopettajiin ja nuorisotyöntekijöihin. Ennakkoilmoittautumalla mukaan maksuttomaan esitykseen mahtui myös kaltaiseni sivustaseuraaja, jota persoonallinen konsepti kiinnosti.
Humana käynnisti vuonna 2023 Mieletön tulevaisuus -tapahtumasarjan, joka keskittyy nuorten tulevaisuuden turvaamiseen ja eri näkökulmien jakamiseen sosiaalialalla. Teemoista syntyi lastensuojelun piirissä olevien nuorten ja ammattilaisten kokemuksiin perustuva Mieletön tarina -teatteriesitys, jonka toteutuksesta vastaa ArtSense.
Käsikirjoitustiimissä on kuultu mm. Humanan neuropsykiatrisia valmentajia ja kouluttajia, jotka ovat tuoneet tarinaan lastensuojelun realismia ja tarinoita aidosta arjesta. Uudenlainen raikas näkökulma on koettu hedelmällisenä ja herättelevänä yhteistyön muotona.
Nimekkäät näyttelijät. Vera Kiiskinen ja Jarkko Pajunen vetänevät väkeä teatterikatsomoihin. Näytelmää juontaa ja johdattelee näyttelijänä tutuksi tullut ArtSensen perustaja ja toiminnanjohtaja Niina Nurminen. Antti Peltola ja Yasmin Ahsanulah näyttelevät vakuuttavasti monipuolisissa rooleissaan.
Ensimmäinen puoliaika kelaa näyttämölle fiktiivisen Santun elämän teininä. Avainhenkilöiden kautta nähdään nuoren putoaminen tukiverkkojen ulottumattomiin.
Lavalle ja iholle tulee autenttisuus nuorten tekemien videoiden muodossa.
Väliajalle poistuu silminnähden vaikuttunut yleisö. Lämpiössä kuhisee, sattumalta teatteria kansoittavat myös kasiluokkalaiset taidetestaajat. Nuorten puheensorina ja eläväisyys sekoittuu juuri näkemääni noin samanikäisen nuoren tarinaan ja siihen mihin muutamien perheen sisäisten tapahtumien seurauksena väärät valinnat voivat johtaa.
Haarukoin mietteliäänä väliaikaleivostani ja vaihdan muutaman sanan jotenkin tuotantoon kuuluvan henkilön kanssa. Pohdimme hallituksen suunnittelemia leikkauksia ja niiden vaikutuksia lasten ja nuorten elämään.
Osallistavassa osuudessa yleisö pääsee ääneen. Interaktiivinen teatteriesitys haastaa katsojansa. Forum-teatteri ottaa yleisön osaksi esitystä. Osallistava teatterimuoto sopii ajankohtaiseen aiheeseen tuomalla vaikeita teemoja näkyviksi ja herättämällä moniäänistä keskustelua.
Mielettömässä tarinassa asioita koetaan yksittäisen Santun kautta, katsojalle ei kuitenkaan tarjota valmista tarinaa loppuratkaisuineen. Hänet kutsutaan yhteiseen kokemukseen ja ajatusten vaihtoon.
Alkuasetelmasta ei tunnuta pääsevän eteenpäin tarinan solmukohtiin, niin paljon yleisöllä on ehdotettavaa. Konkreettisesti kommentoidaan perheen isän olemusta, äidin elekieltä, perheen kommunikointia, miten koulun keskustelussa opettajan, vanhempien ja teinin pitäisi istua toisiinsa nähden… Näyttelijät muokkaavat roolihenkilöitään yleisön ohjauksen mukaan.
Humanan esitys on suunnattu selkeästi tietylle kohderyhmälle. Hienoa, että myös muille satunnaisille katsojille, jotka ainutlaatuisen produktion bongasivat, suotiin mahdollisuus seurata.
Asiantuntijapaneeli ja cocktailpalat.
Viimeisen palasen tuovat ratkaisukeskeiset keskustelijat. Turun esitykseen näkökulmia toivat Turun pormestari Minna Arve, lastensuojelun laitospalveluiden päällikkö Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta, eläköitynyt rikosylikonstaapeli ja kirjailija, Varhan lasten ja nuorten parissa työskennellyt kuraattori, lastensuojelun piirissä toimiva kokemusasiantuntija sekä Sekaisin Kollektiivin kehittämispäällikkö.
Tiiviissä keskustelussa katse suunnattiin käytännön tekoihin. Mietittiin mitä voitaisiin tehdä, jotta nuorten elämänpolku näyttäisi turvallisemmalta.
Nelituntisen kokonaisuuden päätteeksi tarjolla on suolaisia cocktailpaloja. Herkullisten tarjoilujen ohella päivästä jäi paljon ajatuksia.
Turun jälkeen Mieletön tarina kiertää kolmella paikkakunnalla: Seinäjoki toukokuussa, Rovaniemi elokuussa ja Helsinki marraskuussa.
Taide ottaa kantaa. Myös teatteri reagoi yhteiskunnallisiin murroksiin, kommentoi ja ammentaa niistä. Turun Kaupunginteatteri elää ajassa; 1960-luvulla yhteiskunnalliset näytelmät tulivat ohjelmistoon.
2020-luvun teatteri sulauttaa kipeät ajankohtaisuudet tarinoiksi, joissa yksityinen nousee yleiseksi.
Turun Kaupunginteatteri perustettiin yhdistämällä kaksi teatteria toisiinsa vuonna 1946. Toisen maailmansodan päättyessä Turussa toimivat sekä porvarillinen että työväen ammattiteatteri. Turun Kaupunginteatteri oli Suomen ensimmäinen täyskunnallinen teatteri ja se on aina toiminut perinteisenä repertuaariteatterina. Oma nykyinen teatteritalo otettiin käyttöön 1962.
1960-luku oli Turussa uuden ja dynaamisen näyttämötaiteen etsimisen aikaa. Suunta oli irrottautua vanhojen perinteiden velvoittavuudesta. Teatterissa alettiin esittää yhteiskunnallisempia näytelmiä.
Teatteritaiteen uudistajakaksikko Ralf Långbacka ja Kalle Holmberg luotsasivat Turun Kaupunginteatterin valtakunnalliseen suosioon 1970-luvulla nimekkäiden nuoren polven näyttelijöiden myötä.
1980-luvulla teatterissa siirryttiin yhteiskuntaa analysoivista näytelmistä kohti ihmisen sisäisen elämän tarkastelua, politisointi vaihtui psykologisoinniksi. Näytelmiä alettiin tuottaa myös teatteritalon ulkopuolisiin tiloihin, lastenteatteri ja tanssiteatteri nousivat näkyvämmiksi.
1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina Turun Kaupunginteatterin profiilia vahvistettiin erityisesti paikallisena kulttuuri-instituutiona, ohjelmistossa käsiteltiin aivan kotoisia turkulaisia aiheita. 2011 Turun kulttuuripääkaupunkivuosi antoi teatterille uudenlaista näkyvyyttä ja sen myötävaikutuksella käynnistettiin kansainvälistä yhteistyötä.
2014 Turun Kaupunginteatteri muuttui Turun kaupungin sataprosenttisesti omistamaksi osakeyhtiöksi. Teatteritalon peruskorjauksen ja laajennuksen ajan 2014-2017 teatteri toimi Logomon evakkotiloissa. Näinä vuosina toiminta laajentui Naantaliin Emma Teatterin kesäteatteriyhteistyön myötä. Haluttiin kertoa paikallisia tarinoita, yleisösuosiota nauttivat mm. musikaalit Kakola, Seili ja Varissuo.
2017 laajennetussa teatteritalossa toimi nyt kolme näyttämöä. Sopukasta tuli yhteistyönäyttämö, jota Kaupunginteatteri pystyi tarjoamaan myös vapaan teatterin käyttöön.
Koronapandemia ja sen myötä teatterialan taloudellinen epävarmuus leimasivat 2020-luvun alkua. Kaupunginteatteri avasi Diginäyttämön, jonka kautta teatteriaiheisia lähetyksiä pystyi seuraamaan myös etänä. Teatterin 2021 avattu oma ravintola Viides Näyttämö tarjosi uuden näytösareenan mm. improvisaatioteatteria ja ruokaa yhdistäville, yleisön kanssa yhteistyössä eteneville esityksille.
Useampi näyttämö mahdollistaa yhä monipuolisempia ohjelmistovalintoja ja myös kokeellisempia näytelmiä.
Nostona tämän kevään kantaaottavasta teatterista on Turun Kaupunginteatterissa huhtikuussa vieraileva Sukupuuttoparatiisi. 2021 ensi-iltansa Turun Tehdas Teatterissa saanut esitys on aikuisten nykynukketeatteria ajankohtaisesta vapaaehtoisesta lapsettomuudesta olennaisena osana ihmisyyttä. ”Kaikki näyttää erilaiselta, jos ei ajattele lisääntymisen olevan ihmisen perustehtävä”. Mekaaninen joutsen -ensemblen tuotanto on kantaesitys. Esityskohtaisesti kootun elävän ensemblen alkusysäyksenä on ollut halu kehittää uudenlaista teatterikieltä. Esityksen rinnalla on toteutettu podcast-sarja, jossa pureudutaan lisääntymättömyyden teemoihin eri näkökulmista ja eri vieraiden kanssa.
Toisella tavalla herättelee Taiteen talolla Turun Kaupunginteatterin ja Svenska Teaterin yhteistyönä toteuttama lukudraama Bunker Kiev – Kiovan pommisuojissa. Näytelmäkirjailija Stefano Massinin Ukrainan sodan yksivuotispäiväksi syntynyt teos pohjautuu ukrainalaisten omakohtaisiin kokemuksiin ja silminnäkijätodistuksiin siitä, miltä pommisuojaan hakeutuminen ja siellä oleminen pommitusten aikana tuntuu. Turussa lukudraaman tekstin esittää kullakin esityskerralla yksi näyttelijä, esityspaikkana Taiteen talon bunkkeri.
Miten kylmäävän ajankohtaiseksi Mieletön tarina muuttuikaan huhtikuun alussa 2024. 2.4. Vantaalla tapahtui kouluampuminen, jossa 12-vuotias oppilas surmasi yhden luokkatoverinsa ja haavoitti erittäin vakavasti kahta muuta samanikäistä luokkatoveriaan. Ampujan motiiviksi on selvinnyt koulukiusaaminen.
Tunnistettavaa ja toiveikasta – Mieletön tarina syventyy lastensuojelun maailmaan (humana.fi)
Mieletön tarina (humana.fi)
Historiikki - Turun Kaupunginteatteri (tkteatteri.fi)
Sukupuuttoparatiisi
Kiovan pommisuojissa - Turun Kaupunginteatteri (tkteatteri.fi)
Etusivu - Turun Kaupunginteatteri (tkteatteri.fi)
