Turun seudun musiikkifestareita ja -tapahtumia
"Vaihtakaa nimi", "Keitä nämä on?", "Liikaa räppiä ja hiphoppia", "Missä rokki?", "Teinimeininkiä", "Keski-ikäisille", "Aina samat naamat", "Liikaa uusia artisteja", "Väärä paikka", "Väärä ajankohta", "Liian populaari", "Liian indie", "Liian vähän anniskelupisteitä", "Pelkkää juottolaa", "Liian fiinejä ruokia – missä makkaraperunat", "Kyllä silloin alkuaikoina kaikki oli paremmin".
Ja uusimpana kritiikin aiheena "Pilaa kansallismaiseman".
Edellisen kaltaisia somekommentteja lukemalla ei uskoisi, että Turku on Suomen suurimpien, vanhimpien ja merkityksellisimpien musiikkitapahtumien näyttämö. Rockin, popin, elektronisen musiikin ja jazzin tuottamo, monen musiikin alan ammattilaisen koti, tunnettujen musiikkiohjelmaformaattien luotettu toteutuspaikka, suosittu ja kiinnostava keikkakaupunki, nimekkäitä artisteja vilkkaisiin opiskelijatapahtumiin vetävä ajan hermolla elävä kaupunki, josta on helppo lähteä merikeikoille ruotsinlaivoille.
Turku mahdollistaa niin intiimin indien ja vaihtoehtomusaskenen, keikat persoonallisissa miljöissä ja tiloissa, urbaanit edm-festarit, kattavan klassisen musiikin tarjonnan ja suuren luokan tuotannot. Vaikeina koronavuosina Turku onnistui kylmähermoisuudellaan järjestämään muutamia kesäfestareita muun Suomen peruessa tapahtumansa.
Ruisrock
Ruississa paistaa aina aurinko. Ei se nyt ihan noinkaan ole, mutta jokin taika säiden osalta Ruisrockilla on. Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali joutui nöyrtymään koronapandemian edessä kaksi kesää peräkkäin. 2020 peruutus oli täysin uudessa epävarmassa maailmantilanteessa selkeä, joskin järisyttävä uutinen. Katseet käännettiin kesään 2021. Epävarmuudet jatkuivat koko vuoden, ja tämän kaltaista festaria aletaan suunnitella lähes heti edellisen päättymisen jälkeen. Maailmalla tilanne vaihteli, kansainväliset artistit eivät liikkuneet eikä kotimaan rajoituksista tai niiden purkamisesta ollut tietoa. Huhtikuussa 21 järjestäjien oli pakko nostaa kädet ilmaan ja tiedottaa Ruisrockin perumisesta. Painotettiin vastuuta ihmisten terveysturvallisuudesta ja festivaalin talouden ylläpidosta.
Ruisrockin idea oli halu saada pop- ja rockmusiikki laajan kansan tietoisuuteen. Ensimmäinen festivaali rokattiin Saaronniemen leirintäalueella 1970. Pian se siirtyi Ruissalon Kansanpuistoon, jonne se vakiintui. Toistuvasti Ruisrockia on vaadittu siirrettäväksi pois Ruissalon saarelta mm. festivaalin ympäristövaikutusten vuoksi.
Artistikattauksessa näkyy ajan henki, musiikkimaku ja yleisön profiloituminen. 1970-luvulla brittipoppia ja -rockia ja kotimaista progea, 80-luvulla isoja bändejä kuten U2 ja Hanoi Rocks, 90-luvulla megaluokan rockbändejä Bon Jovista Nirvanaan, Faith No Moresta Metallicaan. 2000-luvulla artisteja ja bändejä yhä enemmän Ruotsista. Kotimaista metallia, rockia ja lisääntyvässä määrin poppia. Eräänlainen musiikillinen vedenjakaja oli 2005 esiintynyt Rammstein, metallimusiikkiin elektronisia sävyjä yhdistelevä saksalaisbändi. 2010-luvulla Ruisrockin musiikillisessa ja visuaalisessa ilmeessä alkoi tapahtua uudistumista, joka jakoi mielipiteitä. Ohjelmistoon tuli kansainvälistä ja kotimaista hiphoppia, räppiä, edm-artisteja ja maailmanluokan dj-tähtiä. Kaija Koo sai koko yleisön laulamaan, kotimainen listamusiikki oli laajasti edustettuna.
Ruissista oli tullut kokonaisvaltainen elämys monipuolisine oheisohjelmineen, palveluineen ja ravintolamaailmoineen. Vanhat nostalgikot valittivat kaupallistumisesta, mutta vuosi toisensa jälkeen loppuunmyyty festari todisti muutoksen tarpeellisuuden.
DBTL
Kokeellisesta koko kansan festariksi. Down By The Laituri on Suomen ensimmäinen kaupunkifestari. 1988 ensimmäisen kerran järjestetty tapahtuma näkyi ja kuului jokirannassa ja klubeilla. Perustajakunnassa oli rockhenkisiä katutason kulttuurivaikuttajia. Turun yliopiston ylioppilaskunnan Rock-klubi ja osakunnat olivat aktiivisesti mukana toiminnassa ja keikkapaikkoina. Porthaninpuistosta ja klubeilta tapahtuma laajeni Puolalanpuistoon ja keskustan ravintoloihin. 1995 Miljoonasade teki spektaakkelimaisen keikan esiintyen veden alla Samppalinnan maauimalassa. Seuraavina vuosina Samppalinnan lavalla nähtiin kotimaisia rockin ja popin nimiä.
2000-luvulla DBTL kasvaa ja kaupallistuu, järjestäjäksi tulee osakeyhtiö. Samppalinnalta valutaan Hämähäkkitontille, "The Alueelle". Esiintyjiksi saadaan isoja kotimaisia nimiä Dingosta Neljään Ruusuun, J.Karjalaisesta Paula Koivuniemeen.
2010-luku on kotimaisten isojen kansansuosikkien aikaa. Organisaattorin taloussotkut aiheuttavat hämminkiä. 2015 uudet järjestäjät nostavat festarin pinnalle kotimaisten tähtiartistien avulla. Indie ja intiimit klubit ovat kaukana kun esiintyjinä nähdään mm. Lauri Tähkä, Juha Tapio sekä Matti ja Teppo.
2019 DBTL toteutettiin aivan uudessa lokaatiossa Tuomiokirkkotorilla ja Brahenpuistossa. Kohdeyleisö löysi tapahtuman, kiitosta sateli järjestelyistä, huippukokki laati VIP-menun ja Tuomiokirkon kirkkokonsertteja tähdittivät nimekkäät kotimaiset artistit. Rikottiin myös nykymuotoisen tapahtuman yleisöennätys.
2020 jouduttiin vetämään happea, mutta 2021 festari onnistuttiin järjestämään toimivasti. Yleisö on löytänyt paikan, palvelut ja logistiikka sujuvat ja puitteet ovat näyttävät.
Aura Fest
Rapskenestä popin ja elektronisen musan cityfestariksi. Barkerinpuistosta 2011 startannut festari tarjosi alkuvuosina lähinnä kotimaista rap- ja hiphopmusiikkia. Järjestämisajankohta elokuun alkupuolen viikonloppuna kokosi nuoret koulujen alkuun.
Samppalinanpuiston erakkovuoden jälkeen uusi järjestävä organisaatio toi festivaalin 2016 Kupittaanpuistoon. Genreä laajennettiin urbaaniin musiikkiin hiphopista suomireggaeen, popista danceen. Festivaalialueeseen panostettiin, oheistapahtumia lisättiin. Satsaus kannatti, kävijäennätys rikottiin.
Kupittaanpuisto vakiintuu festaripaikaksi. Palveluita kehitetään ruoka- ja juomapuolella. Artistit ovat kotimaisten soittolistojen kärkikaartia. Musa kuuluu kaikille – VIP-passilla jonon ohi tai porttien ulkopuolella puistopiknikillä chillaten. Illan edetessä yöksi pikniköityminen on valitettavasti toisinaan ns. perkelöitynyt häiriökäyttäymiseksi ja nujakoiniksi.
2020 säädetään kokoontumisrajoitusten kanssa ja rukataan festarin aloitusta päivällä. Loppujen lopuksi poikkeuksellisen tapahtumakesän "avaus" elokuun alussa sai kiitosta hyvistä hygienia- ja turvallisuuskäytänteistä.
2021 festari järjestetään jännittäen viimeiseen asti mahdollisesti muuttuvia koronarajoituksia. Ikärajaksi nostetaan 18, koko alue on anniskelualuetta ja terveysturvallisuussyistä lipuilla on vain yksi sisäänpääsy/päivä. Festari toteutetaan aikaistetulla aikataululla, viimeinen artisti lopettaa klo 23. Rajoitettu kävijäkapasiteetti saavutetaan eikä tapahtumasta raportoida koronatartuntoja.
Saaristo Open
Mielletty Turun seudun festarikesän avaukseksi. Kaarinassa, Hovirinnan rannassa kesäkuussa 2010 järjestetystä paikallisfestarista on kasvanut iso valtakunnallisesti merkittävä musiikkitapahtuma. Musiikillinen kattaus rockia, poppia ja iskelmää, kaikille jotakin. 2020 pystyttiin järjestämään kesän päätösfestarina elokuun lopussa supistetuin aukioloin. 2021 festari peruttiin vain muutama päivä ennen tapahtumaa. Kotimaisiin eturivin esiintyjiin (mm. Kaija Koo, Antti Tuisku…) luottava Saaristo Open aikoo panostaa entistä enemmän festivaalialueen visuaalisuuteen ja yleisön viihtyvyyteen. Promoottorin mukaan festareille tullaan viihtymään muunkin kuin musiikin vuoksi. Trendi on sama kuin muillakin isoilla musiikkifestivaaleilla – monipuolinen ravintolamaailma, viini- ja pienpanimopisteitä, laadukasta oheistarjontaa.
Kesärauha
Kahdessa vuodessa indiestä vuoden festivaaliksi, välissä vielä säätämisen jälkeen nopealla aikataululla perumaan jouduttu koronakesän 2020 "festari". 2019 kesäkuun alkupuolella Vanhalla Suurtorilla järjestettiin urbaanin vaihtoehto- ja indiemusiikin festivaali teemalla "rock, rauha, rakkaus ja Turun Vanha Suurtori". Pienfestivaalin paikaksi tunnelmallinen miljöö läheisine puistoalueineen sopi mainiosti. Lähellä keskustan palvelut ja klubit. Musiikin lisäksi Kesärauha tarjosi aluetaidetta, performansseja, teatteriesityksiä ja katutaidetta. Suosio yllätti positiivisesti järjestäjät.
Välivuoden jälkeen uudeksi paikaksi löydettiin Turun Linnanpuisto ja ajankohdaksi elokuun alkupuoli. Rajoitusten höllentyessä tapahtuman yleisökapasiteettia ei kasvatettu, haluttiin korostaa väljyyttä, turvallisuutta ja tilan tuntua. Turun kaupunki tuli joustavasti vastaan järjestelyissä uskoen ammattimaiseen vastuulliseen tapahtumajärjestämiseen. Yleisö löysi uuden alueen, viihtyi ja kehui toimivia palveluita ja tapahtuman henkeä.
Loppuvuodesta Musiikki & Media Industry Awards palkitsi Kesärauhan vuoden festivaalina. Perusteluina monipuolinen tarjonta, kauniit puitteet, väljyys, koronaturvallisuus, muuntautumiskyky viime hetkillä muuttuviin rajoituksiin. Lisää kiitosta sateli huhtikuussa 2022 Femmagaalassa, kun Kesärauha palkittiin Rauha-Femmalla paremman maailman puolesta, festarina joka antoi toivoa ja kokosi musa-alaa ja musadiggareita rakkautta luoden.
Kestävään kehitykseen, ekologisuuteen ja kaikenlaiseen tasa-arvoon panostava Kesärauha avaa nyt myös Turun linnan sisäpihan kävijöille Elektrolinna-lavalla. Monipuolinen ruoka- ja juomatarjonta ja yllätykselliset taidekokemukset ovat festarin ydintä.
Turun musiikkijuhlat
Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut musiikkifestivaali. Kaupunkifestari tarjoaa korkeatasoista musiikkia laajalla skaalalla: suuria orkesterikonsertteja, kamarimusiikkia, resitaaleja, jazzia, ulkoilmatapahtumia ja lastenkonsertteja. Turun Soitannollinen Seura perusti festivaalin 1960 tavoitteenaan musiikkielämän kehittäminen, taiteellinen korkeatasoisuus ja rohkeus.
Näkyvässä roolissa on ollut Turun filharmoninen orkesteri (Turun Kaupunginorkesteri), vierailevat orkesterit ja kapellimestarit ja nimekkäät solistit.
Järjestäjäksi vakiintui 1989 perustettu Turun musiikkijuhlasäätiö, ja musiikkijuhlia ovat suojelleet presidentit Koivistosta Haloseen. Taiteellisista johtajista Olli Mustonen onnistui tuomaan musiikkijuhlille todellisia alansa kansainvälisiä huippuja. Kahden perutun vuoden jälkeen 2022 elokuu rakentuu monipuolisesti. Poikkitaiteellisuutta artistijulkaisuissa edustavat popimmat Erin ja Olavi Uusivirta.
Jazz City Turku
Monipuolinen ja moderni jazzmusiikin tuotantoalusta, jonka tehtävänä on tuottaa elävää laadukasta jazzmusiikkia kaupunkiin, edistää taitelijoiden työllistymistä, nuorten taiteilijoiden esiinnousua ja parantaa kotimaisen jazzalan toimintaedellytyksiä. Konsepteihin kuuluu Turun kulttuuripääkaupunkivuotena 2011 perustettu ympärivuotinen konserttisarja Flame Jazz, big band Turku Jazz Orchestra ja Suomen toiseksi vanhin jazzfestivaali Turku Jazz Festival. Archipelago Sea Jazz on Saaristomeren alueen festivaalisarja Kemiössä, Korppoossa, Ahvenanmaalla ja kaupunkifestarina Forum Marinumilla Turku Sea Jazz -nimellä.
Naantali Sunfest
Kesällä 2019 Naantalin Kuparivuoren kentälle rakennettiin uusi ulkoilmatapahtuma, jonka päätähdeksi saatiin legendaarinen Tom Jones. Nostalgianälkäiset saivat lohtua, sillä edellisvuonna artisti perui sairastumisen vuoksi DBTL-keikkansa aivan viime hetkellä. 2020 Kirkkopuistoon siirtynyt aikuisten festari onnistui terveysturvallisuusjärjestelyissään.
Tietynlaista yleisön profilointia näkyi 2021 logossa "Sunfest Yachting Festival". Somessa tapahtumaa markkinoitiin tyyliin "Naantalin ranta herää eloon, kun satamaan lipuu luksusjahteja mukanaan innokasta festivaalikansaa". Myös promoottori mainitsi aikaisessa mainospuheessaan venesatamaan kiinnittyvät upeat jahdit ja rannan ainutlaatuisen tunnelman. Ai niin, olihan siellä viikonloppua kruunaamassa niitä artistejakin… Lipun ostaneet tosin hiiltyivät, kun viime hetkellä odotettu Boney M korvattiin Tauskilla.
2022 kansainväliseksi vetonaulaksi on kiinnitetty Bonnie Tyler. Muuten esiintyjät ovat tuttuja Suomen eturivin artisteja.
Kirkkokonserteista näyttää tulleen vakituinen osa lukuisia musiikkifestivaaleja, eikä Sunfest tee poikkeusta.
Naantalin Musiikkijuhlat
Yksi Suomen vanhimmista ja arvostetuimmista musiikkifestivaaleista. Ohjelmiston keskiössä on kamarimusiikki kaikessa monimuotoisuudessaan. Tunnetaan korkeasta taiteellisesta tasostaan, idyllisistä konserttipaikoistaan ja ajankohdastaan Suomen festivaalikesän avaajana. Saanut laajasti kansainvälistä huomiota. Sai alkunsa 1980 sellotaiteilija Arto Noraksen aloitteesta, Naantalin kaupungin tuella. Noras on toiminut festivaalin taiteellisena johtajana koko sen olemassaoloajan, mutta pesti vaihtuu tulevan kesän jälkeen. 2020 tapahtuma peruttiin ja kesän 2021 tapahtuma toteutettiin verkkomuotoisena pienoisfestivaalina, minkä lisäksi muutama konsertti järjestettiin yleisötapahtumina syksyllä.
Naantalin Musiikkijuhlien pääestradina toimii Naantalin luostariaikainen kirkko. Ohjelmistoon kuuluu myös mm. illallis- ja iltapäiväteekonsertteja Naantalin Kaivohuoneella, puutarhakonsertti Kultarannassa, konsertteja lähiseudun saaristokirkoissa, konserttiristeily Seiliin sekä lastentapahtumia.
Smugglerrok
Liedossa tulevana kesänä kahdeksatta kertaa järjestettävä festari keskittyy puhtaasti rockiin. Aiemmin viikonlopun päivistä toinen oli rokimpi ja toinen iskelmällisempi, mutta viime kesän musiikillinen muutos todettiin toimivaksi. Artistikattaus on suurelta osin kansainvälinen. Tapahtumaa päivitetään kauttaaltaan suuremmaksi kaikkien toimintojen osalta lavasta VIP-telttaan.
Karjurock
Lokalahdella Uudessakaupungissa Nopperlan Tilalla heinäkuun puolenvälin jälkeen järjestettävä Karjurock on opittu tuntemaan Suomen suurimpana maalaisfestarina jo vuosien ajan. Nopperlan maalaismaisema kerää yleisöä ympäristökunnista ja koko Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta.
Artistit ovat kotimaan kärkinimiä popista rokkiin sekä muutama ulkomainen esiintyjä. Useamman päivän festarikävijät majoittuvat teltoissa ja asuntoautoissa maalaismaisemassa festivaalialueella.
Vuosien saatossa tapahtuma on kasvanut nelipäiväiseksi, ensimmäisenä vuorossa on perhepäivä omalla koko perheelle suunnitellulla ohjelmistollaan.
Jazzkukko
Laitilassa järjestettävä jazz- ja rytmimusiikin festivaali, joka juontaa juurensa laitilalaissyntyisen kansainvälisen jazzuran rakentaneen muusikko Kari Antilan valinnasta Laitilan Vuoden Kukoksi 2014. Järjestävän yhdistyksen tarkoituksena on järjestää vuosittain taiteellisesti laadukas laajasti jazz- ja rytmimusiikin kenttää esittelevä musiikkifestivaali.
Uudet musiikkitapahtumat:
Punk in Drublic
Skeittipunkiin, punkrockiin ja hardcoreen keskittyvä festivaalikiertue päästään vihdoin järjestämään koronan peruttua tapahtumat 2020 ja 2021. Tapahtumapaikkakin on vaihtunut Vanhalta Suurtorilta Turun Linnanpuistoon. 8.6. järjestettävän festarin bändit ovat pääosin Yhdysvalloista.
Turku Rock Park
Ensimmäistä kertaa järjestettävä kaksipäiväinen raskaamman musiikin festari heinäkuun puolivälissä sijoittuu Uittamon kansanpuiston ja Paviljongin alueelle. Kotimaisista bändeistä nimekkäimmät ovat Stratovarius, Kotiteollisuus, Waltari ja Peer Gynt. Ulkomaiset artistit Ruotsista.
Summer Rock Turku
9.7. Gatorade Centerissä eli tutummin Turkuhallissa järjestettävä minifestari tuo tarjolle ulkomaista heviä ja metallia, kotimaista rokkia ja sekä klassikkobiisejä humppaversioiksi muokkaavan Eläkeläiset.
Knotfest
Yhdysvaltalaisyhtye Slipknotin kehittämä raskaan musiikin festivaali saapuu ensimmäistä kertaa Pohjoismaihin. 2021 bändin keikan oli tarkoitus avata uusi konserttialue Turun satama-alueella. Koronan vuoksi suurkonsertti jouduttiin perumaan, mutta nyt festivaali laajenee kaksipäiväiseksi. Elokuun puolivälissä järjestettävän tapahtuman paikaksi mainitaan toistaiseksi vain Turku. "Tapahtuma-alueesta kerrotaan lisää festivaalin lähestyessä". Kotimaisista suurimpia nimiä ovat Nightwish, Stam1na ja Blind Channel, ulkomaiset artistit tulevat Briteistä ja Ruotsista.
Vartiovuoren Venetsialaiset
Vartiovuoren kesäteatterissa nähtiin ja kuultiin livemusiikkia jo viime kesänä. Nyt elokuun loppuun neljälle illalle järjestettävät keikat on paketoitu Venetsialaiset -nimen alle. Suvi Teräsniska, Jarkko Ahola, Vesterinen yhtyeineen ja Ismo Alanko saavat kukin oman konserttipäivänsä.
Muuta tarjontaa:
Ilmiö
Vaihtoehtomusiikkia, monitaidetta, makunystyröitä hiveleviä tarjoiluja ja kokemuksella toteutettua kaupunkifestivaalia. Heinäkuun loppupuolen tapahtuma-alue on Rettigin vanhan tupakkatehtaan ja nykyisen Taiteen talon sekä Brinkkalan sisäpihat. Uutuutena 2022 Ilmiö on maksuton haluten olla mukana luomassa uutta ja saavutettavampaa kaupunkikulttuuria ja kannustaa tukemaan säästyneillä lippurahoilla suoraan artisteja musiikkia ja taidetta ostamalla.
Logomon terassikesä
Kahtena edellisenä vuonna Logomon pihakeikat ovat olleet menestys. Tämän kesän ohjelmistosta ei ole julkaistu ainakaan toistaiseksi kuin kaksi Ismo Leikolan stand up -esitystä.
Kirkkopuiston terassi
Kaupunkikulttuuria elävöittävä suurterassi tarjosi viime kesänä maksutonta livemusiikkia Cathedral Park Jazz -konserttisarjassa. Paikalliset vaihtuvat DJ:t täydensivät terassin musiikillista antia. Kävijöitä yli odotusten houkutellut terassi jatkanee samoilla monikulttuurisia elämyksiä tarjoavilla linjoilla.
Turun Filharmoninen Orkesteri
TFO eli entinen Turun Kaupunginorkesteri on Suomen vanhin ja yksi maailman vanhimpia yhä toimivia sinfoniaorkestereita. Se esiintyy pääasiassa 1952 valmistuneessa Turun konserttitalossa, joka oli Suomen ensimmäinen varsinainen konserttitalo.
TFO jalkautuu myös toistuvasti ihmisten pariin erilaisiin kaupunkitiloihin ja vaihteleviin esiintymispaikkoihin. Tästä hyvä esimerkki on Soiva kaupunkipromenadiviikko 14.-21.5.2022. Viikon aikana orkesterin pienkokoonpanot soittavat musiikkia kaupunkihistorian ytimessä; mielenkiintoisissa kulttuurihistoriallisissa kohteissa ja vastavalmistuneissa ja uudistetuissa kaupunkitiloissa maksuttomasti.
Logomo
Turussa järjestettävien keikkojen ja konserttien sekä muiden kulttuuritapahtuminen ykköspaikaksi noussut kulttuurin, taiteen ja luovan talouden keskus entisessä VR:n konepajassa. Valtakunnallista tv-näkyvyyttä Logomo on saanut erityisesti The Voice of Finland -kilpailujen myötä. Myös UMK:n eli Uuden Musiikin Kilpailun finaalit Suomen Euroviisuedustajan valintoineen on toteutettu Logomossa 2019 ja 2022.
Aiemmin kaupunginteatterin väistötilana toimineesta Teatro-salista on nyt muokattu 500-paikkaiset seisovat keikat mahdollistava huipputason ääni- ja valotekniikalla varusteltu klubitila, joka taipuu myös penkitettyihin nousevan katsomon konsertteihin. Teatro on Logomon vastaus Turussa viime vuosina käytyyn keskusteluun keikkapaikkojen vähyydestä. Logomo-salin yli 3000 hengen kapasiteetti mahdollistaa puolestaan isomman kokoluokan artistien esiintymiset ja muut suuret tapahtumat.
Hetki muistoissa…
1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alkupuolella suuret maailmantähdet esiintyivät Helsingin ohella myös Turussa. Turkuhalli/Elysee Areena tarjosi puitteet monille tähdille kuten mm. Roxette, Il Divo, Bruce Springsteen, Jean Michel Jarre, Eros Ramazzotti, Laura Pausini, Mireille Mathieu, Bon Jovi, Red Hot Chili Peppers ja Elton John.
Caribia Areenassa on nähty mm. Patricia Kaas ja Lisa Nilsson sekä Scooter ja ysärifestarit.
1990-luvun lopun kesinä maksuttomissa Puolalan puistokonserteissa kuultiin eurodanceartisteja, ruotsalaista pitkän linjan osaamista Tomas Ledinin tyyliin ja kotimaisia isoja nimiä Ultra Brasta Jonna Tervomaahan ja Sir Elwoodin Hiljaisiin Väreihin. Turun nuorisotoimen järjestämissä konserteissa tilaa annettiin myös pienille ei niin tunnetuille bändeille. Parhaimmillaan kesän odotetut konsertit paisuivat jopa 15000 kävijän jättitapahtumiksi.
Kårenilla järjestettiin vuosituhannen vaihteen tienoilla tekno- ja trancetapahtumia ja rave-konemusiikkibileitä.
Keskustan yökerhoissa vaahtobileet olivat millenniumin juttu.
Musiikki Turun isoissa tapahtumissa
Erilaiset purjelaivatapahtumat kuten Tall Ships Races, Gangut Regatta ja Historical Ships sekä Kuunari Helenan kotiinpaluu ovat tarjonneet livekeikkoja osana ohjelmaa jokirannasta Hämähäkkitontille ja Suomen Joutsenelta Linnanpuistoon. Näissä on nähty artisteja kuten Pet Shop Boys, Hurts, Chisu, Roope Salminen ja Koirat jne… sekä mm. Laivaston soittokunta.
Linnanpuistossa on festaroitu myös Linnan Juhlat -nimisissä kotimaisia ja ulkomaisia artisteja kuten Eva Dahlgren ja Lauri Tähkä tarjonneissa tapahtumakokonaisuuksissa.
Suomen Joutsen ja Forum Marinumin alue ovat tarjonneet hienot puitteet erilaisille konserteille kevyestä musiikista aina Verdi-oopperaan.
Turun opiskelijatapahtumat ovat vetäneet isoja tunnettuja artisteja ja bändejä. Suurimmilla opiskelijajärjestöillä on varaa hankkia pikkujouluihinsa tai vuosijuhliinsa nimekkäitäkin esiintyjiä. Suomen suurin talvinen opiskelijatapahtuma Pikkulaskiainen kokoaa iltabileisiin ajan hermolla olevia nimiä ja päivän mäkitapahtuman yllätysartisteiksi suosikkeja kuten 2020 Anssi Kela ja nyt 2022 JVG.
Synergiaa ja paikallisia järjestäjiä
Festivaalien tuottaminen, organisointi ja järjestäminen on luonnollisesti aina haastavaa, ja etenkin viime vuosien epävarmoissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa äärimmäisen riskialtista taloudellisesti.
United Festivals Oy muodostui, kun kolme vahvaa Varsinais-Suomalaista festivaalia yhdisti voimansa. Down By The Laiturin, Karjurockin ja Smugglerrokin järjestäjät tutustuivat toisiinsa vuosien varrella vieraillessaan toistensa tapahtumissa. Ajan saatossa he miettivät, että yhdistämällä voimansa heillä olisi isommat hartiat kehittää toimintojaan ja luoda uutta. Seudun festivaalista mukaan liittyi myös Naantali Sunfest. Synergialla on mahdollista yhdistää tiettyjä toimintoja ja hankintoja, kalustoa ja henkilökuntaa sekä panostaa festivaalien puitteisiin, oheistarjontaan ja artisteihin.
Kaiken kaikkiaan festivaalit ja musiikkitapahtumat ovat muuttuneet entistä ammattitaitoisemmin organisoiduiksi koneistoiksi, joissa kaikkia osa-alueita mietitään huolellisemmin ja asiakkaita kuunnellen. Festareista on rakennettu kokonaisvaltaisia elämyksiä, joissa viihtyminen ei ole pelkästään esiintyjien varassa. Ruokaan ja juomaan panostetaan ravintolatasoisin tarjoiluin, huippukokkien suunnittelemin menuin, viinialuein ja samppanjabaarein. On aluetaidetta, erilaisia oleskelualueita, VIP-tiloja jne.
Lipputyypeissä on monia kategorioita, early bird -lippuja ja vippipasseja.
Sosiaalisen median merkitys markkinoinnissa, mainonnassa ja tunnelmanluonnissa etukäteen ja paikanpäällä on noussut korvaamattoman tärkeäksi.
Vaikka aina soraääniä kuuluukin, ovat monet Turun seudun musiikkitapahtumat osanneet ja uskaltaneet tehdä oikeita ratkaisuja. Siitä kertovat jo ennakkoon loppuunmyydyt festarit.
Tämä juttu ei ole varmastikaan mikään kaiken kattava listaus Turun ja lähiseutujen musiikkitapahtumista. Sen on tarkoitus esitellä suurimpia ja kaiketi suurelle yleisölle tutuimpia festivaaleja ja herätellä lukijaa kiinnostumaan ja tutkimaan lisää tarjontaa itse.
Näin ne tilanteet elää. Juuri hetki sitten luin netistä jutun Suomen festivaalikesää koskevasta ennätysmäisestä perumisaallosta ja alan tulonmenetyksistä. Musiikkifestareita on kaavailtu järjestettäväksi ennätyksellisen paljon, myös täysin uusia tapahtumia. Nyt niitä joudutaan perumaan kun ennakkolipunmyyntiä ja kysyntää ei ole ollut. Syiksi kerrotaan mm. se, että ihmisillä on säästössä edellisvuosien peruttujen tapahtumien lippuja, jotka he nyt käyttävät. Tarjontaa on liikaa eikä uusille tapahtumille näytä löytyvän asiakkaita. Ihmiset haluavat myös matkustella, eikä rahaa ja aikaa riitä rajattomasti.
Ja hetki tästä Turun Sanomat uutisoi, että kesän uutuustapahtuma, Turkuhallissa järjestettäväksi tarkoitettu Summer Rock Turku peruttiin kaikessa hiljaisuudessa. Tapahtumajärjestäjä ei kommentoi eikä kerro, milloin päätös tehtiin. Myös muita kyseisen tapahtumajärjestäjän kesäfestivaaleja on peruttu.
