Pansio - Perno - lähimatkailua
Mielikuvat pitää murtaa. Lähiökierros Länsi-Turun lähiöihin avasi silmiä.
Kliseisesti Pansio – Pernon kaupunginosat mielletään teollisuuteen, laivanrakennukseen, merivoimiin, vastaanottokeskukseen.
Idyllinen, maalaileva kuva puisista 1940-luvun omakotitaloista Laivateollisuuden asuinalueena toimii visuaalisena viitekehyksenä.
Synkät teollisuusalueet, kerrostalot, asfalttipihat, levottomuus, alueen herättämät mainehaitat ohjaavat toisaalta ajattelua.
*Viimeisimpänä toukokuussa 2024 puukotus Pernossa, jota tutkitaan kahtena murhan yrityksenä* (tutkinta kesken)
Todellisuus keväällä 2024: rouhea sekoitus ylläolevia ja yllätyksiä metsäisistä poluista sotilasalueisiin.

Kahdeksan kilometriä Turun keskustasta, rehevän luonnon, monipuolisten liikuntamahdollisuuksien ja hyvien julkisen liikenteen yhteyksien kaupunginosat. Raision kaupungin rajalla, läntisessä Turussa kaksi P:tä muodostavat yhtenäisen Pansio-Pernon asuinalueen, johon kuuluu myös Paakarlan vuokrakerrostaloista koostuva naapurusto.
Rakennuskanta muodostuu eri-ikäisistä omakoti-, rivi- ja kerrostaloista. Oma kokonaisuutensa on Pansion Laivateollisuuden asuinalue. Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritelty alue koostuu pääosin puisista 1940-luvulla rakennetuista omakoti- ja rivitaloista.
Pahaniemen sillan ylitys. Nyt ei kurvata Ruissaloon. Pansiontien varrella Artukaisissa toimivat merkittävät yritykset kuten Bayer, Lunden-Jalostaja, Eckes-Granini, Suomen Nestle.
Pansion öljysatama. Teollisuutta, Teboilin säiliöitä, logistiikkaa varustamoille, ro-ro -satama lastinkäsittelytiloineen. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen öljyntorjuntavarasto,

Aluetta hallitsee teollisuus ja laajat tehdasalueet. Täältä löytyy myös Turun kaupungin työkeskus, jossa työelämään tutustutaan matalalla kynnyksellä.
Kuumotusta sotilasalueen reunoilla. Rannikkolaivasto, Pansion tukikohta ja esikunta ovat olennainen ja näkyvä osa kaupunginosaa. Google Mapsista katsottuna kuvittelisi pääsevänsä edes tietyille osille aluetta. Puhelinta selaava saa varsin nopeasti huomiota ja ohjeistuksen siirtyä. Sotilasalueen rajat Pansiossa ulottuvat laajalle, lyhyelläkin metsäkävelyllä piikkilanka-aidat rajaavat kulkua.
Turun läntisin kaupunginosa liitettiin Raisiosta Turkuun vuonna 1931, laivastoaseman päätukikohta perustettiin 1939 talvisodan kynnyksellä. Pansiossa oli mm. ammus- ja miinavarstoja, joita varten alueen kallioihin louhittiin tunneleita sodan aikana. Laivastoon liittyvät teollisuuden alat työllistivät siinä määrin, että Turun ja Pansion välillä aloitettiin paikallisjunaliikenne.

Vaikka Pansio ja Perno yhdistyvät mielikuvissa samaksi alueeksi, on niillä oma identiteettinsä. Varhaisimmat kirjalliset merkinnät alueesta ovat 1400-luvulta. Kaupunginosa sai nimensä Pernon kartanosta, vanhasta rälssitilasta. Perno liitettiin Raisiosta Turkuun yhdessä Pansion kanssa 1931.
Pursimies Ketosen polku. Rivitalon takapihalta metsään. Sotilasmestari Iliamon tie. Paavon polut. Kiinnostavia nimiä ja pienimuotoista metsäilyä.
Seudut eivät sittenkään ole täysin tuntemattomia. Reilut 12 vuotta sitten käytiin nostalgiakävelyllä exän ja nuoruudenkavereiden lähimetsiköissä.
Hoodit ovat muuttuneet, nyt täällä voi liikkua merkityillä Paavon poluilla tai tutustua alueeseen Pansion kulttuurikuntoilureitillä, jonka voi ladata Citynomadi- sovelluksella.
Laivateollisuuden asuinalue hurmaa jo kadunnimillään: Metsähiirenkatu, Siilinkatu, Päästäisenpolku. Puiset omakotitalot houkuttavat viipyilemään. Toisenlaista arkea tuovat graffitein koristellut kerrostalot, Pansion koulun, kirjaston ja neuvolan muodostama ”keskusta” ja Paakarlan asuntoalue.

Kulttuurikuntoilu tarinoi taloista, rakennusten historiasta, kotikulmista.
Oy Laivateollisuus Ab perustettiin 1944 rakentamaan sotakorvauslaivoja. Telakka-alueen ja siihen liittyvän asuinalueen rakennukset suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman. Laten alueen telakan työläisten asunnot koostuvat 42 vuosina 1946-47 rakennetusta A. Ahlströmin sarjavalmisteisista elementeistä kootuista tyyppitalosta. Rakennukset on rytmitelty 1-4 talon ”ketjuiksi”.
Reitin kartalle numeroidut kohteet muuttuvat eläviksi taloiksi ja eletyiksi elämiksi. Työväentalo Pansiola on tanssittanut mm. Mauno Koivistoa esitapaamisellaan tulevan vaimonsa Tellervon kanssa. Oman asuinalueen elokuvateatteri Kino-Pansiola oli kymmenvuotisen toiminnassa olonsa aikana 1950-luvulla suosittu kohtaamispaikka.
Asuntojen ohella Laten alueeseen kuuluivat tehdasrakennukset. Bryggmanin suunnittelemia ovat kolmikerroksinen puusepäntehdas ja konttori, voimalaitos ja kuivaamo. Bryggmanin kanssa työskennellyt rakennusinsinööri Axel Fritzen suunnitteli kokoonpanohallin ja konepajan.
Monet Pansion kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat katseilta piilossa. Funktionalistinen Lauri Sipilän suunnittelema vuosina 1950-52 rakennettu seurakuntatalo toimii SPR:n vastaanottokeskuksena.
Laivastoaseman miehistön käyttöön valmistuivat mm. esikunta- ja kasarmirakennukset, ruokala sekä koristeellinen entinen kesähuvila Rauhala, joka on nykyisin laivaston upseerikerhon käytössä.
Meyer Turun telakasta näkee konkreettisesti Airistolta maailmalle uivat risteilijät. Pernon telakka asuinalueineen on muodostunut entisen Pernon kartanon maille. Aikoinaan Raision vauraimpina ja merkittävimpinä säterikartanoina tunnettu Perno asutti aatelisia koko 1500-luvun.

Poispäin polkiessa Pansion Kisapuiston futistreenaajat kirittävät matkaa. Tutkittavaksi jäi mm. luontopolkujen kätkemät lehtoalueet, kallioleikkaukset, metsälampi ja Pansion vanha tammi.
Know Your Hoods - Pansio - Perno | Hoods.fi
Anna Turun yllättää: Löytöretki Länsi-Turkuun | Hoods.fi
Pansio-Jyrkkälä - Edullista lähiöelämää | Hoods.fi
Pansio-Perno | Turku.fi
Elina Teerijoki: Kaupunginosien Turku (Savukeitaan matkaoppaat, 2012)
Helena Kulmala, Rauno Lahtinen, Aleks Talve: Turku kaupunkiopas (2017)