Kalmasvuori - Hepokullan helmi
Paikallisillekin ilmeisen tuntematon lähiluontokohde, hulppeat näköalat Turkuun, helposti saavutettavissa oleva, kivaa kaupunkiretkeilyä lähiöiden keskellä.
Näillä spekseillä Kalmasvuori vaikutti kiinnostavalta ja tutustumisen arvoiselta. Helleviikon päiväretken suunnittelu vaihtui aikaiseen aamuun, ja niistäkin sääennusteita tutkien toistaiseksi "viileimpään" eli puolipilviseen.
Vähän ennen aamukuutta Satakunnantietä pyöräillessäni mietin miksi en lähtenyt aiemmin. Muutama sadepisara ei viilennä, ilma on painostava.
Yli 40 metrin korkeuteen kohoava Kalmasvuori pitäisi löytyä helposti. Koordinaatit ovat selkeät: Satakunnantie – Markulantie – Varkkavuorenkatu – Nuijamaankatu välinen neliö.
Tämä alue on myös Hepokulta, lähiö Vätin kaupunginosassa.
"Vätissä on sekä pientaloja, Hepokullan kerrostalolähiö että teollisuutta. Alueen läpi virtaa Kovasoja" kertoo Wikipedia.
Naapurikaupunginosia ovat Teräsrautela ja Nättinummi.
Hiki valuu. Ja lievästi tuskastuttaa. Katsoin kartasta mielestäni lähimmän lähestymispaikan. Kankareenkuja päättyy omakotitalon tonttiin. Sen sivulla on kuitenkin lupaavalta näyttävä metsäinen rinne, joten fillari parkkiin ja tutkimaan.
Hetkessä olen oikealla reitillä. Polulla näkyy männynrunkoon maalattu sininen juoksijahahmo. Ilmeisesti Liinahaankadun puolelta olisin päässyt heti selkeästi merkitylle reitille, mutta "sivuovikin" toimii.
Ylöspäin noustessa mäntymetsä selkeine polkuineen muuttuu kallioisemmaksi. Isohkojen kivien välistä pujotellen kulku on helppoa. Kiviin maalatut siniset juoksijafiguurit kertovat että Paavonpoluilla ollaan.
Paavonpolut ovat maastoon merkittyjä reittejä, jotka tutustuttavat kulkijoita lähiluontoon ja kaupunkiympäristöön eri puolilla Turkua. Monin paikoin polut yhtyvät muihin ulkoilureitteihin ja kytkevät niitä toisiinsa.
Paavonpolut merkattiin ensimmäisen kerran vuonna 1999. Idean toi Turkuun suunnistaja Janne Salmi, joka oli nähnyt samantapaisia polkuja Sveitsissä.
Citynomadi -mobiilisovelluksen karttojen avulla löytyy tietoa reiteistä ja ohjeistuksista liikkumiseen.
Jossain haukahtaa koira, jota omistaja kutsuu. Muuten aamu on hiljainen. Läheisen teollisuusalueen ja vilkasliikenteisien teiden äänet eivät kanna tänne.
Kalmasvuoren nimen alkuperää voidaan johdatella arvauksiin mahdollisista pronssikautisista hautalöydöistä. Alueen siirtolohkareet ja kivikot ovat muotoutuneet tuhansien vuosien aikana merenpinnan kohotessa ja laskiessa.
Kirkontornibongailua. Huipulta avautuu panoraama tuttuun Turkuun. Tuomiokirkon ja Mikaelinkirkon tornit erottuvat heti, Martinkirkko sumuisempana. Omatekoisista grilliviritelmistä päätellen täällä on vietetty aikaa. Turun kaupungin ilotulituksetkin näkyvät täältä kaiketi hyvin.
Kalliokedolla mäntyjen ja katajien katveessa nautittu aamiainen tarjoilee cityeräretkeilyä parhaimmillaan. On luonnonrauhaa, metsää ja tutunturvallisia kaupunkielementtejä. Tihkusade vaihtuu aurinkoon.
Horisontti laajenee kävellen. Kalmasvuorelta näkee myös Turun telakan nosturit ja Länsikeskuksen mainospylväät. Pieni mäki, laajat näkymät.
Pudottelen alas rinnettä, ja yhtäkkiä löydän itseni kauniiden kivijalkaan rakennettujen puutalojen keskeltä. Karttaa tutkiessani olen kaiketi niin hämmästyneen oloinen, että minulta kysytään tarvitsenko neuvoja. Auttaja vinkkaa kävelypoluille.
Metsästä kerrostaloihin. Hepokullan lähiö valmistui 1970-luvulla. Se on ajalleen tyypillinen kerrostaloalue, jonka ytimenä on lähikauppa, pubi ja kuntosali. Täällä ei ole hiljaista, huputetut kerrostalot peruskorjataan tehostetusti.
Kuntoportaita etsimässä. Kalmasvuorelle lähtöä suunnitellessani hakuun löytyi vinkkiä kuntoportaista. Kierrettyäni alueen niitä ei kuitenkaan löytynyt. Piti tutkia asiaa. Kyse on asukasbudjetista ja kuntalaisten ideoinnista.
Asukasbudjetti on Turun kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. 2020 Turku kokeili ensimmäistä kertaa osallistavaa asukasbudjetointia, jossa jaossa kuntalaisten ideoille oli miljoona euroa. Asukasbudjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. "Turkulaiset pääsevät ehdottamaan, kehittämään ja äänestämään, miten miljoona euroa käytetään".
Alueen aktiivit perustelivat kuntoportaita monista kulmista: lähiluonto, luontoelämykset, yhteys alueen muihin liikuntareitteihin ja ulkoilumahdollisuuksiin, läheiset koulut ja seniori- ja palvelutalot joiden luontoyhteyttä ja yleistä hyvinvointia parannettaisiin, helppo saavutettavuus, bussiyhteydet, liikuntarajoitteisten huomiointi, asiakasvirrat Länsikeskuksesta.
Kuntapäätöksenteko on todistetusti hidasta. Turun kaupunki oli ottanut Kalmasvuoren kuntoportaat yhteiskehittämisvaiheeseen, jossa ehdotuksista muokataan suunnitelma.
Lokakuussa 2021 Turun Seutusanomat uutisoi suunnittelussa olevista Kalmasvuoren ja Luolavuoren kuntoportaista, joiden olisi määrä valmistua "ensi vuonna".
Toukokuussa 2022 is.fi kertoi Turun seudun jutussaan alueen lukuisista kuntoportaista. Niille on selkeä tilaus: monikäyttöisyys, sopivuus kaikenkuntoisille, treenaamisen helppous, yhteys luontoon.
Onkin kiinnostavaa seurata, milloin ja miten tämä "lähiaikoina" luvattu rakentaminen tapahtuu ja miten se muokkaa Kalmasvuoren maisemaa.
Kalmasvuori on loistava esimerkki Turun monimuotoisuudesta ja kaupunkilaisesta luontosuhteesta. Lähiöille ja lähiluonnolle kannattaa antaa mahdollisuus.
