Kirkkotie muutoksissa
Purkutraktorit ja paalutuskoneet rytmittivät äänimaailmallaan arkea parisen vuotta. Kun omia lähikulmia muokattiin radikaalisti, piti vain sopeutua. Ja tutustua palaan katoavaa Turun historiaa.
Jos kaltaiseni 1990-luvun lopulla Turkuun opiskelemaan muuttanut olisi etsinyt edullisia huonekaluja tai käyttöpyörää, ne olisi löytänyt Kirkkotieltä. Ekotori, Kirpputori Emmaus, muut kierrätyshenkiset yhteisöt. Sijainti Ylioppilaskylässä asumisen välittömässä läheisyydessä takasi asiakkaat.
Huhtikuisessa auringossa isot lasitetut parvekkeet kiiltelevät. Kirkkotien pelastustiekylttiä tutkiessa huomio kiinnittyy erääseen nimeen. Täältä näyttää löytyvän As Oy Turun Meriläntorni ja As Oy Turun Merilänkulma. Kiinteistöjen nimissä kuljetaan, tai poljetaan Suomen ensimmäisen polkupyörätehtaan juurille.
Ollaan Nummenmäellä 1900-luvun alussa. Mietoisista kotoisin ollut Kustaa E. Merilä muuttaa Turkuun, aloittaa pyörien kokoamisen nuorena 15 markan alkupääomalla vuonna 1898. Toiminta siirtyy 1904 Kirkkotielle, missä myös pyörän osien tehdasmainen valmistus alkoi.
Merilän pyörätehdas oli aikoinaan paitsi Suomen myös koko Pohjoismaiden suurin. Kukoistuskautenaan se työllisti satoja ihmisiä. Tuotantoon kuului vuosien varrella myös mopoja, aseita, ompelukoneita.
Fillariteollisuuden keskuksena tunnetusta Turusta löytyi noina vuosikymmeninä myös Pyrkijän ja Pyöräkellarin tehtaat, joista jälkimmäinen tunnettiin myöhemmin Tunturina.
Johtajaansa vahvasti profiloituneen tehtaan toiminta hiipui Merilän kuolemaan ja konkurssiin 1963. Seuraavien vuosikymmenten aikana Kirkkotien saneerattuihin tiloihin yritystoimintaa toivat kansalaisjärjestöt. Omistussuhteiden muutokset johtivat lopulta toistaiseksi jatkuneiden vuokrasuhteiden päättymiseen.
Pidemmän tähtäyksen suunnitelmissa omistuskuvioissa oli alueen uudisrakentaminen.
Toimintansa aikana Merilän tehdas valmisti noin miljoona polkupyörää.
Kirkkotie on päässyt paikallisuutisten aiheeksi lähinnä negatiivisessa mielessä. Kesällä 2006 Kirkkotien ja Keskikadun kulmassa sijainnut ruokakauppa Siwa paloi korjauskelvottomaksi. Kiinteistössä sijaitsi ja sijaitsee edelleen oikeustieteilijöiden Lex ry.n kerhotilat.
Uudelleenrakennetun kiinteistön K-Market Maisteri palvelee ja Kirkkotien legendaariset opiskelijabileet jatkuvat.
Ja sitten puhutti lepakkokeissi. Kättä väännettiin Kuuvuori ry:n ja Turun rakennuslautakunnan välillä purkuluvan saaneista rakennuksista osoitteissa Kirkkotie 6-10. Yhdistys valitti purkuluvasta, koska sen mukaan alueella ja purettavissa rakennuksissa elää laaja pohjanlepakkoyhdyskunta.
Pohjanlepakko on suojeltu EU-direktiivillä, jonka mukaan niiden asuin-, lisääntymis- tai levähdysympäristöä ei saa tuhota tai häiritä.
Valituksessa tuotiin esiin Luontoliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajan tekemät useat havainnot pohjanlepakoista kesien 2013 ja 2014 aikana.
Kierroksia tähän tapauskokonaisuuteen lisäsi se, että keskustan eteläosan vuonna 2003 hyväksytyssä asemakaavassa kyseinen kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Niin sanotun ”lepakkotalon” lepakkoyhdyskunta oli suurin tunnettu lisääntymisyhdyskunta Turun seudulla. Vuonna 1951 rakennettu 1,5 kerroksinen puurakenteinen rintamamiestalo oli ollut pois käytöstä ja kylmillään reilut pari vuotta.
Kuuvuori-yhdistyksen valitus hylättiin. Turun kaupungin luonnonsuojelutyöntekijän tekemän arvion mukaan purkuluvan kohteena olevista rakennuksista ei löytynyt riittävästi viitteitä siitä, että pohjanlepakot käyttäisivät niitä asumuksinaan. Pitkä ja perusteellinen selvitys löytyy Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä.
Opiskelijaelämää, osakuntahenkeä, värikkäitä bileitä. Turun yliopiston Savo-Karjalaisen Osakunnan (SKO) historiikista voi lukea sen yhteydet Kirkkotielle. Perinteikäs Turun Yo-taloilla majaansa pitänyt osakunta joutui remontin alta muuttopuuhiin. S-Osiksen vapun 2012 hautajaisten jälkeen uudet, aiemmin motoristikerhon käyttämät tilat keltaisessa puutalossa rempattiin talkoohengessä ja nimettiin Uusi-S:ksi. Uusiksen idea oli tilojen vuokraaminen myös muiden opiskelijajärjestöjen tapahtumapaikaksi.
Osakunnan tiedossa oli toki väistötilan väliaikaisuus kaavoitussuunnitelmien ja purku-uhan vuoksi. Marraskuun 2015 Uusiksen viimeiset bileet olivat monille surullinen erään aikakauden loppu.
Terveydenhuoltoa ja koronaan kaatunut ravintola. Turun kaupungin Kirkkotien terveysaseman kiinteistössä toimii myös hammashoitola ja opiskelijoita palveleva YTHS eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Kirkkotien pisteen liikennettä vilkastutti varmasti päätös siitä, että myös ammattikorkeakouluopiskelijat ovat yliopisto-opiskelijoiden rinnalla oikeutettuja YTHS:n palveluihin 2021 alusta lähtien.
Tottisalmen ravintolatoiminta alkoi 1981 Valtion ravitsemuskeskuksen toimesta. Unicalle, jonka pääomistaja on Turun yliopiston ylioppilaskunnan Universtas Oy, toiminta siirtyi 2000. Ravintolapalveluita käyttivät opiskelijoiden ohella terveysaseman asiakkaat ja muut kävijät. Koronapandemia vähensi merkittävästi asiakasmääriä, tappiollinen liiketoiminta sulki Tottisalmen maaliskuussa 2021.
Kirkkotien sijainti on kiinnostava. Kuuvuoren puutalot, Nummenmäki perinteisenä puutaloalueena, junarata, Ylioppilaskylä. Helsinginkatu, vilkastuva liikenne, uuden asuntokannan tarve ja mahdollisuudet.
Graffiteja, maailmanparannusta ja vaihtoehtomusaa.
Ylen reality-sarjassa Lomamatka 80-luvulle kaksitoista suomalaista lähti tutustumaan kolmenkymmenen vuoden takaiseen Suomeen. Ajan ilmiöistä graffitit kuljettivat Kirkkotielle. Sieltä, silloisen lehtipuutiheikön keskeltä paljastuvat keltaisiin seiniin spreijatut Turun vanhimmat graffitit. Ryteiköksi muuttuneen puualueen kaatamisestakin taidetiin kiistellä.
Vanhoissa tehdaskiinteisteistöissä majaa pitivät kestävään kehitykseen tähdänneet yhdistykset kuten Aurinkotehdas, Emmaus ja Maan ystävät. Kirkkotien sisäpihan viikonloppujen hippihenkinen yhteisöllisyys kirppiksineen ja bändi-iltoineen oli boheemia hengailua. Kierrätyshenkeä ylläpiti naapurissa toimiva Ekotori. Kommuunimainen yhteiselo ei tuolloin perustunut tuottavuuteen ja bisnesajatteluun.
Helsinginkadun rakennussuunnitelmat järkyttivät. Meluhaitat, pölyn haittavaikutukset tulevalle asumiselle. Kulttuurin rappio, kun vanhaa tuhotaan.
Perinteisen Kirkkotien tarina päättyi kuten se oli alkanutkin – pyöriin. Viimeiseen asti siellä kunnostettiin pyöränromuja ja myytiin niitä kirppiksellä.
Ensimmäiset kolossaaliset asuinrakennukset alkoivat ilmestyä vilkkaasti liikennöityyn kulmaan 2017-2018. Muuttohalukkaita näytti olevan. Monia kiinnosti uusi, moderni, kompaktisti rakennettu asuinalue korkeakoulujen ja kaupungin palveluiden läheisyydessä.
Vaikka monet Kirkkotien muutokset vaikuttivat aikanaan dramaattisilta, asiat myös loksahtelivat paikoilleen. Ekotori löysi toimivat tilat Itäharjulta ja kasvatti näkyvyyttään.
Remonttien jälkeen opiskelijajärjestöt ovat sekä löytäneet vanhoille paikoilleen että uusiin lokaatioihin.
Vanhoja valokuvia selatessa ränsistyneen Kirkkotien muutos tyylikkäiksi asuinkerrostaloiksi on huikea. Turun majoituskapasiteettiin on tuotu monipuolisuutta, tonttimaat on osattu hyödyntää tehokkaasti. Asuntojen kysynnästä ja täyttöasteesta päätellen pelätty Helsingintien melu ei ole liiemmin haitannut.
Aiemmin rakennetut meluaidat saavat uutta näkökulmaa läheisen junaratarakentamisen vaiheiden myötä, kun niitä rakennetaan ja vahvistetaan.
Kaikkea tätä valvoo Helsingintien varressa maamerkkinä pinkki Posankka.
Kirkkotieltä purettiin historiaa - Turun Seutusanomat
Kirkkotieltä ei löytynyt lepakoita - Kuuvuori ry:n valitus hylättiin - Paikalliset - Turun Sanomat (ts.fi)
Nostalginen Turku: Nummenpakan miljoonan fillarin tehdas - Kaupunki - Aamuset
Turun Ekotori saa väistyä kerrostalojen tieltä - Uutiset - Turun Sanomat (ts.fi)
Kirkkotien Ekotori muuttaa purkutöiden alta Itäharjulle - Lifestyle - Aamuset
Graffiteja Turussa | Yle Areena
