Turkulaiset.fi
Sijaintisi: Etusivu » Kakskerta ja Brinkhallin kartano

Kakskerta & Brinkhallin kartano

Kakskerta
Saaret salmien sylissä

Nimikyltti Satavan sillan huikeiden merimaisemien jälkeen tervehtii Turun saaristoon tulijoita maanteitse.

Fillarimatka Turun keskustasta tänne on kuljettanut Hirvensalon sillan kautta läpi saaren suorinta reittiä Kakskerrantietä pitkin.

Hirvensalo, Satava ja Kakskerta ovat Turun eteläpuolella sijaitsevia saaria. Ne muodostavat yhdessä Hirvensalo-Kakskerran suuralueen, joka taitaa olla Turun kaupungin nopeimmin kasvavia alueita. Kakskerta oli aiemmin itsenäinen kunta.

Pyöräretkeni tarkoituksena on tutustua Kakskertaan ja erityisesti Brinkhallin kartanoon. Haluan toki saaresta mahdollisimman kattavan kuvan, mutta en aseta ennakkoon mitään päämääriä.

Maalaismaisemaa 2x

Hirvensalon sillan merimaisemat ja koko vehreä saari jätetään tällä kertaa huomiotta. Friskalanlahdella laidunnetaan edellistä visiittiäni toimeliaammin. Tästä eteenpäin olen itselleni vierailla alueilla.

Haarlan pieni liikekeskus liikenneympyrässä lienee viimeinen kauppapaikka tällä polkureitillä.

Satavan silta pysäyttää kuvaamaan. Täällä tuntee olevansa saaristossa.

Cityturkulainen hämmästyy meren äärellä. Avarat merinäköalat sillan molemmin puolin auttavat ymmärtämään Turun merellistä sijaintia ja ainutlaatuista saaristoa.

Kakskerran opastetaulu infoaa saaren koosta, liikkumismahdollisuuksista ja asukkaista.

Ekvallan uimarannalta kuuluu jo aikaisin aamulla lasten riemua. Matka jatkuu mukavasti pyörätiellä vehreissä tunnelmissa.

Museotorppa. Ennen suurta mäkilaskua kuvaustauko vanhan hirsirunkoisen tilan porteilla. Salmelan tilan päärakennus 1700-1800-lukujen vaihteesta ei nyt pysäytä, vaan siivittää tuleviin laskuihin ja nousuihin. Ohitan onkijat Höyttisten sillalla, saavun Kakskertaan.

Museotorppa

Harvaan asutuille Satavan ja Kakskerran saarille ominaista on luonnonläheisyys, maaseutumaisuus ja mahdollisuus yhdistää asuminen niin meren kuin järven äärellä. Saarille on ajoyhteys, ainoastaan pääsaaria ympäröivät pienemmät saaret ovat saavutettavissa vain vesiteitse. Noin 2000 asukkaan saarilta Turun keskustaan matkaa on Satavasta reilu 10 km ja Kakskerrasta reilu 15 km.

Pronssikauden löydöistä pysyvään asutukseen, ristiretkistä omaksi kunnakseen. Alueella on kiinnostava historia.

Esihistoriallisia löytöjä ovat pääsaaren korkeiden kohtien kiviröykkiöt. Pysyvä asutus Kakskertaan syntyi varhaiskeskiajalla Kaarinasta käsin. Satavan saaren lounaiskärjessä olevan Eerikvallan nimi juontuu perimätiedon mukaan kuningas Eerik Pyhän käynnistä paikalla ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 1155.

Kakskerta muodostettiin Kaarinaan kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi 1764. Kappeliseurakunnan (1858) kautta Kakskerta erotettiin Kaarinasta omaksi kunnakseen 1936. Maarian kuntaan kuulunut Hirvensalon saari liitettiin Turkuun 1944, Valtioneuvoston päätöksellä Kakskerta vuonna 1968.

Kakskerta, 2 X

Teiden risteyksessä kuvaustauko. Taideteos 2x kertoo missä ollaan. Brinkhallintie opastaa oikeaan suuntaan. Kakskerran kirkkotie johdattaa kivikirkolle niemennokkaan.

1769 vihitty kirkko on alueensa maamerkki. Sen laiturista avautuu upea saaristomaisema.

Pihamaan uusklassinen hautakappeli kertoo Brinkhallin kartanon omistaneen Bonsdorffin suvun historiaa.

Hengästyttää. Lukemani mukaan edessä on tiukka mäki. Se tuskin haittaa ohitse sujahtavia kilpapyöräilijöitä. Tänään täällä kaiketi kisataan. Seudullahan on kilpailtu maantiepyöräilyn Suomen mestaruuksista.

Keltaiset kartanorakennukset. Kilometriviitan mukaan matkaa Turusta on 19 kilometriä.

Brinkhall

Hovimäki oli suosittu draamasarja vuosituhannen vaihteessa. Käsky kohua herättänyt draamaelokuva vuodelta 2008. Molempien näyttäväksi kuvauspaikaksi valikoitui Brinkhallin kartano ja Kakskerran maisemat.

Sujahdan kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen ovesta nappaamaan muutaman kuvan kunnes ymmärrän poistua vain opastetulle kierrokselle tarkoitetuille osallistujille. Kivimuurien yläpuolella ”takapihalla” historia avautuu.

Uusklassinen päärakennus 1790-luvulta, englantilainen maisemapuutarha. Museovirasto määritellyt kartanon ympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Sukujen omistuksesta Turun kaupungille ja Suomen Kulttuuriperinnön Säätiölle. Brinkhallin kartanon vaiheista luen kengät pois potkittuani omenapuiden siimeksessä.

Kahvilan hälinä karkottaa evästämään puutarhaan. Kamarimusiikkifestivaali Brinkhall soi, taidenäyttelyt, juhlatilat.

Alueen monipuolisuutta korostaa Brinkhall Sparkling. Moderni siideribrändi tuottaa paikallisista raaka-aineista kestävin tuotantomentelmin valmistettuja juomia.

Brinkhallin uimaranta löytyy pienen hakemisen kautta, kartanon läheisyydestä.

Brinkhallin uimaranta

Sympaattisella rannalla syntyy päätös: Kakskerranjärven kierros jääköön toiseen kertaan, Turkunälkää pitää annostella.

Toisin sanoen – lisäkymppi ei nyt kiinnostele.

Reitti olisi kuljettanut Harjattulan golfkentiltä Myllykylään kumpuilevissa maisemissa. Pyöräteiltä olisi pitänyt siirtyä polkemaan maantien reunaan.

Väsyneenä ja mukavuudenhaluisena valitsen tutun reitin Turkuun.

Lisäkilometrejä etsivä fillaristi, sunnutaipyöräilijä, pikniköijä ja retkeilijä – Kakskerrasta ja Turun saarilta.

Turun seudun pyöräilyreitti 4 – Kakskerran kierros - Visitturku.fi
Brinkhallin kartano

Teksti ja kuvat: Päivi Säiniö (30.8.2023)