Kalaportaat ja piispanistuin - Halistenkoskelta Koroistenniemelle.
Luonto ja historia ovat Turussa helposti saavutettavissa uskomattoman kompaktissa muodossa. Kun tuijottaa TYKSin ankeata julkisivua, ei uskoisi että lähes kivenheiton päässä aukeaa vehreä joki- ja maalaismaisema. Hämeen valtatieltä on näppärä poiketa Halistenkoskelle ja sieltä hyvin opastettu ulkoilureitti johtaa Aurajokea myötäillen Koroistenniemelle.
Halistenkosken pato ja vesilaitos on rakennettu 1923, vesilaitos on edelleen toiminnassa. Kalaportaat valmistuivat 1995 padon kupeeseen. Ideana oli lohikalojen ja muidenkin kalalajien auttaminen kutemaannousussa. Rakennelma on noin seitsemänmetrinen ja siinä on 22 allasta. Näistä kudulla olevat kalat pääsevät etenemään ylimpään altaaseen, josta ne nostetaan haavilla Aurajoen yläjuoksulle. Samalla pystytään tekemään seurantaa kalakannoista. Kutunsa aloittaa kirjolohi keväällä, syyspuolella on lohen ja taimenen nousuaika. Vaikka Aurajoki on savisamea, vesi on hyvälaatuista. Kalastajat nostavat koskelta kelpo saaliita: seitsenkiloisista taimenista reilusti yli kymmenkiloisiin lohiin.
Virkistysalueena Halistenkoski on huikea. Pelkästään kosken kuohujen kuunteleminen tai toisaalta padon seesteisyys saa mielen rauhoittumaan. Paikalle on helppo saapua autolla ja bussilla. Fillarilla ja kävellen keskustasta koskelle ulkoilee jokirannan reitistöä pitkin.
Halistenkoski on yhdistelmä luonnontilaa ja rakennettua miljöötä. Suosittu ulkoilukohde tarjoaa myös palveluja. Kosken partaalla sijaitsee vanha Myllärintalo, joka on muutettu Aurajoen opastuskeskukseksi. Sitä ylläpitää Aurajokisäätiö, jonka toiminnan tavoitteena on ekologisesti terve ja maisemallisesti ja virkistyksellisesti arvokas Aurajoki. Kulttuurimaiseman suojelu ja hoito, jokeen liittyvä tutkimustoiminta, kalatalous, perinteiset elinkeinot ja virkistyskäyttö ovat säätiön kantavia teemoja. Koululaisryhmät ovat tuttu näky koskella.
Myllärintalolla toimii kanootinvuokrauspiste. Halistenkoskelta on helppoa ja turvallista tehdä lyhyt kaupunkimelonta joko keskustaan tai maaseutumaisemiin joen yläjuoksulle. Kanoottilaiturit on uudistettu muutama vuosi sitten. Opastuskeskus on järjestänyt myös melontaretkiä ja -kursseja sekä alkeisopastusta. Elokuun viimeisenä lauantaina Aurajokisäätiö on järjestänyt Muinaistulien yön hengessä Halistenkoskelta Liedon Vanhalinnaan ja takaisin suuntautuvan iltaöisen melontaretken. Kesästä 2017 Myllärintalossa on vierailijoita palvellut myös kesäkahvila Padolla. Näiden toiminta on tällä hetkellä (toukokuu 2020) epävarmaa koronatilanteesta johtuen.
Koskelta niemelle patikoi mukavasti Aurajokea seuraten. Ylioppilaskylän ja Halisten välissä polveilee hiekkatie Koroistenniemelle. Matkalle mahtuu viljapeltoja ja perinneviljelyä. "Elävän kulttuurin Koroinen" -nimen alle kätkeytyy pienyhteisö, joka vaalii vanhoja työtapoja, ekologista toimintaa, kierrätystä, kädentaitoja. Maalaismiljöön pihapiirissä harjoitetaan permakulttuuria, siellä toimii pyöräkirppari, savipaja ja kahvila. Näitä tuskin paikkaa ohittavat lenkkeilijät edes tiedostavat.
Koroistenniemi. Turun syntysijat. Täältä se kaikki alkoi. Toisaalta tänne pitää eksyä, toisaalta täältä näkyy kaikki. Samalla silmäyksellä Tuomiokirkko 1300-luvulta ja Ikituurin opiskelija-asunnot 2010-luvulta. Vanhasta piispanistuimesta on jäljellä vain rauniot, mutta tuomiokirkon kellot kuluvat hyvin tännekin. Aikoinaan Koroistenniemellä kohtasivat kauppa, uskonto ja tiede. Nyt horisontissa siintää Prisma, ristin ulkoilureitillä treenataan ja joen rannoilla luetaan kiivaasti pääsykokeisiin.
Ulkoilijoita kuhiseva Koroisten hiekkapolku on melkoinen historian näyttämö. Vuodesta 1229 vuoteen 1300 näillä Vähäjoen ja Aurajoen mailla sijaitsi piispanistuin. Meren ollessa korkeammalla kauppalaivat pääsivät purjehtimaan niemelle asti. Tuomiokirkon vihkimisen myötä piispanistuin ja sitä kautta hallinto siirtyi lähemmäs nykyistä keskustaa. 1300-1400- luvuilla aluetta hallinneet vitaaliveljet (aikansa merirosvot ja kauppiaat) tuhosivat pikkuhiljaa alueen.
Koroinen on toiminut mm. piispojen palkkatilana ja lampuotitilana. Arkeologiset kaivaukset alueella on aloitettu 1800-1900-luvun vaihteessa. Jo vuonna 1905 Koroistenniemen rakennusten rauniot restauroitiin ja suojeltiin. Museovirasto on määritellyt Koroistenniemen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Koroistenniemen luonto on innoittanut ulkoilijoiden lisäksi myös taiteilijoita. Kaatuneista puista on luotu kestävää taidetta. Taiteilijat ovat hyödyntäneet maisemaa ex tempore -taidenäyttelyillä. Vähäjoen ylittävä silta täyttyy rakkauslukoista ja elokuussa täältä haetaan auringonkukkia.
Historiaansa Koroistenniemi on tukenut perinteeksi muodostuneessa kesähartaudessa. Alueen arkeologiaa ja uskonnollista elämää on avattu kaikille avoimissa ulkoilmatilaisuuksissa. Myös joulunajan lyhtykulkueet ja kokoontumiset hartaushetkiin ovat koonneet väkeä yhdelle Suomen kirkon historian merkittävimmistä paikoista.
www.luontoon.fi/koroistenniemi
Päiväretkenä Halistenkoski ja Koroistenniemi ovat loistava kohde. Helposti saavutettava, kaupunkiluonnon ja historian yhdistelmä vetoaa kaikenikäisiin. Nähtävää ja luonnon monimuotoisuutta on tarjolla kaikkina vuodenaikoina. Bonuksena näiltä seuduilta voi usein bongata Turun oman kaupunkihevosen Nupun isäntineen.
Ulkoilualueet ja -reitit ovat varmaankin vapaasti kaikkien saavutettavissa. Aktiviteettien ja palvelujen osalta kannattaa tarkistaa ajankohtaiset tiedot.
