Veneet ja katseet vesille - kaikkien turkulaisten Aurajoki
Kun Aurajokeen pystytetään ja maalataan venetsiansinisiä venetolppia, tietää Turun kesäkauden alkaneen. Vaaleansiniset venetolpat olivat aikoinaan arkkitehti Erik Bryggmanin idea. Hän oli Venetsiassa nähnyt samanlaisia gondolipaaluja ja opintomatkalta palattuaan hän määritteli kotikaupunkinsa venetolppien värin. Joen tolppien tarpeen vähentyessä niiden määrää on vähennetty. Ne kuuluvat kuitenkin olennaisesti Turkuun, paikalliseen veneilyperinteeseen ja kaupungin merelliseen ilmapiiriin.
Kerrostalon kokoisten purjelaivojen parkkeeraaminen Aurajokirantaan on huikea näky. Kun näitä "kerrostaloja" on rannassa rivistönä, on pakko lähteä liikkeelle. The Tall Ships Races on kansainvälinen purjelaivoille tarkoitettu vuosittainen tapahtuma. Ensimmäisen, alun perin ainutkertaiseksi tarkoitetun tapahtuman järjesti lontoolainen lakimies Bernard Morgan vuonna 1956 purjelaivojen aikakauden lopun kunniaksi. Yleisön suuren kiinnostuksen vuoksi tapahtuma sai jatkoa. Sääntöjen mukaan vähintään puolet laivojen miehistöistä on oltava 15-25 -vuotiaita. Purjehduskisa käydään joka neljäs vuosi Itämerellä ja sen rannikkokaupungeissa. Suomessa järjestäjiä ovat Turun ohella olleet Helsinki ja Kotka.
Turku on saanut kunnian isännöidä tapahtumaa jo neljästi: vuosina 1996, 2003, 2009 ja 2017. Sen lisäksi Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi järjestettiin vuonna 2011 The Culture Tall Ships Regatta yhteistyössä Gdynian ja Klaipedan kanssa. Kaikilla kerroilla tapahtuma on ollut vuoden suurin yleisötapahtuma Suomessa. 2017 tapahtuma rikkoi ennätyksiä yleisön ja osallistuvien alusten suhteen ja sen merkitys Turun taloudelle on ollut mittava. Kokemus kansainvälisen tapahtuman järjestämisessä on vahva näyttö, ja Turku aikookin hakea isännyyttä jälleen, jo vuodelle 2021. Koronapandemian takia tilanne on luonnollisesti nyt epävarma. Keskeinen osa tapahtumia on ollut yleisön mahdollisuus päästä tutustumaan aluksiin.
Päivitetty tieto 22.5: Turku on valittu yhdeksi vuoden 2021 viidestä Tall Ships Races isäntäkaupungeista. Turun kaupunginhallitus päätti, että Turku allekirjoittaa satamasopimuksen The Tall Ships Races Ltd kanssa. Isännyys juhlistaa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 10-merkkipäivää.
Turku ja veneily ovat kuuluneet yhteen läpi vuosisatojen. Vuosina 1889 - 1954 toiminut Åbo Båtvarf eli Turun Veneveistämö oli Pohjoismaiden suurin ja merkittävä Euroopan mittakaavassa. Tehdas rakensi niin soutu- kuin kilpaveneitä, luksuspursia ja tykki- ja torpedoveneitä. Ruissalon telakka-alueella sijainneen Turun Veneveistämön toiminnalla on ollut huomattava merkitys Suomen huvi- ja kilpaveneilyn kehitykselle. Nykyään alue toimii monipuolisena tapahtumakeskuksena, jossa veneveistämön perintö on yhä vahvasti läsnä.
Merellisen Turun menneisyyttä ja teknologista kehitystä on muovannut kaupungin telakkahistoria. Crichton-Vulcanin telakkakonsernin juuret ovat jo 1700-luvulla. Höyrykoneet, sotien tarpeet, maailmankauppa hinaajineen ja rahtialuksineen, kieltolain aikaiset nopeat veneet, yrityskauppa Wärtsilän kanssa... Tarpeiden ja tilojen vaatimusten kasvaessa telakkateollisuus muutti 1970-luvulla Pernoon. Kunnioituksena vanhalle telakkahistorialle Aurajoen Itärannalla ovat pystyssä edelleen Wärtsilän telakan nostokurjet.
Osittain näihin perinteisiin rakentuu Aurajoen Wauhtiajot. Vanhojen mahonkisten puuveneiden kokoontuminen ei ole kaupungin tunnettavuuden kannalta kovinkaan merkittävä, mutta se kokoaa alan harrastajat yhteen. Näyttävät veneiden kiihdytykset ja keskustaan parkkeeratut kaunottaret keräävät ihailijoita jokirantaan.
Huoli Itämeren tilasta on synnyttänyt Pax Navis -tapahtuman. Merirauhan julistuksella juhlitaan ja kunnioitetaan merten suojelua ja vastuullista vesillä liikkumista. Turvallinen veneily, luonnonsuojelu, ympäristötietoisuus ja yhteisöllisyys ovat Turussa kehitetyn tapahtumakokonaisuuden ydintä. Aurajoen rantojen siivoustalkoot, tutkimustyö, lasten osallistuminen/osallistaminen. Kaikissa näissä on kyse vesistöjemme hyvinvoinnista.
Parade of Sails Ruissalon Kuuvannokassa on klassikko. Isojen purjelaivatapahtumien osallistujat lähtevät näyttävästi, eikä se ole jäänyt turkulaisilta huomaamatta. Ruissalon rannat Kansanpuistosta Kuuvannokkaan täyttyvät purjelaivoja tiirailevasta väestä ja tie Ruissaloon onkin usein ruuhkautunut pahasti. Itse olen fillaroinut paikalle eväiden ja viltin kanssa etsimään parhaan bongauspaikan. Perinteistä iltapäiväpiknikkiä astetta huikeampi kokemus oli muutaman kesän takainen ex tempore -päätös yöpymisestä Kuuvannokan kallioilla. Yksin. Idea tuntui oikein hyvältä vielä ruotsinlaivojen lähtöä ja auringonlaskua seuratessa. Elokuun alun illan pimentyessä ja viimeisten ihmisten poistuessa epäilys alkoi hiipiä mieleen. Asiaa ei varsinaisesti auttanut tyhjenevä puhelimen akku. Edessä pimeä Airisto, selän takana Kuuvan kalliot ja sinne johtava pimeä metsäpolku. Uteliaisuus, ainutkertaisen elämyksen mahdollisuus ja tietty uhkarohkeus kuitenkin voittivat. Uneton yö oli uskomaton erilaisten tunteiden myllerrys. Meren äänet, hiljaisuus, varovaisuus ja terve pelko pitivät aistit avoimina. Yön tunnit olivat pitkät, ja kun aurinko nousi horisontissa huojennus oli valtava. Tämä jäi todellakin kerran elämässä -tapahtumaksi, mutta on kokonaisuudessaan ikimuistoinen osa fiilistelyäni merellisessä Turussa.
Isoja laivoja on 2010 -luvulla nähty Aurajoessa lähes vuosittain. Kesällä 2014 Gangut Regatta toi valtavat purjelaivat Turkuun. 2016 Swan Regatan myötä venevalmistajat ja purjehtijat yhdistivät voimansa ja kokoontuivat Airistolla ja Aurajoen rannoilla. Eikä näissä tapahtumissa ollut kyse vain veneväen tapaamisista tai kilpailuista. Järjestetyt oheistapahtumat, ilmaiskonsertit, ravintoloiden myynti, hotellipaketit, Turun brändäys ja matkailun edistäminen, näkyminen paikallisesti, valtakunnallisesti ja ulkomailla, kaikki ovat sataneet kaupungin kassaan. Tapahtumat ruokkivat luonnollisesti myös toisiaan. Esimerkiksi Turun Forum Marinum, Turun sataman kupeessa sijaitseva merellisen tiedon ja toiminnan keskus on taatusti saanut lisää tunnettuutta isojen tapahtumien myötä. Se on merenkulun valtakunnallinen vastuumuseo, merivoimien museo ja koko perheen monipuolinen vierailukohde. Ja sijaitseehan sen edustalla Aurajoessa itse fregatti Suomen Joutsen. Lähellään mm. Tykkivene Karjala, Miinalaiva Keihässalmi ja kunnostuksesta paikalleen palannut parkki Sigyn sekä majoitus- ja ravintolapalveluja nykyisin tarjoava entinen höyrylaiva Bore. Keskeisessä asemassa niin isoissa tapahtumissa kuin jokakesäisessä veneilijöiden ja kaupunkilaisten elämässä on Turun Vierasvenesatama. Sen sijainti on ihanteellinen aivan kaupungin keskustassa. Vieressä kulkee myös legendaarinen kaupunkilautta Föri Turun ja Åbon välillä täl ja tois puol jokke. Airistolla on myös järjestetty näyttäviä sotalaivaharjoituksia, joiden yhteydessä myös yleisöllä on ollut mahdollisuus tutustua aluksiin.
Heinäkuussa 2020 Turun piti isännöidä Itämeren ensimmäistä Swan European Regattaa. Järjestävä taho Turun Pursiseura oli luonnollisesti innoissaan. Tämä olisi ollut Turulle suuri kunnia ja jälleen näyttö isojen purjelaivatapahtumien tyylikkäästä hoitamisesta. Vallitseva koronavirustilanne pakotti perumaan tapahtuman tältä vuodelta, mutta siirto vuodella merkitsee silti Turun isännyyttä kesällä 2021.
Jokilaivat. Ensimmäisiä asioita, joihin Turkuun muuttaneena opiskelijana törmäsin. Jo ekana opiskelijasyksynä hehkutettiin miten opiskelijavappu kulminoituu jokirantaan ja laivoille. Ja näinhän se oli. Jokilaivoissa yhdistyy kaupunkikulttuuri ja merellinen Turku. Ensimmäiset ravintola- ja baarilaivat rantautuivat kaupunkiin 1990-luvun lopulla. Ei niin kylmää kevättä olekaan etteivät jokilaivat avaisi kansiaan ja terassejaan yleensä huhtikuun auringonsäteissä. Runsas määrä paatteja on löytänyt asiakaskuntansa ja profiloitunut, osa selkeästi bilemestoiksi ja osa ruokaravintoloiksi. Eikä ole turkulaista viikonloppuista kesäiltaa, jolloin jokirantaan ja laivojen vierelle ei kokoontuisi "pussikaljaporukoita", ulkoilijoita ja kesäteatterista viinilasille pistäytyviä. Kaupunkifestari DBTL:n jokirantavuosina laivat ja Aurajoen rannat olivat merkittävin ja näkyvin toiminta-alue. Jokilaivojen ja Auran rantojen läheisyyteen liittyvät myös kaupungin suuret opiskelijatapahtumat eli syksyn avaavat Aurasoudut ja opiskelijakevään päättävät Aatut eli Akateemiset Aurajokilaivuritutkinnot. Eräänlaisena modernin merellisen Turun erikoisuutena voi mainita jo sinänsä historiallisen Samppalinnan maauimalan, jonka pohjalla rockbändi Miljoonasade teki ainutlaatuisen vedenalaisen keikkansa 1995 DBTL:ssä.
Mitäs sitten, kun ei ole omaa tai kaverin venettä eikä saaristoa ole mahdollista tavoittaa autolla? Merellisiä elämyksiä on tarjolla myös meille cityihmisille. Keskustasta pääsee Airistolle parissa tunnissa. Höyrylaiva Ukkopekan illallisristeilyt Loistokarille ja Rudolfinan lounas- ja illallisristeilyt auttavat akuuttiin merellepääsykriisiin kesäisin. Oma erikoisuutensa ovat olleet myös Turun klubi- ja bileskenen järjestämät muutaman tunnin trance/dance-risteilyt Airistolle. Lyhyitä merellisiä elämyksiä tarjoavat Fölin vesibussit Aurajoelta Ruissaloon ja Hirvensaloon joukkoliikennehinnoin. Hieno yksityiskohta on se, että polkupyöristä ei peritä lisämaksua.
Helpon saavutettavuuden Aurajoelle on tuonut Låna. Keskustasta vuokrattavat sähkökäyttöiset piknikveneet ja niihin tilattavat eväskorit edustavat uutta tapaa kokea Turku vesitse. Jakke Jokilautta ja tämän kumppani Aura ovat keskustan viimevuosien kesätulokkaita. Kaupunkijokilautoilla voi suhata pitkin Aurajokea muutaman lyhyen pysäkin välein, virvokkeista ja musiikista nauttien.
Kesä 2020 tuo Turkuun kaksi uutta palvelua merellisestä Turusta nauttimiseen. Jokitaksi kuljettaa matkaajaa pitkin Aurajokea aina Ruissalon telakalle asti. Puuvene Aura 1 toimii tilausperiaatteella, mutta jos tilaa on, kyydin saa myös lennossa kättä heilauttamalla. Liikennöinti alkaa 5.6. Kauemmas merelle haluaville mahdollisuuden tarjoavat Skipperin kaupunkiveneet. Palveluun rekisteröityneet käyttäjät saavat käyttää Yamarin Cross -moottoriveneitä kausimaksulla. Huomionarvoista on nimenomaan se, että matkaan pääsee aivan Turun keskustasta. Näin kaupunki, joki, lähiluonto, meri ja saaristo yhdistyvät, idea lähimatkailusta toteutuu ja paikalliset palvelut saavat juuri nyt äärimmäisen tärkeää tukea.
Ruissalo on turkulaisten keuhkot. Ja kaupunkilaisten nopea pääsy meren ääreen. Kansanpuistosta voi nähdä ruotsinlaivat todella läheltä ja Kuuvannokassa avautuu Airisto. Turku on tunnettu myös kaupungin omistamista ulkoilusaarista. Vepsä on palveluiltaan monipuolisin ja sinne pääsee helpoimmin. Kesäisin päivittäiset risteilyt muutamaksi tunniksi tai majoitus yöpymisineen avaavat vaihtoehtoja saariston kokemiseen. Maisaari ja Pähkinäinen vaativat jo enemmän suunnittelua.
Historiannälkäiset etsiytyvät varmasti Seiliin. Onneksi tämä uniikki entinen hospitaalisaari on saavutettavissa Turusta risteillen kesäisin. Muutaman tunnin visiitillä ehtii tutustumaan saaren synkkään historiaan ja upeaan luontoon. Saaristolinja operoi samaa reittiä Turusta Seilin kautta aina Nauvoon asti, joten Turun keskustasta pääsee kätevästi pikapyrähdykselle saaristoon.
Ja sitten se Turun ulkosaaristo! Tähtinään Örö ja Utö. Merellinen historia ja ainutlaatuinen luonto, persoonallinen eläimistö ja majakkatunnelma. Olen etuoikeutettu kun pääsin kumpaankin saareen suoraan Turusta kesällä 2016. Kaukaisen sijainnin ja nykyihmisille ilmeisesti liian pitkän ja hitaan matkan päässä oleviin kohteisiin suorat risteilyt Turusta on valitettavasti lopetettu. Kommenttien mukaan kaupunkilaiset kaipaisivat nopeampia yhteyksiä. Käsittämätöntä! Airisto, meri ja veneilyn luoma hitauden illuusio ovat juuri niitä juttuja, joiden takia veden äärelle hakeudutaan. Toivottavasti saariston matkailun löytävät uudet innovatiiviset yrittäjät, jotka osaavat tuottaa erilaisia näkökulmia lähimatkailuun ja saariston monipuoliseen hyödyntämiseen. Myös meille keskustasta ja Aurajokivarresta saaristoon haluaville.
