Aurajoen rantakadut
Joki muokkaa Turun kaupunkikuvaa. Niin myös jokea seuraavat rantakadut. Kummallakin on omat erityispiirteensä, tyylinsä ja tunnelmansa.
Läntisen ja Itäisen Rantakadun matkalle Tuomiokirkon tuntumasta sataman läheisyyteen Aurajoen suulle mahtuu kaupungin tunnetuimpia ravintoloita, arvorakennuksia ja kiinnostavaa arkkitehtuuria, jokilaivojen kavalkadi, kulttuuria museoiden ja teatterin muodossa, taideteoksia, liikenteellisiä haasteita, merellisen kaupungin historian ikonisia tunnusmerkkejä.
Näitä yhdistää nippu siltoja ja 1903 rakennettu Barkerin puuvillatehtaan työntekijöiden matkatarpeisiin aikoinaan vastannut Suomen ainoa kunnallinen jokilautta Föri.
Turun keskusta syntyi Aurajoen itärannalle eli turkulaisittain ”täl puol jokke”. Itäinen Rantakatu starttaakin Suomen toiseksi vanhimman ravintolan eli entisen Pinellan kulmilta ja kulkee kohti maan ainoaa arkeologista museota. Turun vanha kaupunkikeskusta eli Vanhan Suurtorin alue oli tärkeä kauppapaikka ja hallinnollinen keskus 1200-luvulta 1800-luvun alkuvuosikymmeniin.
Nykyinen ydinkeskusta ja kauppatori länsipuolella eli ”tois puol jokke” on historialtaan nuorempi. Turun palon jälkeen Läntisen Rantakadun arkkitehtuuriin vaikuttivat mm. Charles Bassi, P.J Gylich, Frithiof Strandel, Erik Bryggman ja monet arvostetut arkkitehtitoimistot.
Läntinen Rantakatu
Laadukkaiden ravintoloiden ja kahviloiden, kuvauksellisten miljöiden ja tunnettujen turkulaisten maamerkkien ohella Läntinen Rantakatu profiloituu arkkitehtuurillaan ja merkittävillä eri aikakausia edustavilla rakennuksillaan. Vanhoista, ajalta ennen Turun paloa olevista puutaloista Engelin suunnitelmien pohjalta huippuarkkitehtien toteuttamiin näyttäviin kivitaloihin, Erik Bryggmanin 1950-lukulaisista kerrostaloista 1990-luvun arkkitehtitoimistojen jokirannan alajuoksulle ilmettä antaviin kerrostalokokonaisuuksiin.
Talobongarille Läntisen Rantakadun lähes jokainen numero on kiinnostava.
Vähätorilta lähdettäessä pääkirjaston kulmilla: entinen triviaalikoulu, Kauppaseuran talo, Trappin talo, entinen Turun sokeritehdas, Julinin talo. Näiden arkkitehteinä tai ulkoasusta vastaavina mm. P.J. Gylich (Turun kaupunginarkkitehtina 1829-1859), C.F. Schröder ja Charles Bassi.
Auransillan jälkeen: Bassin suunnittelema Turun kaupungintalo, Turun vanhin puutalo eli Qwenselin talo, jossa toimii Apteekkimuseo. Naapurustossa muita vanhoja puutaloja. Numerossa 17 syödään kehuttua peltileipää, Turun kaupunginkanslian entisessä rakennuksessa (1908-09). Jokirantaa ihaillessa tulee ohitettua Erik Bryggmanin massiivinen kerrostalo ja entinen, kiistanalainen Turun ylioppilasteatterin rakennus.
Teatterisillan jälkeen: Numerossa 27 rakennuskantaa Turun paloa edeltävältä ajalta, puutalojen muutostöissä arkkitehti Frithiof Strandell (Turun uusrenessanssi ja jugend). Osoitteessa toimii italialainen ravintola Sergio’s. Hotelli Radisson Blu Marina Palace – arkkitehdit Jaakko ja Unto Rantanen (1974). Kuvauksellinen kolmiosainen teräsveistos Pilvet. Isoja asuintalokomplekseja 1930- ja 70-luvuilta.
Myllysilta ja Martinsilta. Taideteosten (Tähtiin tähyävät), jokilaivan ja kuuluisan grillin jälkeen avautuu astetta merellisempi Turku. Täältä pääsevät lähtemään paatit saaristoon, tänne kiinnittyvät purjeveneet. Mantereen puolella: Vaakahuoneen paviljonki. Museoviraston suojelema vaakahuone oli Turun historiassa merkittävä höyrylaivasataman rahtiterminaali.
Barkerinpuisto, Jarno Saarisen (ratamoottoripyöräilyn MM) muistomerkki, ravintolalaiva ja Föri.
Vierasvenesatama, entinen Auran panimo ja loft-henkisiä opiskelija-asuntoja. Numeroissa 53 -57 on toiminut Turun Kaakelitehdas ja olutpanimo. Nykyään: arkkitehtitoimisto, ravintoloita ja elävää jokirantaa.
Varvintorin molemmin puolin Läntistä Rantakatua hallitsevat tunnettujen arkkitehtien/arkkitehtitoimistojen suunnittelemat massiiviset kerrostalot 1990-luvulta. Näiden välissä museolaiva Sigyn johdattelee kohti kadun päätepistettä: Suomen Joutsen ja merikeskus Forum Marinum sekä niiden edustalla väliaikaiseksi taideteokseksi tarkoitetuttu Päivänkakkara kuljettavat ajatukset merelle. Harmonia valaanpyrstöineen yhdistää taiteen, merellisen Turun ja luonnonympäristön.
Itäinen Rantakatu
Google-haulla eniten osumia löytyy asunto-ilmoituksista. Tätä selittää luonnollisesti Telakkarannan rakentaminen ja asuntotuotanto itärannalla Aurajoen suulla.
Seuraava hakuosuma: Itäisen Rantakadun katu- ja liikenteenohjaussuunnitelmat ja pyöräily-yhteyksien parantaminen. Pitkään vireillä ollut Itäisen Rantakadun pyörätiesuunnitelma hyväksyttiin Turun kaupunkiympäristölautakunnassa joulukuussa 2022. Molemmille puolille katua rakennetaan yksisuuntaiset pyöräväylät Rettiginrinteen ja Sotalaistenkadun välille.
Päättäjien pöydällä 2023: Uuden musiikkitalo Fuugan rakentaminen Itsenäisyydenaukiolle jokirantaan.
Visiot: Jokikylpylä. Kulttuurijokilautta vastatuulessa.
Täällä matkataan keskiajasta elävään kaupunkikulttuuriin ja uusiin visioihin.
Porthaninpuisto, Pinellan pylväikkö ja Katedralskolan. Turun palon jälkeistä kaupunkisuunnittelua, Suomen ensimmäinen koulu. Eniten väkeä näillä kulmilla joulurauhan julistuksen ja keskiajan Turun aikaan.
Aboa Vetus Ars Nova – arkeologian ja nykytaiteen museo. Maan alta kaivettu vanha Turku esillä Suomen ainoassa arkeologisessa museossa.
Titanik-galleria – kotimaista ja kansainvälistä ajankohtaista nykytaidetta.
Auransilta
Juoksijalegenda ja jokilaivojen ketju.
Paavo Nurmen juoksijaveistos vilkkaasti liikennöidyssä jokirannan risteyksessä on houkutellut teekkarit luomaan uuden vapun lakitusperinteen.
Mantun Grilliltä jokilaivoille. Bilepaattia ja perinteisempää ruokaan keskittyvää. Näiden taustalla kohoaa Samppalinnanmäki puistoineen, ravintoloineen ja teattereineen.
Vanha kaupunginkaivo ja siltataidetta. Empiretyylinen pieni rakennus Samppalinnan juurella. P.J.Gylichin suunnittelemaa rakennusta käytettiin 1800-luvulla silloisen sataman tarpeisiin ja myöhemmin se palveli hetken satamakonttorina.
Teatterisillan kanteen taiteiltu ornamenttikuvio ja kantaaottava sateenkaari: pysyvää ja hetkellistä kaupunkitaidetta.
Hämähäkkitontti. Rakentamaton rakennuspaikka, kallioon louhittu taideteos kohun keskellä alueen suunnitelmien pyörteissä.
Turun kaupunginteatterin edustalla Wäinö Aaltosen muotokuvapää Aleksis Kivestä.
Itsenäisyydenaukio. 1970-luvulla Valtion virastotalon edustuspuistoksi perustettu. Mielipiteitä jakava Carro Celeste -taideteos. Vääntöjen jälkeen uuden musiikkitalo Fuugan rakennuspaikka. Keskustelu hankkeesta jatkunee talon valmistumiseen saakka.
WAM. Wäinö Aaltosen museorakennus on yksi Turun modernin arkkitehtuurin helmistä. 1960-lukulainen arkkitehtuuri saa päivityksen tulevan peruskorjauksen myötä.
Myllysilta. Vilkasta liikennettä ja Tähtiin tähyäviä patsaita.
Martinsilta. Kesäkahvilan suositut munkit ja Fölin vesibussin pysäkki.
Föri yhdistää rantakadut, itäisellä puolella siluettia määrittää Martinkirkko.
Manillan kulttuurikeidas. Itäisen Rantakadun alajuoksun näyttävä rakennus on vanha köysitehdas. Historiasta löytyy viinanpolttoa, nykyisin luovien alojen osaamista.
Wärtsilän nosturit, Loft-tehdas ja itärannan asuminen.
Merellisen Turun historia, telakkateollisuus ja tehtaan vaiheet näkyvät. Säilytettyjen nosturien läheisyyteen rakennetut uudenlaiset kaupunkiasunnot ovat tehneet alueesta halutun ja arvostetun. Pienen mutkan kautta Itäinen Rantakatu laajenee Aurajoen suulla kun Telakkaranta rakentuu.
Keskusteluissa ja suunnitelmissa:
Kulttuurijokilautta. Turussa on jo vuosien ajan riidelty Aurajoelle suunnitellusta jokikylpylästä. Ympärivuotisesti toimiva uimala-, kulttuuri- ja virkistyspalveluja tarjoava kelluva lautta on kriitikoiden mielestä liian suuri Aurajokeen ja se tuhoaisi joen arvokkaan ilmeen. Toisaalta lautta lisäisi uintimahdollisuuksia ja kulttuuritarjontaa keskustan alueella.
Molemmat rantakadut ja keskellä virtaava Aurajoki ovat näyttävä osa Turun kansallista kaupunkipuistoa, urbaanien arvomaisemien verkostoa joka kattaa kaupunkikulttuurin ja -luonnon kannalta oleellisimmat kohteet. Kaupunkikeskustaan ulottuvaan ekologiseen viherkäytävään liittyvät kaupunkipuistossa useat valtakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet ja merkittävät julkiset tilat.
Sekä Itäisellä että Läntisellä Rantakadulla vietetään aikaa ja niillä tapahtuu ympäri vuoden. Erilaisia markkinoita, urheilukisoja, opiskelijatapahtumia, kulttuuria. Talven pimeimpään aikaan jokirannan houkuttelevuutta on lisätty rakennusten, siltojen ja rantamuurien valaistuksilla. Joulukuun 2022 Valon polku -tapahtuma sai ihmiset liikkeelle upeiden valotaideteosten myötä, jotka levittäytyivät molemmin puolin jokea katujen päästä päähän.
Rantakaduilla eletään ja ne elävät turkulaisten mukana.
Muualla netissä
Itäinen Rantakatu | Turku.fi
www.nba.fi/rky1993/kohde726.htm
