Turun ylioppilaskylä
Yo-kylä kuuluu virallisesti Nummen kaupunginosaan, mutta on alueesta poikkeava oma kokonaisuutensa. Suomen suurin yksittäinen opiskelija-asuntokohde syntyi, kun Turun yliopiston ylioppilaskunta tarvitsi kasvavalle jäsenistölleen lisää asuntoja 1950-luvun lopulla.
Turun ylioppilaskunta alkoi tavoitella jäsenistön laajennettua Porin prikaatilta vapautunutta kasarmialuetta opiskelijoiden asumiskäyttöön. Hankkeen laatineen muistion pohjaan tarttui 1961 Turun kaupungin asemakaava-arkkitehti Pekka Sivula. Hän tarjosi ylioppilaskunnalle kymmenen hehtaarin tonttia rautatien pohjoispuolelta Aurajoen ja Kaarinan kirkon rajaamalta alueelta.
Alueen monimuotoisten omistussuhteiden säätämisen jälkeen joulukuussa 1965 hyväksyttiin ylioppilaskyläsuunnitelma, jonka mukaan 11,5 hehtaarin tontille rakennettaisiin asuntoja 3000 opiskelijalle. Merkittävänä uutuutena yksinasuville suunniteltiin vessan ja suihkun sisältäviä yksiöitä.
Käytiin kustannuskeskusteluja, liiketoiminnan järjestelyjä ja logistisia neuvotteluja. Maaliskuussa 1967 valtuusto päätti sijoittaa Ylioppilaskylän Nummen kaupunginosaan ja luovutti ensimmäisen tontin Pispalan pelloilta rakentamista varten. Ylioppilaskylän vihki käyttöön syyskuussa 1969 silloinen pääministeri Mauno Koivisto.
Betoniarkkitehtuuria
Turun läntinen ylioppilaskylä sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Erkki Valovirran ja Jan Söderlundin suunnittelemat matalat kerrostalot korttelipihoineen edustavat tyylisuunnaltaan konstruktivismia. Vuosien 1968-1980 välillä valmistuneet rakennukset korostavat strukturalismin ihanteiden mukaista rakenteiden pelkistettyä kauneutta. Omana aikanaan ylioppilaskylää pidettiin arkkitehtuurin huippusaavutuksena.
Läntinen, vuosina 1968-74 rakennettu osa muodostuu 50 x 50 m kortteleista, joissa neljä taloa on kytketty toisiinsa kulkuväylillä. Korttelien sisällä on tiiviitä puistomaisia sisäpihoja. Arkkitehtuuri perustuu betonielementteihin, joita koristavat värikkäät puuelementtijulkisivut. Valovirran suunnittelemassa länsiosan peruskorjauksessa 1997-2002 osiin elementeistä lisättiin parvekkeita, ovia tai ikkunoita.
Ylioppilaskylän itäosa rakennettiin 1975-80. Täällä hallitsevat alumiinipeltiset julkisivut ja korttelirakenne, joka kiertyy yhtenäisenä alueen keskellä olevan omakotitaloryhmän ympärille. Vuosien 1994-2004 peruskorjauksessa suuri osa soluasunnoista muutettiin yksiöiksi, kolmioiksi ja neliöiksi. Parvekkeet, ikkunoiden ruudutuksen muuttaminen ja pulpettikatot muuttivat alkuperäistä ilmettä.
Soluja, suunnistusta, sokkeloita
Opiskeluaikani starttasi kolmen hengen solukämpästä Yo-kylän itäpuolella. Remontin jälkeen muutto samoille tonteille yksiöön, jossa edelleen sähkö ja vesi kuuluivat vuokran hintaan tuntui ylelliseltä. Opiskelijaelämään asemoi loistava sijainti kampusalueiden ja keskustan läheisyydessä. Aurajoen ulkoilureitti lenkkipolkuineen ja Halistenkoski toivat luonnon helposti saavutettavaksi.
Citysuunnistusta tarjoaa mystiseksikin nimetty Yo-kylän talojen numerointi. Taloja yhdistävät luhtikäytävät hämmentävät tottunuttakin kävijää.
Puhuttiin ”joukylän itsemurhayksiöistä”, yhteiskeittiöistä ja loppumattomista bileistä. Vaihtareiden tuomasta kansainvälisyydestä. Ylioppilaskylällä oli status, jossa bilettävien opiskelijoiden fillarit varastetaan ja muukin rikollisuus kukkii.
Ok, meidänkin kolmen hengen soluun murtauduttiin vessan ikkuna rikkomalla, mutta varastettuja cd-levyjä kaupannut satunnainen tyyppi ei onnistunut tahraamaan kylän mainetta.
Posankka,Trebari, Yo-kylä Block Party, yksilöllisiä koteja ja palstaviljelyä
Pinkki rasti opiskelijasuunnistuksissa. Posankka on Ylioppilaskylään johdattava maamerkki Helsingintien varressa. 1999 rantautunut taideteos ei kiinnostanut ylioppilaslakillaan, mutta sai huomion privaateilla ”sisä”bileillään.
2000-luvulla Ylioppilaskylästä on kasvanut monikulttuurinen ja monimuotoinen. TYS eli Turun Ylioppilaskyläsäätiö on onnistunut kampanjoimaan myönteisesti Yo-kylää, markkinointia ovat auttaneet lisääntyvään kysyntään vastanneet rakennuskohteet Nummenranta, Ikituuri ja Aitiopaikka.
Legendaarisen Ylioppilaskylän kantabaarin Three Beersin purkaminen oli erään aikakauden loppu. Opiskelijakorttelien oli aika uudistua ja näkyä somessa. Urbaani katufestari Yo-kylä Block Party taisi jäädä kuriositeetiksi, mutta oli kantaaottava lähiötapahtuma.
Turun 4H-yhdistyksen vuokraamat viljelypalstat Yo-kylässä edustavat matalan kynnyksen kaupunkiviljelyä. Yliopiston somelähettiläät ovat esitelleet kotejaan sisustusvinkkeineen.
Ruokaa!
Koronan kurittaessa Unica jalkautui Ylioppilaskylään jakamaan opiskelijahintaisia aterioita. Täällä operoi myös hyväntekeväisyys ruokakassi- ja hävikkiruokajakojen muodossa. Vaikka kampuksen opiskelijaravintolat ovat lähellä, Yo-kylän oma ruokaravintola toteutui vasta Tyyssijan eli Turun Ylioppilaskyläsäätiön uusimman rakennuskohteen myötä. K-market Ylioppilaskylä toimii samassa kompleksissa.
Kirkko ja koulut keskellä kylää, omakotitaloja, sporttia – historian kerrokset
Pyhän Katariinan kirkko ja Katariinan pappila Yo-kylän sydämessä luovat kiinnostavan kontrastin opiskelija-asumiseen. Keskiaikaisen kirkkorakentamisen lisäksi ajallisia kerrostumia tuovat kivijalkaan rakennetut puutalot ja uudisrakentaminen. Nummen ja Katariinan koulut sijoittuvat myös alueelle.
Koira-aitaus, kuntopolut, ulkoilumahdollisuudet, lähikuntosali. Yo-kylä tarjoaa hienot mahdollisuudet liikkumiseen.
Rajoilla
Ylioppilaskylän määrittely haastaa. Halisten vesilaitos, Nummen kirjasto, opiskelijoiden käyttöön valjastettu Q-talo ja Kuuvuori itärajalla, Helsingintie ja Holiday Club Caribian kylpylähotelli läntisellä puolella. Aurajoki yllättävän lähellä kaikilla kulmilla.
Kun Ylioppilaskylä on nostanut profiiliaan energiatehokkailla rakennusratkaisuillaan, sen sisällä muut asukkaat kiistelevät. Saako puutalo/pientaloalueelle rakentaa kerrostalon? Nummessa asemakaavamuutoksesta on väännetty vuosia.
Aikoinaan yo-kylän reunoilla debatoitiin pinkistä Caribian hotellirakennuksesta ja alueen arkkitehtuurista poikkeavasta pyöreänmuotoisesta Ikituurista. Hotelli ja opiskelija-asuntokohde ovat sujahtaneet osaksi maisemaa, uusi pienkerrostalo rakentuu keskelle yo-kylää puutalojen ja betonin syleilyyn.
Ylioppilaskylä on yllättävä aikamatka 1970-luvulta tähän päivään. Pappilamiljööstä betonielementteihin, viheralueista tiukkoihin sisäpihoihin ja omakotitalotontteihin. Kotiseutukierrokseen kannattaa yhdistää tutkaileva kävely ja katsaus Turun ylioppilaskunnan vaiheisiin.
Fingerfoodien, perjantaibissen tai lauantaiskumpan äärellä nykyisen Ylioppilaskylän modernissa ytimessä voi googlata miltä 1970-luvun tunnelma Hotelli Rantasipin Ikituurin uima-altaalla näytti.
Tylkkäriä eli vuodesta 1931 ilmestynyttä Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisemaa lehteä lukemalla pysyy kartalla paitsi opiskelijoiden asioista, myös Turun tapahtumista ja yhteiskunnallisista ajankohtaisuuksista. Aikoinaan lähinnä yo-kylään jaettu lehti on nykyisin napattavissa ilmaisjakeluna pääkirjastosta liikennekeskuksiin, kahviloista liikkeisiin.
Ai niin, Turun hyvän rakentamisen palkinto 2021 myönnettiin Turun ylioppilaskyläsäätiölle. Turun kaupunkikuvatyöryhmän perusteluissa korostettiin vanhojen rakennushistoriallisesti merkittävien kohteiden arkkitehtuurin kunnioittaminen, uusien asuntokohteiden ennakkoluutoton rakentaminen kestävyyttä ja uusia ratkaisuja kehittäen.
Muualla netissä
Know Your Hoods - Ylioppilaskylä, Turku | Hoods.fi
Turun ylioppilaskylästä tehdään energiapositiivinen | Turku.fi
Turku Energia ja Turun Ylioppilaskyläsäätiö tekevät Ylioppilaskylästä energiapositiivista aluetta | Turku.fi
Ylioppilaskunnan historia | Tyy.fi
Hotelli Rantasipi Ikituuri, uima-allas | Museovirasto | Finna.fi
