Turun seitsemän kukkulaa
Turun palon alkupiste, mestauspaikka, maankuulu vankila, korkeakoulut, urheiluareenat, tieteen, taiteen, opiskelijoiden ja koko kansan viihtymisen näyttämöt. Eeppisiä, historiallisia, moderneja, kaupunkia ja kaupunkikuvaa muokanneita mäkiä. Turun seitsemän ainutlaatuista kukkulaa.
"Varför Paris, vi har ju Åbo". Rooman tavoin seitsemälle kukkulalle rakennettu Turku rinnastuu useimmin Pariisiin. Kangaskassien ja muiden printtituotteiden mainoslause on peräisin vuoden 1964 Pariisin messuilta. Kysymyksen esitti tiettävästi ruotsalainen lehdistö nähtyään Timo Sarpanevan turkulaiselle vaatetustehdas Kestilälle suunnitteleman miestenvaatekokoelman.
Turkuhan on esittänyt itsensä lisäksi monia muita eurooppalaisia kaupunkeja valkokankaalla Tyttökuninkaan Tukholmasta Toven Pariisiin. Seitsemän kukkulan Rooma on ilmeinen vertailukohde. Miksi muuten saman kukkulamäärän vertailuissa aina unohdetaan Lissabon?
Ruuhkaista Aninkaistenmäkeä ylös kulkiessa ei tule ensimmäiseksi mieleen, että se on vanhan Turun rajamaata. Erik Pommerilaisen käskystä Aurajoen yli alettiin rakentaa siltaa 1400-luvulla torielämän vilkastuttamiseksi. Näin Aninkaisten kylä liittyi kiinteämmäksi osaksi Turkua.
Maatalousvaltainen kylä muuttui vähitellen mökkiasutukseksi, mutta väestö oli vähävaraista, monenkirjavaa eikä rakennusjärjestystä ollut. Tätä taustaa vasten ei olekaan ihme että tuhoisa Turun palo 1827 alkoi eräästä Aninkaistenmäen puutalosta.
Turun palon muistolaatta saattaa olla kaupungin unohdetuimpia muistomerkkejä. Bussiliikenne, rapistuva konserttitalo ja ammatti-instituutti eivät varsinaisesti houkuta viihtymään Aninkaistenmäelle. Puutorilla ei ole vetovoimaa ja historiastaan huolimatta Aninkaistenmäki on yksinkertaisesti tylsä.
Keskiaikaisen Turun elämä oli keskittynyt Vanhan suurtorin ympäristöön. Kerttulinmäki oli ensimmäinen kaupungin kukkuloista jonne asutus levisi. Kerttulin alueella, johon nykyään luetaan kuuluvaksi Hämeenkadun, Hämeentien, Helsingin valtatien, Hippoksentien, Uudenmaankadun/tien rajaama ympäristö, sijaitsi keskiajalla merkittävä Pyhän Kerttulin kiltatalo, kestikievari ja kirkko.
Vesipisteenä Kerttulinmäki on ollut aikanaan hyvin merkittävä. Krooppi eli Kupittaanpuistosta virrannut puro toimi 1700-luvulla alueen juomaveden lähteenä. Nimi Mätäjärven kortteli antaa ymmärtää että vesialue ei ollut kovinkaan siisti korttelin asukkaiden heittäessä kaikki jätteensä sinne.
Etenkin kansan suussa Kerttulinmäki tunnettiin Hirsipuumäkenä. Siellä mestattiin seutukunnan haureudenharjoittajat, varkaat ja tappajat. Paikka oli oivallisesti ja tarkoituksella valittu. Korkealta mäeltä aikansa kansanhupinakin toimineet mestaukset ja hirsipuuhun roikkumaan jätetyt ruumiit olivat tehokas pelote kaupunkiin tuleville ja Hämeen härkätietä matkanneille.
Nykyään hirttokukkulan muistoa kunnioittaa betonipylväistä ja metallirenkaasta sekä isosta kivestä koostuva teos. Kerttulin seutu on vilkasta ja nuorekasta korkeakoulualuetta. Sirkkalan kasarmikokonaisuus tuo oman osansa Kerttulinmäen värikkääseen historiaan.
Kakolanmäki oli 1500-luvulta 1800-luvulle pelkästään paljaaksi hakattu kivikkoinen kukkula. Engelin asemakaavassa mäki jätettiin rakentamattomaksi. 1860-luvulta näihin päiviin asti mäellä onkin sitten sattunut ja tapahtunut.
Eivätpä arvanneet "työ- ja ojennuslaitostaan" kivi kiveltä louhineet ja rakentaneet vangit että heidän kakoliitiksi nimeämästään kiviaineksesta eli graniitista tulisi maamme kuuluisimman vankilan nimi. 1600-luvulle asti Kakolanmäki tunnettiin Tallinmäkenä Turun linnan hevostallien sijainnin vuoksi.
"Oletsä vähän kako?" Muistan kuulleeni tuon haukkumanimen joskus ala-asteella kun luokalleni tuli joku lounaissuomalainen. Ympyrä sulkeutui tietyllä tavalla kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin tutkiessani Turun historiaa. Lounaismurteissa kako tarkoittaa mielenvikaista. Kakolanmäen liepeillä on vankilan lisäksi sijainnut sairaala, jossa on hoidettu muiden potilaiden ohella myös mielisairaita.
Karkeasti Turun kukkulat voisi halutessaan jakaa historiaan ja luontoon. Näiden vedenjakajaksi asetan Yliopistonmäen.
Ryssänmäki. Vesilinnanmäki. Akateeminen kukkula. Itäisen Turun korkeaa mäkeä ovat miehittäneet venäläiset sotilaat. Suur-Vatselan alueen maamerkin nimen historia juontanee juurensa mäellä taloja omistaneeseen porvariin nimeltä Jakob Ryss (Rydz).
Kiipeilypalatsina nykyään tunnettu Yliopistonmäen jykevä laatikkomainen vesilinna on oikeasti 1941 vesitorniksi suunniteltu rakennus. Monumentaalinen harmaa julkisivu hallitsee yläkampusta.
Kauppatorin laidalta nykyisille paikoilleen 1950-luvulla siirtynyt satavuotias Turun yliopisto tiedon portaineen ja Koskenniemenaukion portaikkoineen sekä koko kampusalue on museoviraston toimesta nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennusympäristöistä.
Kaupunkikuvalle vihreys on paitsi markkina-arvo, myös mielentila. Lähes ydinkeskustassa sijaitsevalla Yliopistonmäellä luonto on lähellä. Yliopiston kaikille avoin eläinmuseo ja kampusalueen laajat nurmialueet ovat konkreettisia todisteita ihmisen ja luonnon symbioosista. Luonnon puolesta taisteltiin puistoprotestilla syksyllä 2019, kun opiskelijat halusivat suojella alakampuksen pientä puistikkoa. Toistaiseksi parkkipaikkasuunnitelmat ovat jäissä.
Kaupungin seitsemän kukkulaa synkronoitiin hienosti ainutlaatuisella tavalla 9.5.2015. Tuolloin Turun filharmoninen orkesteri jalkautui kaupungille. Livenä ja video- ja ääniyhteyden avulla yli 10000 ihmistä seurasi Leif Segerstamin johtamaa Finlandiaa. "7 kukkulaa soi" juhlisti musiikkia ja yhdisti kaupunkilaisia.
Paavo Nurmi Games, Samppis, Karikon lenkki... Samppalinnanmäki kruunattakoon kaupungin sporttisimmaksi kukkulaksi. Täällä kisataan, treenataan tosissaan, pidetään yllä peruskuntoa ja ihan vaan hengaillaan.
Tämän kukkulan kohdalla kaksi laajaa puistoaluetta yhdistyvät. Jokirantaan näkyvintä on Samppalinnan ravintolaterassi ja tuulimyllyn siivet, joiden juurella viihdyttää jo legendaarinen Samppalinnan kesäteatteri. Kaupunkipuisto kätkee sisäänsä huikean määrän puustoa. Monet puulajikkeet on istutettu heti Turun palon jälkeen 1830-luvulla.
Samppalinnan uimastadion on linkki kaupunkipuiston ja urheilupuiston välillä. Alun alkaen maauimala suunniteltiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisten uimalajien suorituspaikaksi. 1950-luvun puolivälistä lähtien se on ollut turkulaisten kesänviettopaikka keskellä kaupunkia. Idea pelkästään urheilulle tarkoitetusta virkistysalueesta tuli Saksassa ja Englannissa opiskelleilta turkulaisnuorilta. Ulkomaista ideaa lähti kehittämään mm. Turun silloinen kaupunginlääkäri.
Urheilupuiston vaiheisiin kuuluvat kaavoitus- ja rahoitusongelmat ja kaupungin sisäiset väännöt. Nykyisin se on hyvinhoidettu puistokokonaisuus ja arvostettu urheilun monitoimialue.
Täydellinen portaikko. Kuvauksellinen, arvoituksellinen ja tietyssä valaistuksessa dramaattinen. Ja samalla niin arkipäiväinen, kun opiskelijat ja koululaiset kulkevat portaita päivittäin. Mustainveljestenkuja yhdistää tyylikkäästi Samppalinnan ja Vartiovuoren kukkulat.
Vartiovuorenmäki on Turku pienoiskoossa ja pikakelauksella. Se on kivikosta Engelin asemakaavan myötä kukoistukseen kohonnut vehreä kaupunkipuisto ja kukkuloista ensimmäinen istutuksia saanut.
Kukkulaa ja osin myös kaupungin silhuettia hallitsee Engelin suunnittelema tähtitorni. Observatoriovaiheen jälkeen tähtitornissa on toiminut Turun ruotsinkielinen merenkulkukoulu. 2000-luvulla tähtitornia ja sen toimintoja hallinnoi Åbo Akademin säätiö.
Vartiovuorta sivuaa Luostarinmäki, jonka käsityöläiskorttelit ovat säilyneet Turun palosta. Tämäkin alue yhdessä observatorion kanssa on valittu yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä.
Vartiovuoren vapulla on pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran ruotsinkieliset ylioppilaat juhlivat vappua Vartsikalla 1919. Pienen tauon jälkeen yhtäjaksoiset vappupiknit ovat jatkuneet vuodesta 1925, kunnes koronakevät 2020 virtuaalisti juhlinnan.
Puolalanmäki on yksi Turun keskusta-alueen merkittävimmistä rakennetun ympäristön kokonaisuuksista. Alun perin Puolalanpuisto rakennettiin kaupunkilaisten näköalapuistoksi. Nykyinen tiivis kerrostalorakentaminen blokkaa panoraamat.
Puiston puusto koostuu vanhoista jalopuista. Täällä voi bongata vuorijalavia, vaahteroita, puistolehmuksia ja tammia. Kuvatuimpia taitavat olla taidemuseon edustan hevoskastanjat.
Viime vuosisadan vaihteessa rakennettua Puolalanpuistoa toteutettiin aikansa jugendin hengessä maisemapuutarhan ideaaleja noudattaen. Kansallisromanttisesti puistokokonaisuudessa haluttiin korostaa kansallista alkuperää.
Keskustasta katsottuna kukkulaa hallitsee Turun taidemuseo. Näyttävä graniittinen rakennus on merkittävien pysyvien ja vaihtuvien näyttelyiden kokonaisuus. Suotta ei mäkeä kutsuta myös taidemuseonmäeksi.
Bilemäki. Opiskelijat ovat ottaneet Puolalanmäen omakseen. Kauppakorkean uusien opiskelijoiden pupujaiset ja Pikkulaskiainen ovat elävöittäneet kukkulaa syksystä kevättalveen. Sijainti suurille tapahtumille on ihanteellinen: puistoalue keskellä kaupunkia, helppo saavutettavuus, tunnettavuus.
Jos joku Turun kukkula pitää nimetä yhdellä kuvalla, annan ääneni Puolalanmäelle vappuaattona. Taidemuseonmäelle skumppapulloineen vaeltava väkijoukko on huikea näky. Kaupunki on hetken yhtä kun käsky käy: "Ylioppilaat, lakit päähän!"
