Turun kirkot
12 kirkkoa, 5 siunauskappelia. Lukuisia muiden uskontokuntien tärkeitä rakennuksia - arkisesta näyttävään. Arkkitehtuuria, historiaa, taidetta, kulttuuria, maailmankatsomuksia, kaupunkikuvaa, kiistoja, keskusteluja.
Mikäli ei elä täydessä uutispimennossa, kerran vuodessa lähes jokainen törmää Turun tuomiokirkkoon. Joulurauhanjulistus tuo kansallispyhäkön siluetin ja kellot näkyviksi ja kuuluviksi.
Michael Monroe & kirkkohistoria. Pääsiäispäivän tv-ohjelma pysäytti. Maikkarin Sukuni salat oli turkulaisrokkarin sukuhistoriaa selvittämässä. Nähtiin kaupunkikirkkoja, saatiin tietoa Turun oppineistosta, tieteenteosta ja uskonnollisesta elämästä 1700-luvulla.
Seuraavassa jaksossa samainen sukuhistoriaa tutkiva sarja toi näyttelijä Miitta Sorvalin Turkuun, tutustumaan 1600-luvun porvaristoon Turun linnasta Aboa Vetuksen kautta Turun tuomiokirkkoon.
Kirkot maiseman muokkaajina
Uusgotiikkaa ja jugendia edustava Lars Sonckin suunnittelema Mikaelinkirkko on nuoren arkkitehtiopiskelijan taidonnäyte ja Portsan kaupunginosan näyttävä maamerkki. Kolmilaivainen pitkäkirkko on rakennettu 1899-1905. Tornin korkeus 77 metriä, erikoisuus Suomen pisin metallinen urkupilli.
Turun Mikaelinseurakunnan pääkirkko on suosittu konsertti- ja vihkikirkko, joka toimii kesäisin tiekirkkona. Portsan puutalokorttelit ja Mikaelinkirkko on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Klassinen funktionalismi. Martinkirkko edustaa tyylillisesti sekä ulkona että sisällä toistuvaa tiukkaa asiallisuutta ja yksinkertaisuutta. Uskonpuhdistaja Martti Lutherin mukaan nimetty Martinseurakunnan kirkko piti pitkään hallussaan Pohjoismaiden suurimman alttarimaalauksen titteliä.
Museovirasto on määritellyt Martinkirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
1960-70-lukujen turkulaista arkkitehtuuria edustaa Turun ensimmäisen piispan mukaan nimetty Henrikinkirkko. Luolavuoren puistoalueella sijaitseva Henrikinseurakunnan tiilikirkko on alueen monitoimitila. Rakennus luo kiinnostavan visuaalisen kokonaisuuden viereisen Tähkäpuiston vehreyden rinnalla.
Arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirustusten pohjalta Turun kauppatorin laidalle Nikolai I määräyksestä rakennettu Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko on Turun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. 1846 vihityn kirkon ikonit ovat peräisin pääasiassa Valamon luostarista.
Betel-kirkko: Jugendia ja funktionalismia yhdistelevä tunnettujen arkkitehtien suunnittelema ydinkeskustassa piilossa sijaitseva adventtiseurakunnan kirkkorakennus. Frithiof Strandell ja Erik Bryggman muovasivat merkittävästi Turun kaupunkikuvaa. Kirkko on mukana valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalla.
Ylösnousemuskappeli. 1941 valmistunut turkulaisarkkitehti Erik Bryggmanin yksi päätöistä Turun hautausmaalla on suunniteltu sulautumaan ympäristöönsä. Yksi Suomen tunnetuimmista kirkkorakennuksista yhdistelee eri aikakausia ja innostaa visiiteille arkkitehtiryhmiä ympäri maailmaa.
Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli. Hirvensalossa sijaitseva kansainvälisissä arkkitehtuurikilpailuissa palkittu liimapuurakenteinen rakennus on päällystetty ulkopuolelta kuparilla. Taustayhteisössä on mukana yhdeksän eri kirkkokuntaa. 2005 käyttöön vihityssä taidekappelissa on tilaa kirkollisten tilaisuuksien lisäksi taiteelle, kuville, sävelille ja sanoille.
Siunauskappelit: Pyhän Ristin kappeli Turun hautausmaalla on edustava esimerkki 1960-luvun betoniminimalismista. Satulakattoinen 1929 valmistunut Katariinan siunauskappeli sijaitsee Pyhän Katariinan kirkon länsipuolella. Kärsämäen hautausmaalla sijaitseva Kärsämäen siunauskappeli on valmistunut 1980. Maarian kirkon kahdeksankulmainen Maarian siunauskappeli vihittiin käyttöön 1892. Kristillisessä ajattelussa ja kirkkotaiteessa luku kahdeksan merkitsee uudelleen alkamista, ylösnousemusta ja uudestisyntymistä.
Kirkot keskellä kaupunkielämää
Vilkkaan opiskelija-asutuksen keskellä, kylpylähotellin "takana" sijaitsee puinen pappilamiljöö ja keskiaikainen Pyhän Katariinan kirkko. Juuret ovat 1300-luvulla. Historiaan liittyvät saksalaiset merirosvot, kuntaliittymät (Kaarina/ Nummi) ja seurakunnan uudelleennimeämiset.
Katariinan seurakunnan keskeiseen kirkkoon linkittyy Michael Monroe, jonka sukujuuret johtavat Turun piispanakin toimineeseen matematiikan, fysiikan, tähtitieteen ja teologian professoriin Jakob Gadoliniin. Kirkon saarnastuolista 1700-luvun loppupuoliskolla puhuneen nelinkertaisen professorin poikaa Johan Gadolinia pidetään Suomen kemiantutkimuksen isänä. Gadolinien suvun hautakappeli on pysyvä maamerkki kirkkomaalla.
Maarian kirkko Turun Räntämäessä on maamme vanhimpia keskiajalla rakennettuja kivikirkkoja. Maarian pitäjänä tunnettu alue on osana Vähäjoen laaksoa, joka oli jo rautakaudella tiheästi asuttu. Alue on kokenut erinäisiä kuntaliitoksia ja muutoksia, mutta kulttuurihistoriallisesti merkittävä Maarian seurakunnan kirkko ja pappila on pysynyt arvokkaana maamerkkinä, jonka museovirasto on määritellyt yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Kaukaiset historialliset
Kakskerran kirkko on saarelaisten kovasti haluama kivikirkko. 1700-luvun rakennuskustannuksiltaan edullisten puukirkkojen sijaan kakskertalaiset yhdistivät voimansa yhteisen hankkeen puolesta. Martinseurakuntaan kuuluva merenrantakirkko kuuluu museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan.
Kuusiston kirkko. Saari piispanlinnan kartanoineen kuului keskiajalla maan hallintokeskuksiin. Isoviha ja sodat vaikuttivat tuhoisasti, mutta kuusistolaiset ovat halunneet rakentaa oman saaristokirkkonsa. 1700-luvun lopulta oleva kirkko korjattiin uusgoottilaistyyliseksi 1800-1900-lukujen vaihteessa.
Kaarinan seurakuntaan kuuluva kirkko ja sitä ympäröivä avoin viljelysmaa kuuluu sekin museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan.
Modernit tiiliset
Arkkitehtitoimistojen suunnittelemat Varissuon kirkko ja Kaarinan kirkko ovat esimerkkejä kirkollisen rakennuksen sulautumisesta ympäristöönsä. Ne edustavat kirkon ja seurakuntatilan monikäyttöisyyttä, helposti lähestyttävää henkeä ja tietynlaista arkipäiväisyyttä. Näissä 1980-90 -lukujen kohteissa puhutaan materiaaleista ja valaistuksesta osana viihtyvyyttä ja kokemuksellisuutta.
Katariinan ja Kaarinan seurakuntien kirkot ovat enemmän seurakuntakeskuksia kuin perinteisiä kirkkorakennuksia.
Kirkot vanhojen valtaväylien varrella
Piikkiön kirkko ja Paattisten kirkko seurakuntiensa nimikkokirkkoina on rakennettu tärkeiden kulkureittien varrelle, viljaville maille ja asutuksen pariin. Piikkiössä asutuksen jälkiä tunnetaan pronssikaudelta lähtien. 1331 asiakirjoissa mainittu Piikkiö tunnetaan keskiajalla Kuusiston piispanlinnasta ja Kuninkaantien valtaväylästä sekä myöhemmin aateliskartanoista. Nykyinen harmaakivikirkko valmistui 1755.
Maarian pitäjän Paattinen tunnetaan asiakirjoissa 1359. Loivalle mäelle peltoaukeiden ja asutuksen keskelle rakennettiin saarnahuone 1580-luvulla. Punamullattu kirkko valmistui 1787 tärkeälle paikalle joen ja Turusta sisämaahan vievän tien vierelle.
Suomen kansallispyhäkkö
Turun tuomiokirkkoa pidetään Suomen arvokkaimpana rakennushistoriallisena muistomerkkinä. Mm. romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista tyyliä edustava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pääkirkko vihittiin käyttöön tiettävästi vuonna 1300. Tuolloin piispanistuin oli siirtynyt Koroistenniemeltä Unikankareen kummulle. Lopullisen muotonsa kirkko sai 1400-1500-luvuilla. Turun palon 1827 jälkeen kirkkoon tehtiin uusi sisustus ja C.L. Engelin suunnittelema torni.
Historiannälkäiset löytävät tuomiokirkon vaiheista niin paljon luettavaa, jota olisi mahdoton tiivistää tähän. Lähteitä voi etsiä vaikkapa kuunnellen Yle Radio1 "aikamerkkiä" Turun tuomiokirkon kello lyö 12, jota on radioitu vuodesta 1944 lähtien. Kirkon tornissa on Suomen vanhin julkiselle paikalle sijoitettu kello.
Alttarille astellaan Pohjoismaiden pisintä kirkkokäytävää pitkin. Pääurut ovat Suomen toiseksi suurimmat. Reliikkikokoelmassa on luita, tekstiilejä ja muita pyhiinjäännöksiä lähinnä 1300-1400-luvuilta.
Turun tuomiokirkko oli satojen vuosien ajan Suomen merkittävin hautapaikka. Lattian alle on haudattu aikojensa merkkihenkilöitä muurattuihin hautakammioihin sekä multahautoihin. Piispa Maunu Tavastin haudan lisäksi tunnetuin lienee Kankaisten hautakappeli, jossa on kuningatar Kaarina Maununtyttären sarkofagi ja hänen marmorikuvansa.
Historiaa elävöitettiin ja tuotiin tutummaksi, kun tv-sarja Sukuni salat selvitti, miksi näyttelijä Miitta Sorvalin esiäiti on haudattu Turun tuomiokirkkoon. Jaksossa päästiin kurkistamaan 1600-luvun naisten asemaan Turussa, kauppiassukujen muodostumiseen ja merkitykseen kaupungin suhdeverkoston kannalta. Säätyaseman ja varallisuuden yhdistäminen antoi Schultzin kauppiassuvulle ansion tulla haudatuksi tärkeään maamerkkiin.
2021 virkaansa valittu Turun piispa Mari Leppänen avasi Turun tuomiokirkkoon Suomen ensimmäisen pyhiinvaelluskeskuksen. Eurooppalaisen perinteen kunnioittamisen ohella painotus on aikaan sopivasti kestävä matkailu, lähikohteet, -historia ja -kulttuuri ja luonnossa liikkuminen.
Uskontojen kirjo
Buddhalainen luostari Moisioissa, juutalaisten synagoga ja islamilainen moskeija Turun keskustassa ovat esimerkkejä eri uskontokuntien rakennuksista. Ensin mainittu avasi ovensa kaikille Turun päivänä 2021. Katolisen seurakunnan kirkko löytyy myös lähes ydinkeskustasta. Pienet uskonnolliset yhteisöt harjoittavat toimintaansa lähinnä kivijaloissa.
Turun katujen nimistöön hengenmiehet ovat vaikuttaneet näkyvästi. Tuomiokirkolta arkkipiispan asunnolle johtava Piispankatu vie kirkkohistoriasta tieteeseen.
Annetaan viimeinen sana Turun nykyiselle piispalle: "Piispankatu on mielettömän kaunis. Turun historia on vahvasti läsnä. Katu on täynnä fillaroivia opiskelijoita. Siellä historia ja tulevaisuus ovat hyvällä tavalla yhtä aikaa totta".
Kirkot ja kappelit - Turun ja Kaarinan seurakunnat (turunseurakunnat.fi) https://www.turunseurakunnat.fi/kirkot-ja-kappelit Sukuni salat – katso maksutta mtv-palvelussa https://www.mtv.fi/sarja/sukuni-salat-10004353/jakso-3-michael-monroe-1568916 Sukuni salat – katso maksutta mtv-palvelussa https://www.mtv.fi/sarja/sukuni-salat-10004353/jakso-4-miitta-sorvali-1570430
