Vaarniemen ja Rauvolanlahden luontopolut
Turun ja Kaarinan rajoilla sijaitseva Rauvolanlahti muodostaa yhdessä Katariinanlaakson ja Vaarniemen luonnonsuojelualueiden kanssa suositun linturetkeilykohteen. Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen helppo tutustuminen käy Vaarniemen – Rauvolanlahden luontopolulla. Katsetta voi laajentaa esimerkiksi Vaarniemen kallioilla, näkötornilla ja laavulla.
Tammireitit
Auringonnousussa hyvässä vauhdissa fillarin satulassa. Perillä pysäys lukemaan infotaulua. Täällä ymmärrän seudun vaellusreittien verkoston laajuuden.
Tammireitteihin kuuluu viitisensataa kilometriä pyöräily-, patikointi- ja melontareittejä Kaarinan, Paimion, Liedon ja Sauvon alueilla ja kuntien välisillä yhdysreiteillä.
Tammireittejä kehitettiin 2017-2020 Varsin Hyvä ry:n myöntämällä Leader-hankerahoituksella Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta.
Vaarniemen – Rauvolanlahden luontopolku
Tammilehtoja, ruovikkoista merenlahtea ja lintutorni. Polulle pääsee helposti Rauvolantien parkkipaikalta. Piispanristille polkaisee kesäaamussa sujuvasti, sieltä Vaarniemen luontopolun alkuun maalaismaisemissa.
Retkeilyreittien ja luontopolkujen kyltit ja paikallisesta luonnosta kertovat infotaulut viittaavat suojeltuun luontoon.
Polku kulkee samalla myös alueella asuvien huviloiden "takapihojen" kautta.
Matka lintutornille muistuttaa Rauvolan jätevedenpuhdistamosta ja linkittää luonnon osaksi jokapäiväistä toimintaamme.
Vaarniemen etelärinteiden kedoilla kasvaa mm. jänönapilaa, tummatulikukkaa, mäkitervakkoa ja sikoangervoa. Varsinais-Suomen uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäväksi luokiteltu hirvenputkikasvusto löytyy täältä.
Lehdossa kukkivat puna-ailikki, mustakonnanmarja, syyläjuuri, jänönsalaatti ja metsäruusu.
Vaarniemen runsaslinnustoisissa lehdoissa pesimätiheys on 1000 paria neliökilometrillä. Valtalajeja peippo, pajulintu ja räkättirastas. Muista lintulajeista tavataan mm. satakieli, lehtokerttu, punavarpunen, uuttukyyhky, käpytikka, lehtopöllö.
Lintutornilta näkymät avautuvat kosteikolle. Evästauko. Lintubongareita ei näy. Lueskelen alueen koordinaatteja.
Täältä on yhteys pitkospuita pitkin Katariinanlaaksoon. Seuraan kaislikkoista reittiä muutamia satoja metrejä, en halua kuitenkaan suunnata nyt Turkuun.
Vaarniemen vanhan rälssitilan kohdalla lenkkeilijä toivottaa hyvät huomenet. Matkalla kallioille ja näköalatornille olen pysähtynyt lukemaan historiallisen rakennuksen tarinaa. Keskiaikaisissakin asiakirjoissa mainittu Vaarniemi on ollut merkittävä tila, siirtynyt arvokkaissa suvuissa ja päätynyt yksityiseen omistukseen.
Aamutakissaan lehteä noutava asukas tuo rouheutta arvokkaaseen maisemaan.
Portaat haastavat kiipeämään. On viitta retkeilyreitistölle ja laavulle, on vaja täynnä polttopuita. On aikainen aamu. Matkan varrella muistutetaan tulentekosäännöistä.
Ollaan kangasmetsässä, valtapuuna kuusi ja lehtipuut. Sammaleen peittämästä maasta valtalajina esiin nousee mustikka, seuranaan mm. metsätähdet ja käenkaali. Linnuista yleisimpiä ovat punarinta, peippo ja pajulintu sekä sirittäjä.
Tukevien portaiden yläpäässä Vaarniemen kallioilta avautuu upea näkymä Rauvolanlahdelle. Evästelyyn rakennetut puupenkit saavat jäädä toistaiseksi, kiivettävänä on Vaarniemen puisen näkötornin portaat. Ylhäältä huikeat näkymät merelliseen Turkuun hämmästyttävät: onko meillä tällaistakin?!? Niin lähellä ja toisaalta niin kaukana.
Alas laskeutuessa matkan mittasuhteet todennetaan. Pyhän Olavin Merireitti on vaellus Turusta Trondheimiin. Infotaulun mukaan 1200 kilometrin pituinen pyhiinvaellus on historiallinen perinne, tapa kokea yksinkertaista elämää ja nauttia luonnon kauneudesta.
Vaarniemen kallioilla risteilee polkuja, kaikki taitavat viedä laavulle. Pääsen kuvaamaan metsien ja kallioiden ympäröimän suojaisan laavun juuri ennen ensimmäisiä vierailijoita. Aamupalan nautin merimaisemissa aurinkoisilla kallioilla, palaan alas antaen tilaa lapsiperheelle ja porrastreeniä tekevälle juoksijalle.
Pyörälle takaisin päästyä retkeilyreitin jatko koukuttaa. Järki voittaa innon – kaikkea ei tarvitse kokea kerralla. Luonto odottaa.
