Ruokakaupunki Turku
Kun Katariina Jagellonica iski kirjaimellisesti haarukan pöytään Turun linnassa vuonna 1562, varsinais-suomalainen ruokakulttuuri muuttui pysyvästi. Juhana-herttuan hovin ruokapidoissa nautiskeltiin, ilakoitiin ja kaiketi humalluttiin.
2021 noutoruokaan ja koti-iltoihin jo tottuneessa maakunnassa kiellettiin tanssi ja laulu ravintoloissa.
Hyvästä ruoasta nauttiminen on silti yhdistänyt turkulaisia keskiajalta tämän päivän poikkeusoloihin.
Turusta on 2010-luvulla kehittynyt Suomen ravintolapääkaupunki. Lehdet kirjoittavat ravintolavinkkejä, bloggarit tekevät ruoka- ja hotellivisiittejä Turkuun ja ravintola-alan ammattilaisten äänestyksissä turkulaisravintolat menestyvät hyvin. Polkuja menestykseen on monia.
Ruokatapahtumat
Parsa, tryffeli ja Beaujolais Nouveau saavat maailmalla omat viikkonsa. Meillä hehkutetaan keväisin Ruotsista tuotua varhaisperunaa, ja toisaalta Varsinais-Suomen perunaa viedään kysynnän lakien mukaan ensimmäisenä pääkaupunkiseudulle.
Suomen ensimmäinen Neitsytperunafestivaali oli täsmäisku. Lounais-Suomen ruokayhdistys Kaffeli ry perustettiin toteuttamaan Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ruokakulttuuriohjelmaa. Varhaisperunan ympärille kehitetty ruokafestivaali lanseerasi Kokkaa torilla -kilpailun, ravintoloiden kekseliäät perunaruokareseptit ja maisteluannokset.
Uudenlaisen lähiruokainnostuksen osaltaan synnyttäneen kesäkuisen tapahtuman paikaksi vakiintui vuodesta 2014 lähtien Panimoravintola Koulun piha. Festivaalilla haluttiin antaa arvoa arkiselle, mutta ainutlaatuiselle gastronomiselle erikoisuudelle. Onhan varhaisperunan tuotanto keskittynyt varsin pienelle alueelle Turun ympäristössä: lähinnä Rymättylään, Merimaskuun ja Nauvoon.
Festivaalin 10-vuotisjuhla lykkääntyi koronan vuoksi viime vuonna, ja myös kesällä 2021 joudutaan viettämään välivuotta samasta syystä.
Turun Ruoka- ja viinimessut on osoitus synergiasta. Kirjamessujen kylkeen 2006 rakennettu tapahtuma on kasvanut näyttäväksi omaksi kokonaisuudekseen. Alusta alkaen lähituotantoon panostanut tapahtuma on puhunut paikallisuuden ja luomun puolesta ja toiminut yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, yritysten, tuottajien ja järjestöjen kanssa. Viime vuosina fokus on ollut mm. messujen viinialueen kehittämisessä.
Turun maine ruokakulttuurin edelläkävijänä on tunnustettu maanlaajuisesti. Tapahtumatuottajien tunnustuspalkinto Ewento Awards myönnettiin 2017 Kirja- ja ruokamessujen yhteistyölle. Hengen ja ruumiin ravinnon combo toimii messuilla saumattomasti.
Food & Fun. Islantilaiseen konseptiin perustuva ruokafestivaali oli menestys Turussa. Nelivuotisen sopimuksen (2014-17) aikana ehdittiin nähdä useita kansainvälisiä keittiömestareita, jotka toteuttivat paikallisten ravintoloiden kanssa erikoismenuja. Coctaileissa ja ruokatuotteissa yhdistettiin kansainvälisyys, turkulaisuus ja intohimoinen kokkaaminen.
Turku Food and Wine Festival aloitti 2017 kesällä jokirannassa. Kaupungin ravintoloiden makuja, lähiseutujen raaka-aineita ja maahantuojien viinejä, oluita, siidereitä ja alkoholittomia juomia esitellyt koko perheen tapahtuma toi eloa Aurajoen alajuoksulle Forum Marinumin edustalle. Epävarman tilanteen johdosta kesän 2020 festivaalia ei järjestetty.
Ruokatapahtuma Voilla on ravintolayritys VoiVeljien omien ravintoloiden syksyinen viikonloppu. 2018 aloittanut tapahtuma halusi tuoda eloa muuten hiljaisempaan aikaan ravintoloissa. Kokkivieraita maailmalta ja Suomesta. Innostusta vierailijoiden menuihin antoivat VoiVeljien erityyliset ja -tunnelmaiset ravintolat. Lokakuinen ajankohta osoittautui hyväksi, sillä kaupungissa oli kuhinaa myös Kirjamessujen ja Ruoka- ja viinimessujen myötä.
Floppi ja onnistuja. Hansakorttelin ruokamaailman uudistumisen myötä syksyisenä lauantai-iltana kauppakeskuksessa vietettiin Hansan Ruoka-ja viinijuhlia. Tapahtuma oli ahdas, jonot rasittavan pitkät ja organisointi petti. Eipä ihme että tapahtuma kuopattiin kaikessa hiljaisuudessa.
Sen sijaan Kauppahallin Viini- ja ruokajuhlat ovat olleet menestys. Se on onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa alkuvuoden uutena herkkusuiden perinteenä. 2016 aloittanut tapahtuma on myyty ennakolta loppuun joka kerta. Konsepti on simppeli: pientä purtavaa ja viinejä maisteluannoksina. Jokainen mukana oleva kauppahallin yrittäjä valmistaa juhliin oman yrityksensä tyyliin sopivia ruokia.
Vegaanista ruokaa ja pienpanimojuomia:
2017 kesällä Vanhalla Suurtorilla järjestetty Vegånia oli Suomen ensimmäinen vegaaninen katuruokafestivaali. Turkulaiset ravintolat ja kahvilat ruokakojuista annoksia myymään tuonut tapahtuma oli suurmenestys. Seuraavana vuonna se laajeni Vegånian ravintolaviikoiksi, jolloin ympäri kaupunkia yhteistyöravintoloissa ja -kahviloissa tarjoiltiin vegaanisia annoksia ja menukokonaisuuksia.
Pienpanimot saivat myös omia nimikkofestareitaan. Turku Craft Beer, Turun Pienpanimofestivaali TuPa, Suuret oluet -pienet panimot ja Ölfest ovat esitelleet viime vuosina juomien maailmaa.
Unohtaa ei tietenkään sovi jokirannan perinteisiä Silakka- ja Saaristolaismarkkinoita, Kansainvälisiä suurmarkkinoita ja Keskiaikatapahtumaa.
Paikallinen ruokamatkailu
Food walk -kortti on pikapassi turkulaiseen ravintolakulttuuriin. Visit Turun innovoima ja lanseeraama kiinteähintainen kortti antaa mahdollisuuden tutustua vuosittain vaihtuvaan ravintoloiden ja kahviloiden valikoimaan. Food walk esiteltiin 2012 ja siitä on tullut suosittu matkailutuote. Ravintoloille se on mahdollisuus esitellä omia nimikkoannoksiaan, kaupungille tutustuttaa kävelijät monipuolisten ravintoloiden Turkuun ja kortin ostajalle Food walk antaa valinnanvapauden toteuttaa omannäköinen herkuttelukierros.
Turku Food Tours on kahden Turku-oppaan ideoima uusi tapa tutustua kaupungin ravintolamaailmaan. Opastetuilla ryhmäkierroksilla vieraillaan useammissa ravintoloissa tai vaikkapa kauppahallissa maistelemassa ruokia ja juomia. Kävelyn lomassa kuullaan tarinoita Turun historiasta ja nykypäivästä. Oppaat räätälöivät kierrokset ryhmän koon ja ravintoloiden tilanteen mukaan, ideana yllätyksellisyys.
EATTurku. Vuonna 2020 somessa alkoi näkyä ravintolapostauksia joissa esillä oli EATFinland Turku -kirjanen. EAT-konsepti sai alkunsa Ruotsissa 2005, ideana oli esitellä Tukholman ravintoloita. Suomessa mukaan tuli ensin Helsinki ja viime vuonna Turku. Kirjaan on koottu 12 ravintolaa kuvin ja pienin esittelytekstein. Kirja toimi koko vuoden ajan myös alennuskuponkina: kaikki kirjan ravintolat tarjosivat kahden hengen seurueille yhden maksuttoman pääruoan. EATFinland Turku sai jatkoa myös tänä vuonna.
City-lehden Syö! -viikot on Suomen suurin ravintolatapahtuma. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa muutaman kerran vuodessa toteutettavassa tempauksessa mukana olevat ravintolat tarjoavat valikoituja annoksia kympillä.
Julkkiskokit, ruokalähettiläät ja sosiaalinen media
Dennis Rafkin, Heikki "Hese" Salmela, Visa Nurmi, Antti Vahtera, Aki Wahlman, Kari "Kape" Aihinen, Erik Mansikka... Turkulaiset julkkiskokit, ravintoloitsijat ja ruokamaailman vaikuttajat ovat nostaneet nimellään Turun ruokapääkaupungin mainetta. He ovat pioneerejä ja edelläkävijöitä niin pikaruoassa kuin fine diningissä.
Toisaalta nimi ja julkisuus eivät merkitse mitään konkurssin kohdatessa. Isosti lähtenyt idea voi kaatua karuun todellisuuteen. Nykyistä Vähätorin ravintolakuhinaa seuratessa tuskin enää muistaa miten samoilla paikoilla sijainneille Roccalle ja Yokille kävi.
Turun ruokakulttuurin kehitys huomattiin myös kaupungin markkinoinnissa ja matkailuorganisaatiossa. Joulukuussa 2016 Turku sai omat ruoka- ja juomakulttuurilähettiläänsä. Arvonimet menivät pitkän linjan tekijöille: Heli Nieminen oli ansioitunut Turun Sanomien ruokasivuston tuottajana, Turku lautasella -kirjojen toimittajana ja palkittu myös vuoden ruokatoimittajana. Tanja Raunio edusti tuolloin erityisesti Turun baarikulttuuria, mutta on tullut myöhemmin tunnetuksi ruoka- ja juomakulttuurin moniosaajana ja somevaikuttajana.
Ruokalähettiläiden tehtävänä on alusta alkaen ollut toimia äänitorvina alueen ruoka-alan osaamiselle, yhteistyölle ja näkyvyydelle. Lähettiläisyyttä brändätessä tuskin osattiin arvata kuinka tärkeäksi verkostojen luominen ja erityisesti sosiaalisen median näkyvyys tulisivat.
Eatmyturku -sivusto luotiin yhdistämään kaupunkilaisten ravintolasuositukset ja alan ammattilaiset. Somessa hästägillä eatmyturku innostettiin postailemaan kuvia annoksista ja suosituksia kivoista paikoista.
Viimeistään koronan myötä meistä kaikista tuli tärkeitä ruokalähettiläitä. Jokainen kuva ja maininta on suora tuki ja kannustus ravintoloille, kahviloille ja muille alan yrittäjille. #supportyourlocal
Koronan kaatamat, uudet tulokkaat ja kekseliäisyys
Kun ravintolat suljettiin koko maassa 4.4.2020 koronapandemian takia, ravintolamaailmassa kääntyi uusi lehti. Sen jälkeen mikään ei ole ollut ennallaan.
Tuosta päivästä lähtien ravintola-ala on kokenut vain take away -myynnin, aukiolo- ja asiakaspaikkarajoitusten erilaisen kirjon, vapaamman kesän, pikkujoulukauden ja siten vuoden suurimman myyntipiikin menetyksen, alkuvuoden muutenkin alan hiljaisimman ajankohdan entistä raskaammat viikot, jatkuvan epätietoisuuden ja uudet rajoitus- ja sulkutoimet maalis-huhtikuussa 2021, tosin nyt alueellisina.
Turussa rajoitukset ja etäily iskivät monin tavoin. Opiskelijaravintolat supistivat ja keskittivät toimintojaan, työpaikkalounaisiin panostaneissa ravintoloissa näkyi etätyön vaikutus, catering-yritysten tilauskirjat tyhjenivät.
Kaatuneiden tai toimintansa lopettamaan joutuneiden yritysten joukossa oli pitkäikäisiä, asemansa vakiinnuttaneita, tunnettuja klassikoita, uudempia tulokkaita, opiskelijaravintoloita, kotiruokaa ja erikoisempia makuja tarjonneita.
Mutta myös uusia paikkoja avattiin. Löytyi rohkeita yrittäjiä, joiden ravintoloita avautui aiemmin kaatuneiden paikoille tai täysin uusiin lokaatioihin. Ne aloittivat aivan uudenlaisessa maailmassa, mutta toisaalta niillä ei ollut menneisyyden painolastia vaan kenties tuoreemmat silmät tarkastella alaa ja valmius reagoida ja muuttaa suuntaa ketterämmin.
Poikkeukselliset ajat ovat synnyttäneet uusia innovaatioita ja tapoja toimia. Erilaiset take away -konseptit, kotiinkuljetuspalvelut, ikkunamyynti, pop upit, totutusta poikkeavat aukioloajat tai ruoan noutopaikat, weekend bagit, brunssikassit ja juhlapyhien joko täysin valmiiksi kokatut noutomenut tai menukokonaisuudet jotka ravintola on esivalmistellut ja asiakas valmistaa itse loppuun kotona.
Ravintolat ovat muokanneet annoksiaan ruokakauppamyyntiin tai kehitelleet uusia ruoka- ja juomatuotteita. Take away -myyntiin ja markkinointiin on luotu uusia pilvipalveluita. On myyty ja tarjottu erilaisia etä/virtuaalikokkikouluja ja livestriimauksia sekä etätastingeja, kehitelty lahjakortteja ja pohdittu vaihtoehtoisia tukimuotoja. Vaikka jokainen ravintola ja baari taistelee oman selviytymisensä puolesta, myös yhteishenki on näkynyt vahvasti. Etenkin pienyrittäjät suosittelevat toistensa palveluja ja somessa näkyy support your local -henki.
Ketjupaikoista omaleimaisuuteen
Turun ravintolamaailma on muuttunut reilussa parissakymmenessä vuodessa huomattavasti. 1990-luvun loppupuolella ja vuosituhannen vaihteen alussa Turkua hallitsi S-ryhmä. Ketjun ravintolat ja baarit dominoivat sekä lukumäärällään että asiakaspaikoillaan. Toisaalta nousussa alkoi näkyä fine dining, julkkispiirien yökerhot ja jopa tietynlainen elitismi.
2010-luvulla tapahtui paljon. Kasvisruoan asema vahvistui, ruokakauppojen aukioloajat vapautuivat, ekologisuus, lähiruoka ja luomuruokapiirit nousivat vahvemmin esiin, tv:n ruokaohjelmissa kotikokit ja amatöörit pääsivät esittelemään taitojaan. Yhä useammat kiinnostuivat ruoanlaitosta, hyvistä raaka-aineista ja ruoan alkuperästä ja löysivät vaikkapa kauppahallin, torin ja pienet ruokaputiikit ja lähitilat. Ketjuravintoloiden valtakausi väistyi.
Turkuun syntyi persoonallisia ravintoloita, kahviloita ja baareja. Ne saattoivat profiloitua raakaruokaan, kahveihin, viineihin tai tietynlaisen tunnelman luomiseen. Uudenlainen käsityöläisyys nousi kunniaan, olipa sitten kyse pienpanimosta tai artesaanileipomosta. Ravintolan sisustuksen yksityiskohdat, kiinnostava sijainti, kekseliäs tuote, yllätyksellinen maku, visuaalinen ilme, elämyksellisyys.
Enää ei riittänyt ruokakaupan pahvimukikahvi automaatista. Kauppoihin ovat tulleet erilaiset itsepalvelupisteet salaattivalikoimineen. Yrittäjät innovoivat lisää palveluja: syntyi ns. kaupat kauppojen sisällä eli erilaiset mehu-, smoothie- ja sushimyymälät jne.
Ruoka-apu
Kaikille turkulaisille ruoka ei ole ravintolaelämyksiä ja markettien juhlapyhävalikoimia. Ruokajonot ja ruoka-apuun turvautuminen ovat edelleen tätä päivää, ja korostuneet entisestään tässä vaikeassa ajassa.
Operaatio Ruokakassi ry on 2008 perustettu turkulainen pääosin vapaaehtoisvoimin toimiva avustusjärjestö. Sen tehtävänä on keskitetysti hankkia ja toimittaa ruokaa jaettavaksi yhdistyksen jäsenjärjestöjen kautta vähävaraisille ihmisille. Kaikki jaettava ruoka on kassin hakijalle ilmaista ja jonoon voi tulla kuka tahansa apua tarvitseva. Operaatio Ruokakassi on Suomen ensimmäinen keskitetyn logistiikan ja jakelun ruoka-aputoimija ja yksi maamme neljästä suurimmasta toimijasta kentällä.
Ruoka-avusta ja auttajista kirjoittaminen, isot julkiset vähävaraisten ruoanjakotempaukset, asunnottomien yö ja hävikkiruokakampanjat ovat pyrkineet lisäämään tietoisuutta ja asiallista keskustelua, häivyttämään aiheeseen monesti liitettyä häpeää ja toivottavasti madaltaneet kynnystä hakea apua.
Ravintolaäänestykset ja Suomen parhaat
Turun ravintolamaine ei lepää yksin bloggaajien ja toimittajien hehkutuksen varassa. Paikallislehtien kyselyt ja äänestykset, ruokajutut ja teemanumerot kertovat lukijoille ja kuluttajille missä mennään.
Valtakunnallisempaa mittausta kansalaisten ravintolamieltymyksistä tekee City-lehti, jonka vuosittainen Suuri ravintolaäänestys antaa kattavan kuvan turkulaisesta ravintolaskenestä.
Suomen 50 parasta ravintolaa -listaus on vuosittainen alan ammattilaisten valtakunnallinen äänestys. Raatiin kuuluu ravintoloitsijoita, keittiömestareita, salipuolen johtoa, alkoholialan edustajia ja ravintola- ja ruokakirjoittamisen ammattilaisia. Turku on menestynyt hyvin jopa top kympissä, ja vuonna 2018 listalle sijoittui peräti 7 turkulaisravintolaa.
Television kilpailuistakin on saatu seurata turkulaista menestystä. Vuonna 2015 Suomen parhaaksi leipomoksi kruunattiin M Bakery, jonka ura lähti huimaan nousukiitoon.
Suomalainen menestysresepti -kilpailu etsii uusia tuoteideoita ja -innovaatioita. 2020 voittajaksi raati valitsi Leipomo Rostenin Rostiksen, ruiskuorisen riisipuuroa, munaa ja voita sisältävän tuotteen, joka on kirinyt kaupoissa huimiin myyntilukuihin.
19.4.2021 turkulaisessa ravintolamaailmassa tapahtuu jälleen uusi käänne. Koronarajoituksia puretaan varovasti ja ravintolat saavat avata oltuaan kiinni kuusi viikkoa. Rajoitukset alueella ovat edelleen varsin tiukat: anniskelu on lopetettava klo 17, anniskelupainotteisissa ravintoloissa ovet on suljettava klo 18 ja ruokaravintoloissa klo 19. Myös asiakaspaikkamääriä on rajattu, ja tanssi ja laulu on edelleen kielletty.
Linjauksia tarkistetaan ja muutetaan kulloisenkin tautitilanteen mukaan. Miten tämä vaikuttaa ravintoloihin, asiakkaiden käyttäytymiseen, ruokalistoihin, juomakulttuuriin... siinä haasteita kerrakseen ruokapääkaupungille.
