Puistojen Turun kaksi helmeä: Ruusujen Tähkäpuisto ja Kupittaan monitoimipuisto
Tähkäpuisto
Kymmenisen vuotta sitten exältä tuli treffikutsu Tähkäpuistoon. Hän toisi viinin, ruusut olisivat puiston puolesta. En lähtenyt. Unohdin exän ja puiston. Vasta lähiseutujen tutkimiseen erityisesti motivoiva kesä 2020 sai minut liikkeelle.
Exä oli sinänsä oikeassa, sillä jo Kustaa Vaasa määräsi nykyisen Tähkäpuiston seudun 1530-luvulla Turun porvarien nautintoalueeksi. Puiston vanhimmat puut ovat peräisin alueella vuoteen 1968 toimineen ruotsalaisen puutarhakoulun taimistosta. Joutomaavuosien jälkeen Tähkäpuisto vihittiin käyttöön Turun päivänä 1982.
Omassa kotikaupungissaankin tiettyihin paikkoihin näköjään vaan pitää eksyä. Vaikka Tähkäpuisto sijaitsee suhteellisen lähellä keskustaa vilkkaan Uudenmaantien varrella, se kuten Petrelius alueena on jäänyt itselleni täysin pimentoon. Joidenkin kaupunkipuistojen läpi tai ohi kulkee lähes päivittäin. Tänne piti oikein hakemalla hakeutua. Onneksi!
Tähkäpuiston modernina maamerkkinä toimii 1980 käyttöön vihitty Henrikin kirkko. Tiilirakenteista tasakattoista rakennusta ei edes tajuaisi tässä ympäristössä kirkoksi muuta kuin rististä seinässä. Tiiliteema toistuu pääportilla. Ensivaikutelma on vahvasti se, että ollaan nimenomaan kaupunkipuistossa, rakennetussa vihertilassa. Portista astuessa heinäkuun iltapäivänä vastassa on uskomaton vihreys. Täältä löytyy runsas valikoima erilaisia havu- ja lehtipuita, pensaita, perennoja ja maustekasveja. Kävijöiden iloksi kaikki kasvit on nimetty kyltein.
Tähkäpuisto on laajempi kuin miltä se alun puistokäytäviltään vaikuttaa. Kaavoitettu pinta-ala on noin 7,7 hehtaaria, josta rakennettua puistoaluetta on vähän yli puolet. Loppuosa alueesta on pyritty säilyttämään luonnonmukaisena maisemaniittynä ja ulkoilumetsänä. Runsaan istutetun kasvillisuuden lisäksi viheraluekokonaisuus pitää sisällään lasten leikkipuiston ja koirapuiston. Kaupunkipuistolle erikoisuutena täältä löytyy myös ulkoilumetsän pitkospuut. Aluetta reunustavat kerrostalot näkyvät ja muistuttavat kaupunkimaisuudesta.
Tähkäpuiston tähti on ruusutarha. 1995 avattu Suomen suurin historiallisten ruusujen rosarium on tarjonnut virkistystä ja silmäniloa niin päivittäisille ulkoilijoille, toisiaan tapaaville lähitalojen eläkeläisille kuin elokuisen Hääyö-tapahtuman ruusupensaiden keskellä vihittäville hääpareille.
Rosariumissa kasvaa noin 1600 yksittäistä pensasruusua. Eri lajikkeita on 400, muutamat hyvin harvinaisia. Historiallisiin ruusuihin luetaan ennen vuotta 1867 tunnustetut ruusulajikkeet. Rosarium-idean äiti "ruusumatami" Toini Grönqvist lahjoitti aikoinaan Turun kaupunginpuutarhalle ruusuja ja lupasi kartuttaa ulkomailta tilattuja historiallisia ruusulajikkeita mahdollisuuksien mukaan. Tarkoitus oli kokeilla eri ruusulajikkeiden viihtymistä erilaisissa ilmastoissa ja maalaaduissa Kemiöstä Tähkäpuistoon ja Ruissaloon.
Täällä vanhojen perinteiden mukaan nimikkoruusuja ovat saaneet erilaiset yhteisöt ja yksityiset ihmiset kuten humanitäärinen Lääkärit ilman rajoja ja Walesin prinsessa Diana ja molemmat hänen poikansa. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlan kunniaksi Vasaramäen koulun oppilaat istuttivat jokaiselle maamme presidentille oman Poppius-nimikkoruusun.
Tähkäpuistoon on sijoitettu myös yksi Turun historian surullinen muistomerkki. 2017 tapahtuneen Turun terrori-iskun puukotusten muistoksi Kauppatorille tuotu koristeomenapuu siirrettiin parin kuukauden jälkeen pysyvästi Henrikin kirkon viereen. Puun juurelle jätetyt kortit ja kirjeet on tallennettu Turun museokeskukseen.
Kupittaanpuisto
Puistojoogaa, juoksukoululaisia iltatreeneissä, lapsiperheitä into piukassa, pikniköijä ja auringonottajia, työmatkalaisia, bilettäjiä ja sporttaajia. Lounastajia ja ihan vaan niitä, joille Kupittaanpuisto on arkinen läpikulkupaikka.
Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto. Siihen kuuluvat isot viheralueet, lintupuisto, lasten liikennepuisto, maauimala, paviljonkiravintola, Seikkailupuisto ja urheiluhalli. Ja tietysti Kupittaata reunustavat Veritas Stadionin jalkapallokentät ja jäähalli eli Marli Areena. Tuoreimpana urheilutulokkaana Kupittaanpuiston yhdellä laidalla sijaitsevat PadelPark- kentät. Kupittaa on niin paikallisen, kansallisen kuin kansainvälisenkin palloilun näyttämö.
Kupittaanpuiston monipuolisuudesta ja laajuudesta kertovat sen tapahtumat: puistossa on järjestetty parhaimmillaan reilut 10 000 festarikävijää vetävä, tänä kesänä kymmenvuotisjuhlaansa viettänyt AuraFest, Seikkailupuiston lasten uusi vuosi ilotulituksineen, Kupittaanpuiston jäätelökioskin jo klassikoksi muodostunut Jäätelöiden yö, Veritas Stadionin täyteen syyskuisena iltana vetänyt Elokuvapäivän ilmaisleffanäytös, isot urheilumatsit, korkeakoulujen kastajaisrastikierrokset, lintulammikon jouluvalojen sytyttäminen ja ties mitä muuta.
Kupittaanpuisto on turkulaisten virkistäytymis- ja rentoutumispaikka. Keidas keskellä kaupunkia. Sitä se on ollut vuosisatojen ajan.
Perimätiedon mukaan piispa Henrik kastoi ensimmäiset pakanalliset suomalaiset kristinuskoon Kupittaan lähteellä 1155 ensimmäisen ristiretken aikana. 1500-luvulla Kupittaa oli yleinen markkinapaikka, jolloin siellä on järjestetty mm. Juhana Herttuan renessanssiajan turnajaisia ja keskikesän juhlia.
Itäharjun ja Kupittaan välisiä maita on tuolloin raivattu porvariston viljelyspalstoiksi. Opiskelijaperinteilläkin on pitkä historiansa: 1600-luvulla Turun Akatemian opiskelijat kokoontuivat Kupittaalle juhlimaan kevättä Floran päivänä.
Puistoalueella on värikäs menneisyys. 1680-luvulla Kupittaan lähdettä ryhdyttiin käyttämään terveyslähteenä. Sen ympäristössä hoidettiin spitaalisia ja kolerapotilaita. Synkempi puoli löytyy mestauksista. Vuodesta 1760 lähtien Uudenmaantullin eli Kupittaan seutua alettiin käyttää teloituspaikkana. Mestattavaksi saattoi joutua murhan ja tapon lisäksi jopa varkaudesta.
Kupittaan alueen soiset maat olivat aikoinaan koko Turun vesilähde, josta saatiin suurin osa kaupunkilaisten juomavedestä. Käyttövesivarannoista kehitettiin kylpylätoiminta 1700-luvulla. Seuraava vuosisata olikin Kupittaan kylpylän kukoistuskautta. Harva lenkkeilijä tai festarivieras taitaa tietää, että yhä olemassaoleva koivukujanne on promenadikäytävä, joka rakennettiin kylpylävieraiden kävelypuistoksi. Historiasta muistuttaa edelleen keltainen kaivohuonerakennus.
Legendaarinen tivoli Sariola on avannut Turun vapun Kupittaalla viisikymmentä vuotta. Viime vuosina opiskelijat ovat päässeet korkkaamaan tivolin omassa vain heille suunnatussa tapahtumassaan. Vaikka tänä poikkeuksellisena vuonna perinteet katkesivat, juuret ovat syvällä.
1840-luvulla Kupittaasta tuli suosittu huvittelupaikka, jossa järjestettiin päivittäisiä tansseja ja säännöllisesti sirkus- ja eläintaistelunäytöksiä. Kylpylätoiminta päättyi vuosisadan loppupuolella tulipaloon ja huutokauppaan.
Kupittaan puutarhakoulu on pitänyt omalta osaltaan alueen hoidosta ja kasvillisuudesta huolta. 1900-luvun vaihteessa Turun kaupunki on ottanut alueen hoitoonsa, jolloin mm. vihertöitä on kehitetty. Näiden kehitystöiden ansiosta valmistui esimerkiksi nykyinen uimala vanhaa kylpyläperinnettä jatkamaan.
24 hehtaaria vehreyttä keskellä kaupunkia on huima tila. Polut, nurmet, kulkuväylät, oleskelutilat, urheilukentät, leikkialueet. Jokaisen kaupunkilaisen jokapäiväisessä käytössä. Plus että tätä puistoa ympäröi 24/7 palveleva Citymarket, perinteikäs Kupittaan siirtolapuutarha, koko ajan kehittyvä Kupittaan teknologiakeskus ja uusi akateeminen kampusalue sekä lähistöllä upouusi Sokos Hotel Kupittaa.
Kupittaanpuisto on jokaisen kaupunkilaisen olohuone, josta löytää rauhallisen auringonottopaikan. Samalla se on suurten ainutlaatuisten tapahtumien paikka, esimerkkinä vaikkapa 2018 Gymnaestrada, joka toi puiston alueelle 10 000 voimistelijaa kilpailemaan ja näytöksiin. Jos se on toiselta laidaltaan profiloitunut urheilun mekaksi, puiston yhtä laitaa elävöittävät lapset ja lapsiperheet.
Seikkailupuisto on laaja lastenkulttuurikeskus ja leikkipuistoalue, joka on osa valtakunnallista lastenkulttuurikeskusten verkostoa. Vuodesta 1982 toiminut Seikkis tarjoaa teatteria, erilaisia osallistavia tapahtumia ja taidepajoja Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan ja nuorisopalvelujen toimesta.
Osana ainutlaatuista puistoa on myös lasten liikennekaupunki polkuautoratoineen. Kaupungin miniatyyrikokoiset Tuomiokirkko ja Turun linna sopivat aikuisenkin silmään. Pitkät perinteet omaava SeikkisRock on ollut lasten oma musafestivaali. 2007-2017 Seikkailupuiston kesäkautta päättänyt koko perheen Musapiknik kärsi viimeisinä vuosinaan huonosta säästä ja on nyt "kehittelytauolla".
Kupittaanpuisto on saanut myös kansainvälistä huomiota. Yle uutisoi 7.10. 2020 puistolle myönnetystä viheralueille tarkoitetusta Vihreä lippu -tunnuksesta. Tuomariston mukaan Kupittaanpuiston monipuoliset lajit sekä suuri määrä vanhoja ja isokokoisia puita sitovat hiiltä ja puhdistavat kaupunki-ilmaa. Lisäksi ne toimivat merkittävänä tekijänä Turun kaupungin hiilineutraaliustavoitteissa. Erityismaininta tuli ympäristövaikutusten hallinnnasta ja ensiluokkaisesta kasvillisuuden, erityisesti puistopuiden, kunnossapidosta. Green Flag Award -tunnusta hallinnoi englantilainen Keep Britain Tidy -organisaatio. Suomessa hanketta kehittää Viherympäristöliitto ry.
Tähkäpuistoa ja Kupittaanpuistoa yhdistää persoonallisuus ja omaleimaisuus. Ne ovat aarteita piilossa tai tyrkyllä, vartavasten vierailun kohteena tai läpikulkureittinä. Näille kaupunkipuistoille kannattaa antaa aikaa, sillä Turku kaupunkina on antanut näille paljon.
Turku.fi > Tähkäpuisto
Turku.fi > Puistot
Yle.fi > Turun Kupittaanpuistolle tunnustusta kasvillisuuden hyvästä kunnossapidosta