Kirjamessut & Ruoka- ja Viinimessut 2021
Turun Messukeskuksen ulkomainokset houkuttavat pitkästä aikaa messuilemaan, rokotusinfon sijaan.
Turun Kirjamessut 2021(1.-3.10.2021) on Suomen ensimmäinen suuri kirjallisuustapahtuma sitten koronan ja rajoitusten.
Ylipäätään se taitaa olla ensimmäinen iso sisätapahtuma puoleentoista vuoteen.
Messukeskuksen vuosi 2020 oli maaliskuun puolivälistä lähtien pelkkiä peruutuksia ja tapahtumien siirtoja.
Vielä 2021 monet Turun Messukeskuksen perinteiset messutapahtumat päättivät siirtyä vähintään puolella vuodella.
Suomen ensimmäiset kirjamessut järjestettiin Turun konserttitalolla 29.-31.10. 1971. Suojelijoina toimi presidenttipari Kekkonen. Näytteilleasettajina oli 13 kustannusliikettä, seitsemän kirjakauppaa, kirjasto ja Lounais-Suomen kirjailijat ry. Kävijöitä 5500.
Vertailun vuoksi tämän haastavan vuoden kirjamessujen lukuja: noin 600 esiintyjää, 300 yksittäistä ohjelmaa ja yli 100 näytteilleasettajaa. Yli 11000 kävijää.
Vuodesta 1990 Turun kirjamessut on järjestetty vuosittain, poikkeuksena koronavuosi 2020.
Lokakuun alkuun kiinnittynyt tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa uusien kirjojen, valtakunnan tunnetuimpien, suosituimpien ja ajankohtaisimpien kirjailijoiden, kustantamoiden, antikvariaattien ja kulttuuri-ihmisten kokoontumispaikkana, jossa rajoja ylitetään.
Täällä sulassa sovussa ovat isot kirjatalot ja pienkustantamot, valtavirta ja marginaaliset äänet.
Voitetuilla lipuilla oli mahdollista valita päivä. Sähköpostiin tullut lippu pitää vahvistaa etukäteen. Näin terveysturvallisesti varmennetut lipunhaltijat voidaan tarvittaessa tavoittaa.
Silmäilen päivittäisiä ohjelmia ennen lipun lunastusta. Messujen monipuolinen tarjonta on iloinen yllätys, mutta myös haaste. Kiinnostavimmat kirjailijat ja oheistapahtumat menevät ärsyttävästi päällekkäin. Luovutan. Mennään randomilla.
Jani Toivola puhuu "Rakkaudesta" kun saavun paikalle messujen aloituspäivänä perjantaina. Ensimmäinen ja pysäyttävin messutapahtuma. Yleisö kuuntelee hiiskumatta.
Näitä kirjailijahaastatteluita on selkeästi kaivattu. Toisen Toivolan kirjahaastattelun missaan päällekkäisyyksien takia. Muutkin päivän tärppini kilpistyvät, messuhallista toiseen poukkoilu ei onnistu.
Mediassa Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja Jenni Haukio on esitellyt vuoden ohjelmaa. Poikkitaiteellisena pääteemana on musiikki ja auditatiivinen kulttuuri.
Ajankohtaisteemoina käsitellään tiedon murrosta ja hyvinvoinnin taitoa.
Kirjamessut näyttävät samalta kuin ennen. Isot myyntipöydät täynnä syksyn uutuuskirjoja, antikvariaattien harvinaisuudet ja kirjailijahaastattelupisteet ja -nurkkaukset. Kohtaamiset ovat taas mahdollisia, nälkäiset lukijat odottavat suosikkien signeerauksia.
Kirjallinen pöhinä syntyy kun seudun runokilpailun voittaja kohtaa paikallisen kustantajan messuständeillä.
Kun messuväen joukosta bongaa haastatteluaan odottavan Vares-dekkaristi Reijo Mäen, kirjamessuilija tietää olevansa kotona.
Turkulaiset klassikkokokit ja ruokavaikuttajat heruttelevat klassikkoruoilla ja ruokamatkamuistoilla Ruokamessujen päätähtinä. Antti Vahtera ja Aki Wahlman jutustelevat ja kokkailevat vankalla ammattitaidolla ja charmilla. Atria-ruokalavan ohjelma on takuuvarmaa keittotaitoa.
Muuten Ruoka- ja viinimessujen ohjelma palaa pohjaan. Messuhalli on ankea ja tyhjä. Tässäkö tää nyt oli?
Kotona kovalevyltä kaivan vertailukohdaksi messuvisiittini vuodelta 2018. Tuolloin Ruokamessualue kuhisi elämää ja ruoasta kiinnostuneita. Oli maistiaisia, eri maiden ruokakulttuureita, paikallisia tuottajia ja ravintoloita, monipuolinen viinien maistelualue…
Vohvelit ja pizzapalat, joita on totuttu näkemään lähinnä Aurajokirannan markkinoilla eivät aivan vastaa ruokamessujen konseptia.
Pari pienen pientä viinien myyntipistettä pystypöytineen kolkossa hallissa ovat kaukana elämyksellisestä viinimaailmasta.
Messuilta käteen tarttunut ohjelmalehti alleviivaa pettymystä. Paljon on muuttunut lehden painoon menon jälkeen.
Paikallisten pientuottajien lähiruokatori – no show. Eipä näkynyt myöskään lehdessä promottua Turku Food Hallia eli turkulaisten ravintoloiden pop upia.
En ole pettymykseni kanssa yksin. Ohikulkevat messuvieraat kuuluvat jakavan tunteeni. Ymmärrystä toki löytyy: koronan kurittama ravintola-ala ei ole kaiketi tässä tilanteessa aktiivisin messuilja.
Ilmeisesti ruoka-alan yrittäjät eivät ole uskaltaneet lähteä tapahtumaan, onhan suuren yleisön liikkuminen tässä vaiheessa vielä kysymysmerkki. Rokotuskattavuuden kasvaessa ja rajoitusten hellittäessä Turun ravintolaelämä on kuitenkin piristynyt mukavasti.
Messukeskuksen puitteet ja setupit nähneenä onnittelen jokaista ravintolaa ja alan yrittäjää, jotka satsasivat tänä viikonloppuna omaan tuotteeseensa messujen sijaan.
Huomionarvoista tämän vuoden ruokamessuilla on vahva kirjallinen painotus. Suppeassa ohjelmassa korostuvat ruokakirjajulkaisut ja -haastattelut. Vaikka kirjoja on saatettu valmistella vuosia, julkaisuajankohta on osuva. Poikkeuksellisina aikoina kotoilu, kotikokkailu ja reseptien metsästys trendaavat.
Kirjamessujen virallinen avajaisohjelma on tunti nostalgiaa, muistoja, juhlapuheita ja kulttuurin monimuotoisuutta. Auditorio on täynnä, kaikesta ja kaikista huokuu että tätä on kaivattu.
Alun videokooste 30 kirjamessuvuodesta on hyvin tiivistetty kirjallisten muistojen kavalkadi. Itseäni runsas ja rönsyilevä ohjelma kiitospuheineen alkaa puuduttaa.
Nykymuotoisten Turun kirjamessujen ideoija Kari J.Kettula vaikutti messujen ohjelmajohtajana ysäriltä 2010-luvun alkuun. Runoilija Jenni Haukion tauolla ollessa lyhyitä päällykkyyksiä ovat hoitaneet kirjailijat Tommi Kinnunen ja Salla Simukka sekä kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen.
Sosiaalinen media näyttää kiinnostuvan messujen musiikkiteemasta. Haastatteluihin pääsevät nykymuusikoiden, poppareiden ja räppäreiden muistelmateokset ja lastenkirjat.
Osana hyvinvoinnin teemaa ovat maamme huippu-urheilijoiden elämäkerrat.
Viikonlopun keskusteluissa käydään läpi tiedon todellisuutta, faktojen tarkistamista ja vihapuhetta. Turun kirjamessut reagoi kiitettävästi ajan ilmiöihin ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Kirjamessujen teemoittelu uusiutui 2019 jolloin pääteemana oli teatteri ja ajankohtaisteemana ilmastonmuutoksen kulttuurivaikutukset ja lukutaito.
Tätä ennen 2000-luvulla Turun kirjamessut oli profiloitunut vuosittain yhteen maahan ja yhteen kotimaiseen seutuun: esimerkiksi Espanja & Rauma, Yhdysvallat & Somero, Ranska & Sastamala, Ruotsi, Saarenmaa & Kustavi, Saksa & Satakunta.
Muutosta nähtiin vuonna 2017 jolloin kantava teema kuului "Yksi maa – monta ääntä". Vuonna 2018 keskityttiin Viroon.
Turun kirjamessut palkittiin 2017 yhdellä 13 tunnustuspalkinnosta tapahtumamarkkinointialan Evento Awards -gaalassa. Kansainvälisiä kirjailijavieraita Turussa on nähty dekkaristeista runoilijoihin ja yhteiskunnallisiin vaikuttajiin.
Tapahtuman alkuvuosista lähtien kirjamessujen yhteydessä on järjestetty oheistapahtumia kuten Tiede- ja levymessut.
Eniten yleisöä houkutellut Ruoka- ja viinimessut edusti kaupungin synergiaa esimerkiksi syksyllä 2018, kun samaan aikaan järjestetty ruokatapahtuma Voilla vilkastutti kaupungin ravintolaelämää.
Kirjan haastajaksi nousseet äänikirjat ja podcastit eivät ainakaan täällä näytä uhkaavan perinteistä lukemista.
Tänä päivänä kyse taitaakin olla siitä, millaisin mielikuvin lukukokemusta markkinoidaan.
Lukukokemukset voivat olla hajautettuja, visuaalisia ja moniaistisia.
Perinteisine sohvahaastattatteluineen Turun kirjamessut eivät näytä jaksavan yrittää mitään uutta.
