Pohjola & Kähäri - puutaloja ja modernia rakentamista
Turun keskusta-aluetta edustavat pohjoiset kaupunginosat tunnetaan, tai ainakin tunnettiin rautatieläisyydestä. Ratapiha, pienteollisuus ja puutalot ovat olleet Pohjolan ja Kähärin ydintä.
Pohjolaa leimasi erityisesti rautatie. Alueelle rakennettiin 1800-luvun lopulla Turun rautatieasema ja pääratapiha.
Kähärin merkittävin työllistäjä oli tulitikkutehdas. Seudun kukkula nimettiinkin Tikkumäeksi. Läheisen rautatien rakentaminen toi alueelle lisää asutusta.
Kaupunginosien koordinaatteina toimivat Ratapihankatu, Köydenpunojankatu, Satakunnantie ja Vakka-Suomentie.
Entiset rautatieläisten asuinalueet ja VR:n konepaja ovat tätä nykyä idyllisiä puutaloalueita ja pihoja, asumalähiöitä, monitoimikeskus Logomo ja vanhaa ja modernia yhdistelevä vaiheissa rakentuva Fabriikin alue asuntoineen.
Toukokuun toistaiseksi lämpimin päivä kääntyy iltaan. Pohjolan kaduilla on rauhallista. Liikkeellä näyttävät olevan lähinnä koiranulkoiluttajat. Pihapiireissä rapsutetaan maata, haravoidaan ja fiilistellään yhä lämmintä kevätiltaa. Pehmeä auringonvalo saa kauniit puutalot mansardikattoineen hehkumaan.
Kuten muissakin Turun puutalokeskittymissä, täälläkin puiset talot on rakennettu kivijalkaan. Kattotyypeissä näkyy myös satula- ja harjakattoja.
Tuore vihreys, kukintaansa aloittelevat omenapuut, lintujen viserrys ja pitkät valoisat illat tuovat tutustumiskierrokselle juuri nyt ripauksen ekstraa.
Pohjolan katuja fillaroidessa huomio kiinnittyy itse asiassa vähäiseen pyöräilijöiden määrään. Sen sijaan henkilöautoliikennettä iltasella näkyy huomattavan paljon. Kaupunginosassa on omakotiasujia ja nykyaikaisia tiilitaloja, ei pelkkää puutaloidylliä.
Kerrostaloja ei juurikaan ole. Täällä myös sähköpotkulaudat loistavat poissaolollaan.
Turun Ammatti-Instituutin Juhannuskukkulan koulutalolta bongaa alueen monimuotoisuuden kun puutalojen seasta pilkottaa nostokurkia. Turun historian kerroksisuus korostuu: samassa kuvassa Tuomiokirkko ja uusi moderni rakentuva Fabriikin asuinalue.
Pohjolan alueen vanhat teollisuusrakennukset purettiin 2000-luvun alkupuolen tienoilla, minkä jälkeen alueelle rakennettiin Veturipuiston kerrostaloalue.
Ratapihan seutu nousi täysin uuteen kukoistukseen Logomon myötä. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 tarvitsi muuntautumiskykyisiä monitoimitiloja. Vanhat VR:n konepajan ja teollisuushallin tilat nähtiin sopiviksi ja osattiin hyödyntää ajanmukaisesti.
Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen Logomo on laajentunut monipuoliseksi luovien alojen tapahtumakeskukseksi.
Kähäri jatkaa kaupunginosien puutaloilmettä. Se vaikuttaa olevan tuntemattomampi ja ainakin sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa vähemmän mainittu ja huomioitu. Pohjolan tavoin se kuuluu Länsikeskuksen suuralueeseen. Rakennuskanta koostuu pääosin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennetuista puisista omakotitaloista.
Maarian kuntaan kuulunut Kähäri erotettiin 1906 Raunistulasta omaksi koulupiirikseen. Kähärin alue oli aikoinaan osa Kähärlän tilaa. Rautatie, tulitikkutehdas ja sen lopettamisen jälkeen tiloissa toiminut Auran Rautateollisuus Oy lisäsivät alueen asutusta.
Kähärin pohjoisosaan asutettiin toisen maailmansodan jälkeen Karjalasta tullutta siirtoväkeä, ja tätä osaa alettiin kutsua Karjalaiskyläksi. Satakunnantien vierelle vanhan tulitikkutehtaan alueelle on 2000-luvulla rakennettu asuinkerrostaloja.
Omakotitalot, koiranulkoiluttajat, pienet puistoalueet ja varsin rauhallinen, miltei uinuva tunnelma ovat ensihavaintoja. Pieni metsikkö kallionnyppylöineen avaa maisemaa. Jälleen yksi itselleni tuntematon kaupunginosa. Miten vähän sitä kotikaupungistaan tietää…
Kalliolla istuskellessani on aikaa tutustua kaupunginosien somesisältöihin. Muistoja Kähäristä ja Pohjolasta -facebookryhmä kerää ja jakaa vanhoja ja uusia (valo)kuvia ja muistoja näiden seutujen elämästä ja asukkaista. Kaupunginosatietoisuus ja -ylpeys vaikuttaa olevan vahvasti läsnä: ”Huomioithan kuitenkin että Raunistulan alue ei kuulu tähän ryhmään”.
Muuten somea dominoi Pohjola kaupunginosatapahtumillaan.
Pohjolan Pihat -tapahtumissa pihakirppikset ja -kahvilat sekä kauniit pihat pääsevät esiin. Aktiivisia ilmoittautujia löytyy runsaasti, yhteisöllisessä hengessä on samaa kuin esimerkiksi Portsan pihamarkkinoissa. Mukaan ilmoittautuneet pihat on ladattu karttaan, päivä onkin ihanteellinen alueen tutkimiseen ja löytöretkiin. 29.5.2022 tapahtumassa uutuutena Vuosisata Pohjolassa -kuvasuunnistus vanhojen valokuvien pohjalta.
Pohjolan Pihat goes Talvi nostaa esiin adventtikauden valot ulkoilijoiden iloksi ja kannustaa kehittelemään talvisia aktiviteetteja. Kaupunginosien valobongaukset ja joulukuun ikkunat ovat nostaneet suosiotaan houkuttaen cityliikuntaan.
Kaupunginosien maamerkkejä ovat Juhannuskukkula, Auralan kansalaisopisto, Martinsillan Grilli Raunistulan rajalla, Pohjolan omaksi olohuoneeksi mainittu Bar Semafori sekä Turun Karjala-Seuran kokoontumispaikka Karjalatalo.
Siinä missä Pohjolan ja Kähärin kaduilla ja pihoilla vaikuttaa seesteiseltä, kaupungin keskustan puoleisella ulkoreunalla kuohuu. Logomon surullisenkuuluisa siltahanke paisuneine budjetteineen ja viivästyksineen ovat olleet toistuvasti otsikoissa. Kaupungin keskustan laajeneminen ratapihan toiselle puolen on ottanut imagollista takapakkia näissä kohuissa.
Nyt seutua myllertää Turku – Kupittaa -ratapihahanke ja uudet suunnitelmat ja hankkeet ratapihan matkakeskuksesta ja elämyskeskuksesta areenoineen ja korkeine asuintorneineen. Asemakaavoitusta on tehty vuodesta 2018 alkaen, mutta kaavoitus on pysähtynyt erilaisten epävarmuuksien takia. Yllättäen tähänkin säätöön liittyy Turun kaupunki ja rahoituskuviot…
Pohjolaan ja Kähäriin saa siis monenlaisia näkökulmia historiasta yhteiskunnallisiin kysymyksiin, arkkitehtuurista kasveihin.
Itse valitsin lopulta teemakseni kiireettömän loppukevään tai alkukesän illan fiilistelyn tuntemattomiin kaupunginosiin uteliaasti suhtautuen.
