Hämeen Härkätie & Liedon Vanhalinna
Hiekka rapisee renkaissa, fillari rullaa kevyesti. Aurajokea mukaileva reitti seurailee vilkasta 10-tietä, ylittää/alittaa/ohittaa E 18:n ja mutkittelee metsäpoluilla.
Olen siis valinnut reitikseni Halistenkoskelta Vanhaa Ravattulantietä ja Ravattulan peltomaisemia halkovan vaihtelevan maaston. Jotenkin tuntuu paljon luontevammalta polkea historialliselle Linnavuorelle tässä maalaismaisemassa. Sivuten Suomen vanhimman kirkkorakennuksen jäännöksiä Ravattulan Ristimäellä kuin edetä suorempaan liikenteen imussa kliinistä Hämeentietä.
Luonnonläheinen fillarimatka on tarjonnut jo hevosia, Haagan kartanon hulppeat rakennukset ja ylittänyt Vähäjoen tai sen sivuhaaran Topinojan kapeaa riippusiltaa pitkin.
Metsikön ja peltojen lomasta on jo pilkottanut kaukaisuudessa jykevä Linnavuoren siluetti. Haaga ja Vanhalinnan Linnavuori ovat osa Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Valtioneuvoston periaatepäätös ja Ympäristöministeriön mietintö 1990-luvun puoliväistä ovat linjanneet maakunnittain maisemallisesti arvokkaita alueita. Aurajokilaakson alue kattaa laajasti Turun, Kaarinan, Liedon, Auran ja Pöytyän.
Riippusillan jälkeen käydään jälleen 10-tien vieressä, kunnes päästään viimein Hämeen Härkätielle. Isot tontit, tyylikkäät omakotitalot ja pihojen trampoliinit eivät nyt varsinaisesti viesti historiasta. Historiallisen pysähdyksen paikka on pieni "lähde" tien varrella. Tällä Kuninkaan lähteellä Kustaa Vaasa juotti hevosiaan tarkastusmatkalla ollessaan.
Lato, koivut, viljapellot, hiekkatie. Ja peltojen takana virtaava Aurajoki. Nyt ollaan Varsinais-Suomen ytimessä. Tasaisesta maisemasta kohoaa mäki.
Hämeen Härkätien alkuvaiheet ulottuvat 800-luvun viikinkiaikaan. Tie kulkee Turun linnasta Hämeen linnaan. Tätä tietä on matkattu hevosilla ja jalkaisin. Härkätien kautta vietiin sisämaahan aseita, koruja, metallia ja suolaa. Rannikolle kulki puolestaan mm. turkiksia.
Matka menneisyyteen on tehty nykyään helpoksi. Aikamatkan Turun historiaan mahdollistaa Suomen Sydän. Se on Varsinais-Suomen, Kulttuurirahaston, Turun Yliopistosäätiön, Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen ja Liedon Vanhalinna -säätiön koordinoima reitti Turun keskustasta Maaherran makasiinilta Vanhalinnalle. Reitti avattiin osana Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -reitistöä Turun kultttuuripääkaupunkivuonna 2011. Aikamatkalle voi ladata maksuttoman Citynomadi -mobiilisovelluksen ja saatavilla on kolme erilaisesti teemoitettua ääniopastusta. Suomen Sydän on 11,5 kilometriä, 12 opastaulua ja kiinnostavaa tietoa Aurajoen ja Turun kehityksestä.
Nykyisin keskellä vaurainta varsinais-suomalaista viljelyaluetta sijaitseva Liedon Vanhalinnan linnavuori on maankohoamisten takia noussut vuosisatojen aikana saaristosta mantereelle. Se on yksi Suomen merkittävimmistä esihistoriallisista ja varhaishistoriallisista muinaislinnoista, joka tätä nykyä kohoaa 55 metriä merenpintaa korkeammalle.
Vanhalinna on ollut käytössä jo kivikaudelta lähtien. Rautakaudesta asti se on ollut linnoituskäytössä. Turun linnan valmistuttua 1280-luvulla Vanhalinnan merkitys on ilmeisesti vähentynyt. Alkujaan se on kuulunut paikalliselle väestölle, mutta päätyi lopulta ruotsalaisten tukikohdaksi. Laajat kaivaukset ovat paljastaneet lukuisia rakennusten jäänteitä, puolustuslaitteita ja merkkejä asemasta taistelupaikkana.
Ruotsinvallan aikana Vanhalinna on ollut piispantilana ja läänitettynä aatelistilana. Littoisten verkatehtaan perustajasuku on hallinnut myös aikoinaan maita, maataloutta ja talonpoikaiskulttuuria arvostaen. Tästä perinteestä ovat ammentaneet myös tilan viimeinen omistajasuku Wanhalinnat.
Lahjoitusten myötä Vanhalinna siirtyi Turun yliopistolle 1950-luvulla. 70-luvulla Turun Yliopistosäätiö perusti erillisen Liedon Vanhalinna-säätiön kehittämään kartanon toimintaa museo-, kulttuuri- ja seminaarikeskuksena.
Arkeologisia tutkimuksia on 2000-luvulla ulotettu itse Linnavuorelta laajemmalle lähiympäristöön, Linnavuoren juurelle ja viereiselle Aittamäelle. Aittamäen rautakautista kalmistoaluetta kiertää nykyisin puolitoista kilometriä pitkä Historiapolku. Se luo katsauksen Vanhalinnan tilan historiaan, rakennuksiin ja kasvillisuuteen. Lyhyempi Arkeologiapolku käy läpi tiiviisti alueen esihistorian ja muinaisjäännökset.
Päättyipä Linnavuorelle mitä reittiä tahansa, kiipeäminen on pienen vaivan arvoinen. Maisema hengästyttää. Vehreät pellot, niiden keskellä Aurajoki, niityt, metsät ja avaruus. Eväät todellakin kannatti säästää tänne!
Vanhalinna ei historiastaan huolimatta ole mikään pölyttynyt museo. Sinne on rakennettu modernit kokoustilat, kartanoravintola ja monipuoliset ravintolapalvelut. Tiloissa on pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä, alueella voidaan toteuttaa erilaisia retkikierroksia ja koululaisvierailuja sekä pakohuonepelejä. Melko moni hääpari on kuvauttanut itsensä ja vieraansa Linnavuoren maisemissa.
Itse olen fillaroinut Härkätien reitin aina auringonnousun aikaan, mutta kuulemma elokuun lopun illoissa on oma ainutlaatuinen tunnelmansa. Linnavuoren Yö -tapahtuma on ollut jo lähes parinkymmenen vuoden ajan kesän päätösviikonloppu muinaistulien yön hengessä. Elokuun viimeisenä lauantaina Linnavuorella on nähty sirkusta, tulishowta ja leppoisaa koko perheen ohjelmaa. Useana vuonna Halistenkoskelta on myös järjestetty soihduin valaistu melontaretki Linnavuorelle Aurajoen Yömelonnan nimellä.
Mikäli virtaa riittää, Vanhalinnasta voi jatkaa luontevasti Liedon suuntaan kohti paria koskea. Vanhaa Härkätietä ja Hämeentietä polkien helposti saavutettavissa on Vääntelänkoski. Se on mukava kääntöpiste takaisin Turkuun. Kilometrejä saa lisää Liedon ohittaen Nautelankoskelle.
Kannattaa siis levittää Turun pyöräilykartta pöydälle tai nettiin, hahmottaa suuntaviivat ja pakata eväät. Lyhyessä ajassa pääsee pitkälle (ajassa), pidempi päivä palkitsee myös pyöräilystä seuraavana päivänä muistuttavin lihaksin.
www.vanhalinna.utu.fi
www.harkatie.com
www.reitisto.fi
www.turku.fi > Suomen sydän
