Keskiaikaiset markkinat ja Keskiajan Turku
"Maarian terve". "Markkinarauhaa". Kesällä 2020 nämä Vanhan suurtorin ympäristöön niin olennaisesti kuuluvat legendaariset lausahdukset toistuivat vain virtuaalisina. Rahvas, papisto, aateliset, leikarit, narrit, kauppiaat, kylähullut ja kylänmiehet joutuivat nöyrtymään uuden "keskiaikaisen" taudin pelossa.
23 vuotta yhtäjaksoisesti kestänyt perinne katkesi, kun korona pakotti järjestäjät perumaan suurten yleisömassojen tapahtumakokonaisuuden. Keskiajan Turku siirtyi nettiin ja sosiaalisen median kanaviin menneitä vuosia muistellen ja asiantuntijaluentoja striimaten.
Muutin Turkuun opiskelemaan syksyllä 1996. Silloin ei ollut somea, mutta oppiaineeni tuutoreilta kuulin, että Turussa oli kesällä järjestetty keskiaikainen monipäiväinen tapahtuma, joka oli houkutellut älyttömästi porukkaa.
Seuraavana kesänä tuo piti sitten mennä tsekkaamaan. "Älyttömästi porukkaa" oli tuolloin vielä aivan eri mittakaavassa kuin 2010-luvulla. Koukutuin, ja keskiaikaisista markkinoista tuli jokakesäinen käyntikohde ja itseasiassa Turun tapahtumakesän kohokohta.
Kaalinlehteen kääritty yrtein maustettu makkara. Joskus isotkin tapahtumat tiivistyvät pieneen yksittäiseen (maku)muistoon. Tätä herkkua on pitänyt vuodesta toiseen jonottaa ja kun se kädessä istahtaa markkinatorin laidalle seuraamaan värikästä ihmisvilinää tuntee olevansa Turun keskiajan ytimessä.
Puheensorina, värikkäisiin asuihin pukeutuneet markkinanäytelmän esittäjät, selkeästi hyväntuulinen ja leppoisa yleisö, lapsi syömässä markkinakojusta ostettua karamellitikkuomppua, kauempaa kuuluva keskiaikahenkinen musisointi, kauppiaiden huudot, savun tuoksu...
Itselleni keskiaikaiset markkinat onkin juhlaa kaikille aisteille. Vuodesta toiseen pitää muiden kävijöiden tavoin pysähtyä ottamaan kuva kokonaisesta vartaassa kypsyvästä siasta, josta valmistetut annokset ovat yksi markkinoiden kestoruokasuosikki. Ensimmäisenä vuonna näky taisi järkyttää tätä nuorta humanistia...
Miksi keskiaikaisista markkinoista kasvoi Keskiajan Turku -tapahtumakokonaisuus ja Suomen suurin keskiaika- ja muinaistapahtuma? Puitteet tietysti olivat jo valmiiksi olemassa: Suomen vanhin kaupunki, keskiajalla rakennettu Tuomiokirkko ja sen mukanaan tuoma uskonnollinen elämä, tori (Vanha suurtori) kokoontumispaikkana, Aurajoki jota pitkin kauppiaat saapuivat Turkuun.
Keskiaikainnostus oli muutenkin nostamassa päätään 1990-luvulla. Yksi sykäys taisi olla vuoden 1995 menestysleffa Braveheart, jossa Hollywood-tähti Mel Gibson taisteli miekkaillen 1200-luvun Skotlannissa.
Turun kaupunki näki kasvavan keskiaikakiinnostuksen ja loi keskiaikaiset markkinat elävöittämään ajanjaksoa. Alusta alkaen keskiössä on ollut markkinanäytelmä. Harrastajanäyttelijöiden ja vapaaehtoisten voimin toteutettu käsikirjoitettu ja teemoitettu lyhyiden yleisön joukossa tapahtuvien näytelmäkohtausten sarja voitti heti katsojat puolelleen. Osin improvisoidut kohtaukset markkinaväen keskellä toimivat ja kantoivat tarinaa. Idea oli elää aina yhtä tiettyä vuotta, nostaa esiin sen ajankohdan teemoja ja silloin Turkua koskettaneita ajankohtaisia asioita. Sekä tietysti kertoa yleisemmin keskiaikaisesta elämänmenosta eri kansanosien silmin.
Keskiaikahan ei ollut mikään yksi tasainen selkeä ajanjakso, vaan sisälsi lukuisia Turkua, maakuntaa, maata ja silloista maailmaa järkyttäneitä ja mullistaneita tapahtumia.
Samoihin aikoihin 90-luvun loppupuolella myös Hämeenlinnassa havaittiin nouseva keskiaikabuumi. Hämeen keskiaikamarkkinat, tai nykyisin Keskiaikafestivaali tarjoaa oivan kumppanin Turun keskiajalle.Tämäkin tapahtuma on kasvattanut kävijämääräänsä ja laajentunut. Tapahtumat eivät ole toistensa kilpailijoita vaan antavat esimerkiksi käsityöläisille ja alan harrastajille enemmän näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia.
Reilun kahdenkymmenen vuoden aikana Vanhalla suurtorilla on juoniteltu ja juoruttu, syytetty, tuomittu ja mestattu. Portot ovat saunottaneet hengenmiehiä, maalaista on huijattu vieraalta maalta tulleen kauppiaan toimesta. Kaupungin johtoa on kyseenalaistettu ja piispalle polvistuttu. Rahvas on saanut syödäkseen ja huovit viihtyneet sahtituvissa. Eräänä vuonna torilla koettiin myös Turun palo. Näytelmällisin keinoin lavastettiin Tuomiokirkon suunnalta loimottava tuli ja kaupunkilaisten kasvava paniikki.
Aikoinaan näyttelijät sovelsivat ja improsivat enemmän rooleissaan. He ihmettelivät "rahvaan" eli markkinayleisön modernia vaatetusta, kameroita, kännyköitä ja koiria. Nykyisten tuottajien ja käsikirjoittajien myötä tästä on luovuttu. Kenties henkilöihin menevä kommentointi koettiin liian tungettelevaksi tai ahdistavaksi. Mielipidekysymys toki, mutta omasta mielestäni jotakin alkuaikojen aitoutta menetettiin.
Mitä sitten on Keskiajan Turku? Nykyään se on viiden eri tapahtuman kokonaisuus: Keskiaikaiset markkinat, Keskiajan Turku Tuomiokirkossa, keskiaikaiset opastukset ja muut tapahtumat Turun linnassa, keskiaika Aboa Vetus & Ars Nova -museoissa ja Rohan tallien hevosturnajaiset vanhaa suurtoria vastapäätä Tuomiokirkon ja akatemiatalon tuntumassa.
Markkinatori ja -näytelmä, torimyyjät tarkkaan valikoituine ajankohtaan sopivine tuotteineen, käsityöläisten työnäytösalue, lasten puhdepiha, Teinin oluttupa, jokirannan käsityöläiset ja sunnuntaina päätöspäivän lopuksi koko näyttelijäkaartin Tuomiokirkkoon kokoava lyhyt messu. Tämä on se tunnetuin ja käydyin keskiaika.
Läheisessä museossa kaupungin historiallisessa ytimessä on päässyt tutustumaan keskiaikaisen Turun maanalaisiin kortteleihin ja arkeologisiin kaivauksiin sekä ajankohtaisiin näyttelyihin. Tuomiokirkko on tarjonnut opastuskierroksia, rauhoittumishetkiä ja keskiaikaista musiikkia. Maksulliset hevosturnajaiset ovat esitelleet historiallisen ratsastuksen taitoja ja ritareita haarniskoissaan.
Keskiaikaa kaiken aikaa -teemakokonaisuus Turun linnassa on järjestänyt mm. pikkuritarikierroksia lapsille ja teemoitettuja opastuksia.
Monipuolinen maksuton tapahtuma on kasvattanut suosiotaan 2010-luvulla ja on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Turun suurimmista kesätapahtumista. Se kerää vuosittain noin 100 000 kävijää ja huikeasti kehuja. Ensimmäisten vuosien heinä-elokuun vaihteesta ajankohdaksi vakiintui juhannuksen jälkeinen loppuviikko ja viikonloppu.
Kävijäennätykset rikottiin 2015, jolloin keskiaika tavoitti neljässä päivässä 180 000 kävijää. Villi veikkaus että tuon vuoden ennätykseen ja seuraavienkin vuosien nosteeseen saattoi osaltaan edesauttaa Tyttökuningas. Turun linnassa ja muualla Turun seudulla kuvattu Mika Kaurismäen ohjaama leffa Ruotsin kuningatar Kristiinasta oli vuoden 2015 kohuttu ja kehuttu kansainvälinen elokuvatuotanto.
Keskiaikaiset markkinat otti ison loikan, kun tapahtumaa organisoimaan siirtyi 2010 perustettu Vanhan suurtorin keskiaika ry. Sen tavoitteena on edistää keskiajan ja erityisesti Turun keskiaikaisen historian ja arkeologian sekä muinaistekniikan ja perinteisten käsityöläistaitojen tuntemusta, tunnettavuutta ja harrastusta. Viihteellisyyteen lisättiin tiedettä, tutkijoiden luentoja, keskustelutilaisuuksia, työpajoja, musiikin ja taiteen osaajia. Monet lähialueen ravintolat alkoivat tarjota keskiaikamenuja, baareissa oli keskiaikailtamia ja käsityöpajoissa opastettiin keskiaikaisen vaatetuksen tekoon. Somesta tuli entistä merkittävämpi osa markkinatapahtumaa.
2020 somesta tulikin sitten koko tapahtuman näyttämö. Koronaepidemian vuoksi vuoteen 2021 siirtyneen toritapahtuman korvaavaksi ohjelmaksi kehitettiin nopealla aikataululla virtuaalitapahtumia. Niissä nähtiin videoituja teatteri-, musiikki-, tanssi- ja sirkusesityksiä ja tieteellisiä luentoja. Facebookissa muisteltiin menneitä vuosia, jaettiin kokemuksia ja päästiin tutustumaan markkinamyyjien tarjontaan verkkokaupan myötä. Tunnelmaan pääsi youtube-videoissa ja virtuaalitapahtumaa varten avattiin oma verkkosivu.
Olennaisin, eli kokeminen, kohtaaminen ja aistielämykset jäivät kuitenkin puuttumaan. Toivottavasti ensi kesänä torilla tavataan ja markkinarauhan toivotukset kaikuvat taas perinteiseen tapaan!
www.keskiaikaisetmarkkinat.fi
www.keskiaikaisetmarkkinatverkossa.fi
www.keskiajanturku.fi
