Turkulaiset.fi
Sijaintisi: Etusivu » Mathildedal & Teijon kansallispuisto

Mathildedal & Teijon kansallispuisto

Syyskuun viimeinen maanantai Mathildedalin kylällä – aamusumun hälvennyttyä tartutaan remppahommiin.

Tai mistäs minä päivävierailjana kyläläisten toimista mitään tietäisin.

Teijon alueen kylät on kuitenkin palkittu 2011 vuoden kyläksi. Suomen Kylätoiminta ry on valinnut palkittavia ehdokkaita vuodesta 1985 lähtien.

Salon eteläisessä osassa sijaitseva ruukkikylä valmistautuu syksyyn. Kesäsesongin jälkeen remontoidaan, ideoidaan uutta. Syyslomaviikolla aktivoidutaan. Kylän kainalossa sijaitseva Teijon kansallispuisto ruskaretkeilyttää päivittäin.

Mathildedalin ruukkikylä rakentui rautateollisuudesta 1850-luvulla. Juuret ovat syvemmällä.

Ruukki alkoi kehittyä 1686 Hummeldalin puron varteen luvan saaneesta vasaralaitoksesta. Purosta käyttövoimansa ottanut tehdas voimistui malmilöydöistä. Varsinainen ruukkitoiminta alkoi vuorineuvos Viktor Zebor Bremerin toimesta 1852. Ruukin omistajan toisen vaimon nimistä johdettiin nykyinen paikannimi.

Rautatien ja tehtaan laajennusten myötä Mathildedalissa valmistettiin 1800-luvun loppupuolella työkaluja ja koneita maatalouteen sekä höyrykoneita ja venemoottoreita.

Vanhoja teollisuusrakennuksia

Ruukkikylän kirjoon kuuluu myös menneisyys laivatelakkana ja maatalouskoneita ja -laitteita valmistamana paikkana sekä autokokoomona. Pienteollisuuden tultua tiensä päähän 1970-luvun lopulla alueesta alettiin kehittää matkailukeskusta. 90-luvun lamavuodet jättivät arvokkaan ruukkimiljöön tyhjilleen.

Ostajien löydyttyä vanha ruukkikylä on herännyt eloon ja toimii kulttuurisesti virkeänä.

Bussilla Turusta Saloon. Salosta Paikulla eli paikalisbussilla Mathildedaliin. Päiväretki vaati selvittelyjä ja aikataulujen tutkimista. Rajatun aikataulun puitteissa pitää miettiä kylän tutkailun ja luontovaelluksen suhdetta. Muutaman tunnin toiminta-ajalla etukäteissuunnittelu kannattaa.

Kylänraitin päätepysäkiltä bussista jäävä pariskunta suuntaa vaelluskenkineen kansallispuistoon. Itselleni päivän agenda on päämäärätön haahuilu ja löytämisen ilo.

Kyläravintola Terhon, Kyläpanimon ja olutpuodin suljetut ovet vihjaavat kesäkauden päättyneen. Jätskikiska ja ilmeisen rento viinibaari ovat talviteloilla.

Kyläravintola Terho

Aamiainen kävellen. Retkieväät todellakin kannattavat, täällä ei niin vain ruokakauppaan piipahdeta. Niin sanottu lähikauppa on melkoisen matkan päässä. Teijon Kyläkauppa vilahtaa bussin ikkunasta katsottuna nostalgisena.

Turun keskustan asujana alle 200 vakituisen asukkaan saaristokylä hämmentää. Ja laittaa miettimään: keitä täällä asuu, miten he elävät, miltä Turku näyttäytyy etäämmältä?

Alpakoita ja jalat kastelevaa nurmea. Leppoisasti laiduntavat kyläalpakat eivät ole koriste tai turistivetonaula. Käsityöläisyydestä elävä kylä hyödyntää myös nelijalkaiset asukkinsa.

Päämäärätön harhailu kuljettaa Matildankartanolle. Viehättävä puutarha kutsuu kesäisin piknikille.

Puron viemää. Aamuun saa mahtumaan yllättävän paljon askeleita. Lähden seuraamaan kylän läpi virtaavaa puroa. En löydä Mathildedalin mainoskuvista tuttua vesiratasta/-pyörää, mutta löydän itseni veden ääreltä jonkun asukkaan takapihalta. Poistun vähin äänin yksityisalueelta.

Vesiratas

Mainossanojensa mukaan Mathildedalin kylä elää kaikkina vuodenaikoina ja toimintaa ja tapahtumia järjestetään aktiivisesti. Vierailuni osuu taitekohtaan: ennen vaipumista talviteloille osa kylän palveluista toimii vielä päivittäin, osa viikonloppuisin. Viikonloppuvisiittiä ei bussin varassa Turusta matkaavan kannata harkita, kulkuyhteydet ovat rajalliset. Arkipäivinäkin viimeinen bussivuoro kylältä Saloon lähtee viiden aikoihin.

Remppamiehet lounaalla. Matkailusesongin ulkopuolella kyläelämän tutkimisessa on puolensa. Ruukkirakennusten kuvaaminen helpottuu, yksityiskohtia hahmottaa paremmin kun ihmiset ovat poissa.

Seinät puhuvat: jokainen talo kertoo kyltein historiansa: valssilaitos 1857, putlauslaitos 1852, voimalaitos/muuntaja1880 jne.

Käsityöläisyydestä jää toki olennaisin hahmottamatta, kun rannan putiikit ovat kiinni. Kylätie on todellakin hiljainen, ensimmäiset kulkijat pariin tuntiin ovat krouvin pizzalounaalle suuntaavat paikalliset työläiset.

Ranta

Matildan satamalaiturit ja Marinan terassi viettävät hiljaiseloa.

Tammenterhoja tossujen alla. Vilkuilen kelloa. Tällä aikataululla ja varustuksella patikointi jää toiseen kertaan. Matildanjärvi on kuitenkin parin kilometrin päässä. Haluan mahduttaa päivääni kylätunnelman lisäksi luontoelämyksiä, edes pikakelauksella.

Teijo sai kansallispuiston statuksen 2015. 34 neliökilometriä Salon seudulla tarjoaa kalliorantoja, havumetsiä, järvimaisemia, lehtoja ja kolmen läheisen ruukkikylän kulttuuria. Aktiviteetteinä mm. laskettelua, maastopyöräilyä, golfia, melontaa, kalastusta, vaeltamista…

Kansallispuistoon kävely sujuu mukavasti tammien reunustamaa asfaltoitua tietä.

Matildanjärven viittojen risteyksessä arvon hetken suuntaa. Kaiketi se järvi löytyy.

Metsään johtava merkitty luontopolku on suunniteltu kaikille sopivaksi. Kariholman taukopaikan viihtyisä grillikatos, järvimaisemat. Tästä alkaa haastavampi kävely juurakoiden, kalliorinteen ja järven välissä. Evästelen kalliokielekkeellä, tutkin karttaa ja päätän realistina palata takaisin. Pidemmälle patikalle pitää varata oma aikansa.

Suklainen päätös. Paluumatkalla pikainen visiitti suklaakahvilaan, joka onnekseni sattuu olemaan auki. Petris Chocolate tarjoaa vanhassa koulumiljöössä maailmalla palkittuja artesaanisuklaita ja herkullisia kakkuja.

Trendaavaa lähimatkailua. Omien kotikulmien tutkailu lähti koronavuosina aivan uudenlaiseen nousuun. Kotimaasta löydettiin kiinnostavia kyliä, päiväretkeen sopivia luontokohteita. Kansallispuistot kirjasivat kävijäennätyksiä.

Lehtijutuissa Mathildedalia on hehkutettu toki jo aiemmin. Artesaanit, hipsterihenkisyys, luovuus, pientuottajat, persoonalliset majoitukset, luonnonrauha, aktiviteettitarjonta, kulttuurin ja historian yhdistäminen…

Salo – Turku -bussimatkalla listaan tulevien syyslomaviikkojen tapahtumia seudulla. Mathildedalissa avautuu suosittu kummitusmuseo, kylä koristellaan kurpitsoin. Kurpitsapuisto Halikossa on onnistunut brändäys.

Miten monipuolista, miten lähellä.

Monien tarinoiden kylä | Visit Mathildedal
Teijon kansallispuisto - Natura Viva
Mathildedalin ruukkikylä - Visitsalo

Teksti ja kuvat: Päivi Säiniö (15.10.2023)