Ei Ruissaloa kauniimpaa
Jos turkulaisten tulisi nimetä jokin maantieteellinen paikka lempilapsekseen, se olisi varmasti Ruissalo. Tuo piskuinen saari Turun lounaisosassa on vertaansa vailla. Sinne rakennetut kauniit huvilat näkyvät suurien laivojen kansilta, pyöräreitti pujottelee vehreiden ja vanhojen puiden lomitse aina saaren kärkeen asti. On kuin astuisi - ei ajassa taaksepäin - vaan johonkin toiseen todellisuuteen. Luonto on satumainen ja kutsuva, lehdot villit niityt salaperäisiä ja suloisia samaan aikaan.
Ruissalon virkistyskohteen alkutaival
Keskiajalla Ruissalo säilyi asumattomana muutoin kuin muut lähisaaret. Syy tähän oli se, että saarta pidettiin yhteislaitumena ja kalastuksen tukipaikkana, mikä esti kiinteän asutuksen. Saari on toiminut eri hallitsijoiden aikakausina niin peltoalana kuin metsästyspuistonakin. Ruissaloa vuokrattiin myös torpanmaiksi.
Saaren virkistyskäytön sanotaan alkaneen noin 1500-luvulla, jolloin Juhana Herttua toi Ruissaloon saksanhirviä ja asutti itse Turun Linnaa. Turun Akatemian opiskelijat 1820-luvulla toimivat Ruissalon juhlimispaikan löytäjinä, kun he hoksasivat, että saari oli omiaan myös ilonpitoon tutkimus- ja retkeilykohteen lisäksi. Ruissalon kartanon läheisyyteen syntynyt "Manilla" toimikin huvipaikkana erilaisille juhlille. Tätä ei kuitenkaan ehtinyt tapahtua montaa vuotta, kun rakennusten omistaja siirsi tilat ja huvivälineet vanhaan Surutoin-puistoon.
Vuonna 1845 Ruissalon saari luovutettiin Turun kaupungin hallintaan, senaatin sanojen mukaan, ikuisiksi ajoiksi. Kun saaren hallinto-oikeus siirrettiin, alettiin sitä myös työstää viralliseksi virkistyspaikaksi. Yksi alue saaresta jätettiin kaiken kansan käytettäväksi. Alue sai nimekseen Yleinen käytävä. Siitä tuli turkulaisten armas paikka, missä vuosien varrella uitiin naisille ja miehille rakennetuissa uima-alueissa. Hyppytelineiltä pääsi sutjakasti veteen, mutta kaislikkoa poistettiin hiljalleen ja hiekkaranta alkoi myös syntyä. Miesten ja naisten uima-alueet yhdistyivät hiekkarannan myötä yhtenäiseksi rannaksi. Yleinen käytävä on tänä päivänä turkulaisille Kansanpuisto-nimisenä tunnettu virkistyspaikka.
Saaren virkistyskäyttöä kehitettiin edelleen 1960- ja 1970-luvuilla, kun sinne rakennettiin golfkenttä, kasvitieteellinen puutarha ja hotelli.
Ruissalon luonnossa
Ruissalosta löytyy viljely- ja virkistysalueita, kuin myös kallioalueitakin. Rauhoitetut saarekkeet peltojen välissä antavat kasvillisuudelle mahdollisuuden elää villinä ja vapaana kuin myös luontoa ihailevalle maisemallisen elämyksen. Suuret jalopuut, villit niityt ja kalliorinteiltä avautuva merimaisema ovat Ruissaloa parhaimmillaan.
Luonnonlaitumilla eli rantaniityillä näkyy lampaita. Kallioniityllä taas laiduntavat hevoset. Riistapellot, jotka sijaitsevat saaren syrjäisimmällä puolella, on tarkoitettu rauhalliseksi asuinalueelle kaikille eläimille.
Tammimetsävyöhykkeeseen kuuluvan Ruissalon kasvillisuus on rehevä ja monipuolinen. Tammimetsät ovatkin ihmettelemisen arvoisia, sillä alue on jopa 100 hehtaarion kokoinen. Länsiosassa saarta on perinteisempää havu- ja sekametsää.
Lehtoalueen ytimessä on Ruissalon luonnonsuojelualue. Se perustettiin vuonna 1933 Choreauksen lähteen ympärille. Kolme vuosikymmentä sitten sitä laajennettiin nykyisiin mittoihinsa , jolloin perustettiin myös toinen, Marjaniemen suojelualue. Ruissalon lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojen suojeluohjelmaan.
Lehdot ovat Suomen karun ja kangasmetsävaltaisen luonnon rehevimpiä metsätyyppejä. Siksi ne ovat oleellisia myös tutkimukselle ja opetukselle Suomessa. Lehtojen kasvillisuusraja kulkee Suomessa, jolloin ne täällä äärirajoillaan elävinä ovat ainutlaatuisia ja mielenkiintoisia alueita. Lehtojensuojeluohjelmassa on mukana puoli tuhatta lehtoa, joista Ruissalo on yksi. Ruissalosta löytyy erityyppisiä lehtoja kosteista saniaisvaltaisista ja lähteikköisistä painanteista tuoreisiin, reheviin tammi-lehmus tai tammi-pähkinämetsiin ja kuiviin, aluskasvillisuudeltaan vaatimattomiin, tammea kasvaviin rinnelehtoihin ja kallionaluslehtoihin.
Ruissalo on pinta-alaansa nähden Suomen kasvirikkaimpia alueita. Kasvillisuuden monimuotoisuutta kuvaa hyvin muun muassa se, että Ruissalossa on tavattu lähes 600 eri putkilokasvilajia, 80 puulajia ja 75 kaarnajäkälälajia.
Laajimmat tammilehdot sijaitsevat saaren itäosassa. Koska metsätyyppejä on Ruissalossa valtavasti, on myös kasvillisuuden monimuotoisuuden kirjo siksi hyvinkin laaja. Mutta on myös ihminen vaikuttanut tekemisillään Ruissalon kasvillisuuteen.
Ruissalon tapahtumia:
Ruisrock 6.-8.7.
Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty festivaali järjestetään Ruissalossa jo 42. kerran. Suuret nimet saapuvat esiintymään kolmipäiväisiin kemuihin suurelle yleisölle. Lähde rokkaamaan luonto mielessäsi. Kunnioita luontoa äläkä roskaa kaunista saarta. Nauti elämyksestä kauniissa ympäristössä! Lisätietoa: Ruisrockin kotisivut
Ruissalojuoksut 20.9.
Juokse syyskuun viilenevässä ilmassa, ruskan peittämässä Ruissalossa! Kisat järjestetään 40. kertaa. Matkavaihtoehtoina ovat puolimaratonin mittainen Ruisrääkki ja kymmenen kilometrin mittainen Ruisriikki. Lisätietoa ja ilmoittautuminen Ruissalojuoksujen kotisivuilla.
Kasvitieteellinen puutarha
Puutarha siirrettiin Ruissaloon vuonna 1956 Iso-Heikkilästä. Muutto olikin puutarhalle luonnollinen siirtymä Ruissalon merkittävän luonnon vuoksi. Se laajentui ja kehittyi vuosien saatossa nykyisiin mittoihinsa. Puutarha on tärkeä osa biologian laitoksen biodiversiteetti- ja ympäristötieteen osastoa. Siellä tutkitaan, opetetaan ja tarjotaan elämyksiä. Ulko- ja sisäpuutarha käsittävätkin yli 5000 lajia ja lajiketta. Puutarhan yhteydessä on myös kahvila, sekä siemen-, taimi- ja matkamuistomyymälä. Alueelta löytyy myös kolme keinolampea. Lähde tutustumaan joko ilmaiseen ulkopuutarhaan tai maksulliseen sisäpuutarhaan ja tuet samalla tärkeää luonnontutkimusta! Lisätietoja: Kasvitieteellisen puutarhan kotisivut
Kalasta!
Jokamiehen oikeudella saa kalastella myös Ruissalossa ihan rauhassa. Ruissaloa ympäröivätkin hyvät kalavedet, joten maltilla voi saada mukavankin vonkaleen kiinni. Melkein 50 eri kalalajia pitävät jännityksessä, kun ei voi tietää minkä sintin tulee rannalle vetäneeksi. Jos kalastat ilman venettä, suuntaa Kuuvan tai Saaronniemen kallioisille rannoille. Ja muistathan, että heittokalastukseen tarvitset kalastusluvan!
Lintuja tarkkailemaan
Kiinnostavatko siivekkäät? Ruissalosta löytyy monen monta lintutornia, joihin voit kiivetä lintulajeja tiirailemaan. Katso Kartta torneista Turun kaupungin lintupaikkoja esittelevillä sivuilla.
Ruissalon rantatielle
Tsirp! Ihahaa! Lähde kulkemaan pitkin Ruissalon rantatietä ja tutustumaan moniin Ruissalossa pesiviin lintulajeihin. Tienvarrelta löytyy myös mitä moninaisin luonto, On tervaleppälehtoja, ruovikkoja, rantaniittyjä ja peltoja. Kun suvi koittaa, saapuvat tien reunamille myös hanhiparvet, lampaat ja hevoset. Kävelyllä ei siis ole koskaan yksin!
Huvilakierros
Lähde aistimaan entisajan loistoa! Vanhimmat huvilat ovat empiretyylisiä ja muistuttavat maalaiskartanoita. Niistä ei ole jäänyt alkuperäisiä piirrustuksia jäljelle, mutta ounastellaan, että vanhimmat olisivat kaupunginarkkitehti P.J. Gylichin suunnittelemia. Tutustu huvilakierroksiin ja rakennuksiin ennalta Ruissalon luontopoluista kertovalla sivulla.
Kukkien tai sienien keskelle
Keväällä, kun sini- ja valkovuokot, kielot ja muut lehdon kasvit kukkivat, kannattaa käydä Ruissalossa retkellä. Maata peittävät värikkäät mättäät herättävät kevään ja toivon synkimmässäkin mielessä. Syksyllä kannattaa ottaa mukaansa kori, jotta saa metsäretkellä käydessään haalittua mukaan maasta nousevat sienet.
Uimaan!
Ruissalossa on yksi virallinen ranta, joka sijaitsee Saaronniemessä. Siellä on myös erikseen merkitty koirien pulikointipaikka. Kansanpuistostakin käsin pääsee uimaan, mutta se ei ole täyttänyt veden laadulle asetettuja määräyksiä, joten sitä ei saa virallisesti kutsua uimarannaksi. Ota eväät mukaasi ja suuntaa meren rannalle lekottelemaan!