Hiilineutraali Turku
Kevään ensimmäinen oikeasti lämmin päivä. Päähän löytyy – kirjoitusteemaan sopivasti – Saku Koivun signeeraama Ilmastojoukkue-lippis. Voitettu vihreä lakki on odottanut käyttöönottoa vuosia, lippaan printattu vuosiluku 2029 Turun hiilineutraaliudesta on nurkan takana.
Turun tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2029 mennessä, sen jälkeen ilmastopositiivinen eli ilmakehää viilentävä. Turku toteuttaa kaupunginvaltuuston 2018 hyväksymää ja 2022 päivitettyä ilmastosuunnitelmaa.
Kaupunki osallistuu maailmanlaajuiseen yhteistyöhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastotyöstä raportoidaan vuosittain globaalin järjestelmän kautta, ja siihen vaikutetaan YK:n ilmastokokouksissa ja kaupunkien omassa globaalissa ICLEI-järjestössä.
Miksi 2029? Suomen (Sanna Marinin hallituksen) asettama hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2035, jolloin Suomi olisi ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Turun toimet tähtäävät toki pitkälle tulevaisuuteen, konkreettisesti vuosi 2029 juhlistaa kaupungin 800-vuotispäivää.
Mitä itseasiassa hiilineutraali tarkoittaa?
Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto tiivistää asian: Tuote, yritys, kunta tai valtio, joka tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan. Hiilineutraalin tuotteen hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on nolla.
Hiilinegatiivisuudessa edellä mainitut sitovat enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin päästävät sinne. Hiilineutraali kiertotalous on nettopäästötön talousjärjestelmä, joka on sopeutunut maapallon kantokykyyn. Hiilinielut ovat hiilivarastoja, jotka aktiivisesti sitovat hiiltä ilmakehästä. Metsät ovat yksi merkittävä hiilinielu.
Hiilijalanjälki on käytännössä ihmisen toiminnan aiheuttamat ilmastopäästöt, hiilikädenjälki puolestaan tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaali kuluttajalle. Nämä ja monet muut mm. ympäristöön ja luontoon liittyvät termit on avattu Sitran tulevaisuussanastossa.
Hiilineutraalin Turun etappien lista on pitkä ja byrokraattinen. Kaupungin nettisivuilla puhutaan hankkeista, projekteista, investoinneista, infrastruktuureista, resurssiviisaasta Turusta. 1,5 asteen elämä -kampanja kannustaa asukkaita ja yrityksiä tekemään ilmastoystävällisiä valintoja.
Konkretiaa, puheista tekoihin. Paljon on luvattu, toteuttavaa vielä enemmän.
Otetaan tähän väliin muutama jo toteutunut hiilineutraali ekoteko. Seilin saarella kuvattu Odotus oli tiettävästi maailman ensimmäinen hiilinegatiivinen elokuva, jonka tuotannossa ympäristötietoisuus, vastuulliset valinnat ja hiilijalanjälki laskettiin tarkkaan.
Turun Ylioppilaskyläsäätiön asuntokohde Tyyssija toteuttaa energiapositiivisia ratkaisuja lämmityksen ja jäähdytyksen muodossa.
Kakolan jätevedenpuhdistamo perustuu kiertotalouteen mm. kaukolämmön ja biokaasun tuotannon muodossa.
Koroisten pyöräkirppis ja polkupyörien korjauspaikka toimii ekologisista ratkaisuistaan tunnetulla kestävään kehitykseen tähtäävällä alueella. Ekotorin ruokahävikkikaappi ja
kevättalvella SPR:n aloittamat viikoittaiset hävikkiruokajaot kannustavat matalan kynnyksen tekoihin.
Turun ilmastofoorumi 2022. Osana kolmipäiväistä Eurooppa-foorumia elokuussa järjestettiin Turussa laajamittainen keskustelutilaisuus. Tämä ja vuoden 2021 ilmastofoorumi löytyvät edelleen tallenteina. Teemoina olivat liikkuminen, asuminen, opiskelijat, kiertotalous, energia ja kaupunkirakenne.
Turun ensimmäinen ilmastofoorumi järjestettiin 27.3.2019 Turun valtuustosalissa. Tätä pohjusti kaupunginvaltuuston kesällä 2018 hyväksymä ilmastosuunnitelma kaupungin hiilineutraaliudesta 2029. Tuolloinen kaupunginjohtaja Minna Arve kutsui ilmastotyötä vauhdittamaan asiantuntijoita, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia ja johtavia virkamiehiä.
Koska mukaan ilmastonpelastustalkoisiin haluttiin kaikki kaupunkilaiset, keulakuvaksi lanseerattiin kiekkokapteeni Saku Koivu. Joukkuepelaaja, ilmastojoukkue, turkulainen maailmankansalainen.
Itämerihaaste, ilmastoraportit ja sitoutuminen kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Marraskuussa 2022 Turku nostettiin neljättä kertaa maailman johtavien ilmastokaupunkien joukkoon. Itämeren suojelutyö on paikallista, kansallista, alueellista ja kansainvälistä. Koulutuksella on merkittävä asema – tutkimus- ja kehityshankkeet joihin Turun korkeakoulut ja muut oppilaitokset osallistuvat yhteistyössä kaupungin ja yritysmaailman kanssa ovat osa ympäristötietoista ja hiilineutraalia Turkua.
Ilmastokaupunki Turku. Otsikon alle koottuna teemoja ilmastoteoista päästökehitykseen, kiertotaloudesta kestävän kehityksen kautta ekotukitoimintaan. Käytännön toimina esim. vähähiilinen kestävä liikkuminen, kestävän kaupunkirakenteen vahvistaminen: Fölin sähköbussit ja maailman ensimmäinen sähköinen kirjastoauto, pyöräilyn ja kävelyn kehittämisohjelmat. Keskustan kehittäminen vetovoimaisemmaksi kevyen liikenteen mahdollisuuksien ja joukkoliikenteen sujuvoittamisen kautta.
Topinojan jätekeskuksen ympärille rakentuva Topinpuiston kiertotalousverkosto on esimerkki kehitysyhteistyöstä, luovista ideoista, alueen yritysten ja organisaatioiden yhteistyöstä.
Turkulaiset museot lunastavat ilmastolupauksia käytännön toimissaan ja näyttelyiden ja tapahtumien toteutuksessa. Kaupunginteatterin kestävämpiä valintoja on mm. lavasteiden ja tarpeiston yhteiskäyttö.
Kesärauha on festivaalin alusta lähtien liputtanut ekologisuuden puolesta, ja toimii vuonna 2023 hiilineutraaliutta tavoitellen.
Turku viestii ympäristötavoitteistaan ja -teoistaan aktiivisesti. Kaikille turkulaisille jaettavassa Turkuposti-lehdessä ilmasto- ja ympäristöteemat tuodaan osaksi kaupunkilaisten arkea. Nettisivuilta löytyy kiinnostavaa faktaa, blogeja ja vinkkejä aktiiviseen tekemiseen.
Jokaisella meistä on ilmastovastuu.
Muualla netissä
Hiilineutraali Turku 2029 | Turku.fi
Turku nostettiin neljättä kertaa maailman johtavien ilmastokaupunkien joukkoon | Turku.fi
Itämeri | Turku.fi
Tulevaisuussanasto - Sitra
Hiilineutraali Suomi 2035 - Ympäristöministeriö
