Paimion Parantola ja Parantolan polku - Lähiseutumatkailua Fölillä
Aamun ensimmäinen bussivuoro. Sumuisia peltomaisemia ikkunasta, Fölin 10-vuotistaipaleen merkkipaaluja bussin näyttöruudulta. Suuntana Paimio, tarkemmin Paimion parantola luontopolkuineen.
Lähimatkailulle avautui uusia mahdollisuuksia, kun Fölin eli Turun joukkoliikenteen verkosto laajeni 1.7. Paimioon. Seitsemän kunnan alueella voi matkustaa samalla Föli-lipulla joustavasti.
Alvar ja Aino Aallon vuonna 1929 suunnittelema, 1933 tuberkuloosisairaalaksi valmistunut Paimion parantola on maailman funktionalistisen arkkitehtuurin maamerkki.
Parantolan pysäkillä. Paljon metsää kaikkialla. Pitää harhailla hetki.
Kirjoitushetkellä parantola nousee otsikoihin ja on ajankohtaisempi kuin vuosiin. ”Hyvinvointihotelli, kylpylä ja 70 000 kävijää vuodessa”. Parantolan matkailullinen potentiaali halutaan hyödyntää.
Arkkitehti, muotoilija, akateemikko. Alvar Aallon kansallista ja kansainvälistä uraa ja tuotantoa on listattu lukuisissa artikkeleissa. Aallon kädenjälki näkyy monissa suomalaisissa kaupungeissa. Turussa modernismin hengessä Erik Bryggmanin kanssa toteutui Turun Sanominen toimitalo ja Turun messujen paviljongit.
Funktionalismi oli tyypillisintä ja tunnetuinta Aaltoa. Tyylisuuntana ”funkis” tähtäsi arkkitehtuurissa ja muotoilussa suunniteltujen osien mahdollisimman hyvää palvelevuutta. Tarkoitus saneli muodon. Asuintalo on ”kone jossa eletään” (Le Corbusier).
Valo kertautuu ikkunanauhoissa. Rakennusta saa näin aikaisin vielä kuvata rauhassa. Mittasuhteet hämmentävät. Tuberkuloosisairaalan tarinat kiehtovat, samoin ympäröivä luonto. Parantolan polku esitellään helppona luontoelämyksenä. Kulttuurin ja luonnon yhdistäminen houkuttaa.
Luonnon parantava vaikutus. Metsäfiilis.
Tuberkuloosisairaalan paikaksi valikoitui kuivapohjainen mäntymetsä, jonka raikkaan ilman ajateltiin edistävän paranemista.
Parantolan polku. Reilu pari kilometriä helppokulkuista, viitoitettua metsäluontoa. Opastaulut kertovat alueen historiasta.
Preitilän reitti, Paimion luontopolku. Yhdyspolku. Täällä risteilee monia polkukierroksia ja ulkoilureitistöjä.
Evästauko laavulla.
Lemmenlammella pohjavedet pumpattiin parantolan käyttöön, potilaat seurustelivat vapaasti luonnonhelmassa. Metsäinen luontopolku johdattelee korkeiden mäntyjen ja nummimetsän läpi laavulle. Tulistelu jää toiseen kertaan, opastaulu kertoo parantolan metsän pelastustoimista, arvostuksen noususta ja siirtymästä yhteisölliseen käyttöön.
Keltaisia portaita, kaarevia linjoja.
Kesäkahvilassa Aalto-merchandisea. Kauppa & Kanttiini on linkki nurmikenttien ja parantolarakennuksen välillä. Edellä mainittujen lisäksi parantolan aula ja ravintolasali ovat vapaasti tutustuttavissa. Muihin parantolan tiloihin pääsee ainoastaan opastetuilla kierroksilla.
Elokuisena arkipäivänä ravintola Toivo tarjoilee buffetlounasta. Opaskierroksen odottajat ovat varsin kansainvälisiä.
Pienoismallit havainnollistavat parantolan mittasuhteet.
”Paimio Sanatorium is an instrument of healing” (Alvar Aalto).
Aulakerroksen infotaulut tiivistävät Paimion Parantolan vaiheet suunnitelmasta toteutukseen, arkkitehtuurista innovaatioihin.
Kaikissa teksteissä korostuu Aaltojen luontosuhde. Mäntymetsien keskelle suunnitellun parantolan lähtökohta oli yhteys luontoon. Potilaiden tuli levätessään nähdä puita, metsäisen raikkaan ilman ajateltiin edistävän paranemista.
Fölin kuljettamana Paimion Parantola luontopolkuineen on oiva lähimatkailukohde. Helposti saavutettava, kulttuuria, historiaa ja Varsinais-Suomalalaista luontoa yhdistelevä päivä.
Aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen.
Puolitoista kuukautta myöhemmin Aalto konkretisoituu uudelleen.
Linnateatterin ensi-ilta Humalistonkadulla.
Maalaistentalo, 1920-luvulla rakennettu Alvar Aallon suunnittelema neoklassinen rakennus, jossa arkkitehti perheineen itsekin asui.
Nykyisen ravintolatilan yhdelle seinälle on taltioitu Aallon Curriculum vitae.
Paimion parantola - Paimio Sanatorium
Lähimatkailua Paimiossa | Föli (foli.fi)
Mirkku Kullberg kertoo, kuinka Paimion parantola pelastetaan | Turun Sanomat (ts.fi)
Lounais-Suomen maalaistentalo | Docomomo Suomi Finland ry