Kierrätystä ja ekotekoja Turussa
Ekotori
Loppusyksyllä 2015 Kirkkotiellä eletään kierrätyskeskus ja -myymälä Ekotorin lopunaikoja. Purkutraktorit ovat jo jyränneet tontin rakennuksia. Osa Nummenmäen kaupunkikuvaa ja teollisuushistoriaa on katoamassa. Kiistoja herättänyt kaavaesitys rakennuttaa alueelle nipun kerrostaloja. Toisille ränsistyneiden rakennusten purku on tervetullut uudistus, jotkut surevat menetettävää kulttuurihistoriaa.
Näissä teollisuuskiinteistöissä toimi Suomen ensimmäinen, 1898 aloittanut Kustaa Merilän polkupyörätehdas.
Opiskelijajärjestöjen majapaikkana tutuksi tulleisiin Kirkkotien rakennuksiin keskittyi 1990-luvulta lähtien myös kierrätykseen, kirpputoritoimintaan ja ekologiseen elämäntapaan suuntautuneita järjestöjä, suurimpana toimijana Ekotori.
Vierailu Ekotorilla helmikuussa 2022 on jotakin aivan muuta kuin Kirkkotien tunkkainen kiinteistö, josta haettiin Ylioppilaskylän kämppään edullisia huonekaluja ja muuta tarpeellista. Itäharjun Rautakadun tilat ovat avarat, valoisat ja siististi osastoittain järjestetyt. Henkilökunta kiirehtii ulos auttamaan autolla tavaraa tuovia, myymälän puolella palvelua näyttää saavan tarvittaessa helposti.
Uutena myyntialustana toimii kesällä avattu kauan toivottu verkkokauppa. Sitä kautta brändituotteet kuten Iittala ja Arabia myyvät hyvin.
Erilainen aluevaltaus tehtiin kesällä 2019, kun Ekotorilla avattiin asiakkaiden käyttöön hävikkiruokakaappi, jonne sai tuoda ja josta saattoi viedä itselle tarpeetonta päiväyskelpoista ruokaa avaamattomissa ja ehjissä pakkauksissa. Samalla Ekotori aloitti yhteistyön Leipomo Salosen kanssa. Leipomon hävikkileipää ja mahdollisesti muita leipomotuotteita toimitettiin saatavuuden mukaan Ekotorille, josta niitä saa käydä hakemassa ilmaiseksi.
Vuonna 1998 toimintansa aloittanut Ekotori on Kestävän Kehityksen Yhdistys ry:n hallinnoima itsenäinen voittoa tavoittelematon ympäristötoimija, joka kierrättämisen ohella työllistää laajassa mittakaavassa. Kierrätyskeskuksena sen tehtävä on ohjata uudelleenkäyttöön erilaista tavaraa sekä kotitalouksilta että yrityksiltä.
Kierrätyksen ”sivutuotteena” Ekotori tarjoaa työpaikkoja pääasiassa palkkatukeen tai työkokeiluun oikeutetuille työttömille työnhakijoille. Työntekijöiden pidempiaikainen työllistyminen, ammattitaidon kehittyminen ja kuntouttava työtoiminta ovat osa Ekotorin toimintaa. Mahdolliset voitot käytetään työllistämiseen ja toiminnan kehittämiseen.
Ekotorin Rautakadun ja Rieskalähteentien toimipisteet ottavat maksutta vastaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita kuntoon katsomatta sekä kaikenlaista uudelleenkäyttökelpoista kodin irtaimistoa ja hyväkuntoisia huonekaluja sekä metallia ja polkupyöriä niin ehjinä kuin rikkinäisinäkin. Isot sähkölaitteet kuten hellat, pesukoneet ja kylmälaitteet otetaan vastaan Rieskalähteentien myymälän yhteydessä olevassa Ekopajassa.
Uudelleenkäyttökelpoisten tavaroiden tulee olla ensisijaisesti ehjiä ja hyvin puhdistettuja. Tavarat, joille on vielä kysyntää välitetään edullisesti uudelleenkäyttöön. Muut toimitetaan materiaali- ja energiahyötykäyttöön.
Hyväkuntoisesta pientavarasta vastaanotetaan mielellään esim. astioita, sisustustavaraa, musiikkia, äänilevyjä, kirjoja, pelejä ja lasten leluja. Myös hyväkuntoiset urheiluvälineet ja kuntolaitteet, soittimet ja työkalut kelpaavat. Atk-laitteita, valaisimia ja televisioita voi tuoda sekä rikkinäisinä että ehjinä.
Ekotorin kattavilta nettisivuilta kannattaa tarkistaa muistilista siitä, mitä ja millaisin perustein kelpuutetaan. Esimerkiksi isot toimistokalusteet, CD-telineet, palapeilit ja massiiviset kirjahyllyt ovat tuotteita, joihin ajan hammas on purrut eikä niillä ole enää kysyntää. Saman kohtalon ovat kokeneet vanhat kirjasarjat ja tietosanakirjat.
Turun antikvariaatit ja osto- ja myyntiliikkeet
Kierrätysintoinen saattaa suunnata kirjoineen Turun antikvariaatteihin. Usein kokeakseen pettymyksen. Ostajat ja keräilijät ovat hyvin laatutietoisia ja fokusoituneita, eikä liikkeen pitäjän kannata ostaa edes pilkkahinnalla pieniin neliöihinsä pölyttymään jääviä ainoastaan tilaa vieviä kirjoja.
Vuosien mittaan olen kiikuttanut esimerkiksi perinteikkääseen Brahen Antikvariaattiin tarjolle kymmenittäin kirjoja, joista mukanani paperinkeräykseen on päätynyt yllättävän moni. Puotien omistajia jututtamalla on piirtynyt selkeä käsitys, mikä esimerkiksi Turussa myy, mistä on ylitarjontaa ja mille sanotaan välittömästi ei kiitos. Rikastumaan ainakaan tämä kirjankierrättäjä ei ole päässyt.
Nurkissaan lojuvasta tavarasta voi yrittää päästä eroon myös osto- ja myyntiliikkeen avulla. Turun keskustassa toimiva Vanhanajan Osto- ja myyntiliike K.J.Simolin on melkoinen aarreaitta. Se ostaa kuolinpesät ja jäämistöt, korut, kellot, kulta-ja hopeaesineet, taidelasia, valaisimia, vanhoja leluja, tauluja, vanhoja rahoja, huonekaluja… Liikkeeseen voi viedä maksutta arvioitavaksi niin pieniä yksittäisiä esineitä kuin suurempia tavaraeriäkin.
Muutaman äidin kultakorun ihan kivaan hintaan myytyäni into kasvoi. Ja myös hiipui. Liike ei ole mikään sekatavarakauppa tai euron kirppis. Vanha, laadukas tavara ja design kelpaavat, tusinahalpisroina ei.
Rauhankadun Suomen Kauppameklarit Oy:n löysin sattumalta. Astetta rennompi osto- ja myyntiliike kelpuutti, joskin pienen tinkimisen jälkeen muutamia tarjoamiani tavaroita. Tätä juttua varten kävin katsomassa Facebook-sivuilta liikkeen ajantasaiset tiedot. Lukeakseni että 28 vuoden jälkeen kivijalkaliike on lopettanut tammikuun lopussa. Vaikea koronatilanne on syönyt muutenkin hiipuvia perinteisiä turkulaisia kivijalkaliikkeitä. Niin monen muun tavoin kaupanteko on aika siirtää nettiin.
Sarjakuviin, musiikkiin ja levyihin, konsolipeleihin ja pop-kulttuuriin keskittyneitä osto- ja myyntiliikkeitä Turussa edustavat Alfa-Antikva, 8raita ja Levykauppax. Myynti-intoisen kannattaa tutustua liikkeiden nettisivuihin selvittääkseen mihin putiikit ovat profiloituneet.
Kirpputorit ja second hand -putiikit
Kiertotalouden ja kierrättämisen perinteistä linjaa noudattavat kirpputorit. Turun suurimmat kirppikset sijaitsevat vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla liikekeskusten yhteydessä: Kirppis-Center Manhattan ja Länsikeskus tarjoavat ns. itsepalvelumyynnin lisäksi täyden palvelun myyntipaikkoja, jolloin maksua ja myyntiprovisiota vastaan kirpputorin puolesta hoidetaan hinnoittelu, myyntipaikan siisteys ja tyhjennys. Puutorin kirppis edustanee modernimpaa tyyliä.
Keskustasta löytyy tyylikkäitä ja trendikkäitä second hand -putiikkeja ja ekohenkisiä designshoppeja, joiden ikkunoissa vilahtelevat sanat lifestyle ja vintage. Näistä ovat mm. Maanantaimarket, Ecolocal Market, Dirty Hippies, Sifonki ja Päivitetyt. Vaatepuu on eräänlainen jäsenyyteen perustuva vaateiden ja asujen kirjasto, josta voi lainata kestävän kehityksen hengessä niin sanotusti ”kerran käytettyjä” vaatteita.
Lahjoituksiin perustuvat mm. SPR:n Kontti, Pelastusarmeijan iCare ja Turun Katulähetyksen Kirpputori. Tiloiltaan Suomen suurin UFF:n second hand -myymälä sijaitsee Turussa Humalistonkadulla.
UFF:n sivuilla tiivistetään kestävän kehityksen periaate hyvin. Kierrättämällä vaatteita ja muita kulutustuotteita jatketaan miljoonien jo olemassaolevien tuotteiden elinkaarta. Näin vähennetään kaatopaikkakuormaa, energian ja veden kulutusta, hiilidioksidipäästöjä sekä haitallisten kemikaalien määrää. UFF:n omien vaatelahjoitusten avulla ylläpidetään kotimaan kierrätyspalvelua ja edistetään koulutusta ja toimeentuloa eteläisessä Afrikassa ja Aasiassa. ”Arkiset ilmastoteot vaatekierrätyslaatikolla vievät eteenpäin globaalia kehitystä!”
Kiertotalous
Lokaalin ja globaalin suhdetta kiertotalouden näkökulmasta saapui sotkemaan korona. Esimerkkinä pandemian epäsuorista vaikutuksista olkoon vaatteiden kierrätys. Eräs lähikahvilani oli järjestänyt useita suosittuja vaatteiden vaihtoiltoja, joissa itselle tarpeeton löysi uusia omistajia kävijöiden nauttiessa samalla kahvilan herkkuja ja paikallisia pienpanimotuotteita. Jäljelle jääneet vaatteet lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen.
Korona esti kontaktit ja sulki ravintolat ja kahvilat. Poikkeusaika iski tietyksi aikaa myös esim. UFF:n ulkona oleviin vaatekierrätyslaatikoihin, kun nekin laitettiin säppiin ja ihmisiä ohjeistettiin säilyttämään kierrätykseen tuotavat vaatteet kotona.
Kotoilun pitkittyessä ja tekemisen puutteessa some ja uutiset kertoivat kansan kaappien siivousbuumista, sisustusinnosta, kodin pikkurempoista ja kasvi-intoilusta. Kaikkien kärsivällisyys tuskin riitti jemmailemaan kenties muuten kierrätykseen menossa olevia vaate- ja tavarakasoja hamaan tulevaisuuteen. Sekajätteeseen/polttokelpoiseen jätteeseen päätyi noina aikoina taatusti paljon kierrätyskelpoista tavaraa. Samaan aikaan jäteastioita täyttivät runsain mitoin lisääntyneet take away -ruoka-astiat. Kerrannaisvaikutuksia voi vain miettiä yhdestä taloyhtiöstä kaupunginosaan, koko Turkuun, kaikkiin Suomen kaupunkeihin ja kuntiin jne jne…
Turun Yliopiston kestävän kehityksen viikolla maistellaan vegaanisia juustoja, mietitään ruoan riittävyyttä ja pohditaan suklaan ja kahvin tuotantoketjuja. Puhutaan maataloudesta, metsien ja maankäytöstä ja niiden vaikutuksista globaaleihin ilmastopäästöihin.
Korkeakoulujen ravintolatoimija Unica valitsee kahvikseen tietyn eettisen merkin. Tuhansia opiskelijoita päivittäin ruokkiva yritys joutuu luonnollisesti tekemään kompromisseja, mutta menestyäkseen sen on otettava tietoiset kuluttajat, ympäristöteemat ja kierrätys tosissaan.
Lähiruoka ja ruokahävikin vähentäminen
Reko-lähiruokapiirien suosio on kasvanut tasaisesti, mutta korona räjäytti kysynnän. Turussa Länsikeskuksen torilla säännöllisesti kokoontuva ruokapiiri kerää tuottajat ja ostajat yhteen. Nimi Reko tulee sanoista rejäl konsumtion ja sen ideana on lisätä lähiruoan käyttöä mahdollistamalla kuluttajille ruoan ostaminen suoraan tuottajilta. Pohjanmaalla asuva perustaja tutustui ideaan Ranskassa ja perusti ensimmäiset ringit Pietarsaareen ja Vaasaan 2013. Turun Reko perustettiin 2015 eli samoihin aikoihin kun toiminta lähti kunnolla kasvuun koko Suomessa.
Rekon Facebook-ryhmässä ilmoitetaan seuraavan kokoontumisen aika, jonka jälkeen tuottajat julkaisevat myytävissä olevat tuotteensa. Ostajat tekevät varauksen ja noutavat tuotteet paikan päältä. Ekologisuus ja alkutuotanto, kotimaisen ruoan ja tuottajan arvostus, siinä syitä Reko-rinkien kasvuun. Koronan myötä monet kokevat halua suosia nimenomaan kotimaisia ja paikallisia yrittäjiä.
Lyhyt silmäily Turun Rekon fb-ryhmässä saa haukkomaan henkeä. Niin monipuolinen tarjonta on. On lähikalaa, luomujuustolan juustoja, oman tilan kananmunia, luomujauhoja ja -hiutaleita, hunajaa, luomulammasta, saaristotilan vapaana kasvanutta rotukarjan lihaa, juureksia, vihanneksia, luomuhernettä ja -härkäpapua, mehuja, leipiä ja leivonnaisia, itsetehtyjä kasvispihvejä, syötäviä orvokeita… Lähes kaikki luomua Turun seudun lähitiloilta.
Toisenlaisen näkökulman ruoan kiertokulkuun tarjoaa seurakuntakodin pihamaalla kiermurteleva pitkä ruokakassijono. Operaatio Ruokakassi jakaa säännöllisesti kauppojen ylijäämäruokaa vähävaraisille ja apua tarvitseville. Näin hävikkituotteet saadaan hyötykäyttöön.
Ravintolat hyödyntävät erilaisia resque-sovelluksia, joiden käyttäjät pelastavat ruokaa päätymästä roskiin.
Jätehuolto, kierrätys ja jätteiden hyötykäyttö
Julkisena tiedotteena kaikkiin kotitalouksiin jaettu Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) seinäkalenteri oli päätyä muun mainospostin kanssa paperinkeräykseen, mutta kalenterin kauniit luontokuvat houkuttivat tutustumaan siihen. Kalenteriin on koottu tiivis tietopaketti LSJH:n palveluista: tietoa poistotekstiilien keräyksestä ja jatkojalostuksesta, seudun lajitteluasemat, tietoa kiertävistä jätteidenkeräyksistä, pop up -lajitteluasemista ja saariston romunkeräyksestä aikatauluineen.
Ehkä tärkeimpänä selkeästi koottu ohjeistus kodin jätteiden lajittelusta. Tästä on helppo tarkistaa minne se kukkamulta kuuluikaan, millainen lasi ei kuulu lasinkeräysastiaan ja mikä kaikki kuuluu vaaralliseen jätteeseen.
Lounais-Suomen Jätehuolto on 18 kunnan omistama yhtiö. Se huolehtii kuntien puolesta asukkaiden jätehuollon järjestämisestä ja jäteneuvonnasta ja tarjoaa palveluja myös kuntien kiinteistöille. Kunnat eivät rahoita toimintaa vaan jätehuoltopalvelut rahoitetaan pääasiassa jätteenkäsittely- ja palvelumaksuilla sekä jätehuollon perusmaksulla.
Lounais-Suomen Jätehuollon toiminta alkoi 2015 kun Rouskis Oy sulautui Turun Seudun Jätehuoltoon. LSJH:n syntyminen oli jatkoa kuntien jätehuoltoyhteistyön tiivistymiselle. Kunnat perustivat Turun Seudun Jätehuollon ja Salon seudulla Rouskiksen hoitamaan vastuulleen kuuluvia jätehuoltotehtäviä yhteistyössä lähikuntien kanssa. Toimintaa ohjaa lainsäädännön lisäksi mm. viranomaismääräykset, valtakunnalliset ja paikaliset jätesuunnitelmat sekä yhtiön oma strategia ja toimintapolitiikka.
Jätteet ovat muuttuneet resursseiksi ja asiakkaiden palveluodotukset ovat kasvaneet, samalla myös toiminnan kustannukset ovat nousseet. Asiakasmaksujen korotustarpeen hillitsemiseksi kuntien laajempi yhteistyö on ollut tarpeen. 18 kunnan toimialueella asuu n. 440 000 asukasta. Kiertotalouden kehittymistä edistetään sekä yhtiön omalla toiminnalla että opastamalla asukkaita ja julkisia palveluja toimimaan kestävästi.
Vuodelle 2022 haasteita tuo uudistuneen jätelain vaatimusten käytäntöönpano, johon kuuluu mm. kaikkien vähintään viiden asunnon kiinteistöjen biojätteen erilliskeräys. Jätelain uudistusten taustalla on EU:n asettamat tavoitteet kierrätysasteen nostamiselle. Maapallon resurssien huvetessa vääjäämättä materiaalien uudelleenkäyttöä on lisättävä. Kiertotalouden kehittäminen ja tuominen osaksi arkipäivää on avainasemassa, kun ylikulutuksen ongelmia lähdetään korjaamaan.
Lounais-Suomen Jätehuollon painopistealueet ja toimintakohteet ovat pääpiirteissään jätteen vastaanotto, kiinteistön jätehuolto, erilainen neuvonta ja kiertotalouden kehityshankkeet.
Neuvontapalveluista voisi nostaa esiin Turun Orikedolla sijaitsevan Vierailukeskus Kahmarin, jossa kiertotalous herää eloon. Keskus toimii oppimisympäristönä, näyttelytilana sekä yhteistyöverkostojen rakentajana. Siellä järjestetään maksutonta ja räätälöityä jätehuoltoaiheista koulutusta ja ympäristöneuvontaa erilaisille ryhmille.
Vierailukeskus on nostanut neuvontatyön uudelle tasolle tarjoamalla mahdollisuuden oppia uutta luonnonvaroista, materiaalien arvosta sekä kierrätyksen ja lajittelun tärkeydestä saman katon alla. Asukkaat pääsevät tutustumaan jätehuoltoon ja lajitteluun tekemällä ja kokeilemalla itse. Kahmari on oppimisympäristö myös LSJH:n toimialueen koululaisille. Keskuksen osallistavassa näyttelyssä vierailevat vuosittain mm. kaikki lähialueen 8.-luokkalaiset osana LSJH:n järjestämää jätehuoltoaiheista kiertoajelua.
LSJH:n kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen hanke on Topinpuisto. Turun Topinojan jätekeskuksen ympärille Kehätien varrelle rakentuu tulevaisuuden kiertotalouskeskus, joka mahdollistaa uudenlaisen, kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan ja ratkaisujen kehittämisen. Yritysalueen yhteistyö rakentuu materiaali-, vesi- ja energiavirtojen hyödyntämiseen sekä palveluiden kehittämisen ympärille. Alueella toimii tällä hetkellä jo kuusi jäte- ja ympäristöalan yritystä.
Topinpuistossa kiertotalouden periaatteita muutetaan käytännöiksi: tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja materiaalit saadaan pysymään kierrossa. Puisto tarjoaa alustan, jonka kautta eri uusiomateriaalien hyödyntäminen ja jatkojalostaminen saa uutta virtaa yhteistyöstä. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen uudet ratkaisut luovat yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Resurssitehokkuus säästää kallisarvoisia luonnonvaroja ja pienentää hiilijalanjälkeä.
LSJH:n mukana Topinpuistoa kehittämässä ovat Turun Ammattikorkeakoulu, alueen yritykset ja useat Turun seudun asiantuntijaorganisaatiot. Fyysisen alueen lisäksi Topinpuisto on lukuisten yritysten ja tutkimuslaitosten verkosto, joka linkittyy osaksi valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Verkostoon kuuluu kiertotalouden osaajia, yrityksiä, startupeja, yrityskiihdyttämöitä, korkeakouluja ja julkisia toimijoita.
Alueelle suunnitellaan ostoskeskusta, jossa monenlaiset kiertotalouden palvelumallit kohtaisivat: second hand -vaatteiden ja kierrätyshuonekalujen myyntiä, urheiluvälineiden ja työkalujen vuokrausta, tuunauspajoja, hävikkiruokaravintola.
Topinpuistoon on tulossa myös poistotekstiilien jalostuslaitos. Ostoskeskuksen yksi tuotekokonaisuus tulevat olemaan poistotekstiilin ympärille kehittyvät tuotteet ja palvelut. Ajatus on, että vaatteista tehdään vaatteita tai muita korkean jalostusasteen tuotteita, ei maantäytettä.
Turun kaupunki on suunnannut katseensa nykyhetken lisäksi jo 2030-luvulle. Kaupunkistrategia on vision kaltainen dokumentti, joka vastaa kysymysiin miltä Turku näyttää 2030-luvulla, mitä keskeisiä tavoitteita kaupunki toiminnalleen asettaa ja mihin arvoihin kaupungin henkilöstö ja luottamushenkilöt lupaavat toiminnassaan sitoutua. Kaupunkistrategia: Turku 2030-luvulla hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.2.2022. Kahdeksan kohdan ohjelma tuo esiin hyvinvoivat asukkaat, sujuvan arjen, laadukkaan koulutuksen, kansainvälisyyden, aktiivisen kulttuurin, elinvoimaisen ja kasvavan kaupungin, luontokaupunki Turun ja kestävän tulevaisuuden.
Kahteen jälkimmäiseen on sisällytetty mm. YK:n kestävän kehityksen kaupunkitason tavoitteiden saavuttaminen, kestävien ratkaisujen kehittäminen ja edelläkävijyys, ilmastopositiivisten päätösten vaikutus esimerkiksi puhtaan veden, energian, jätehuollon ja liikenteen järjestämiseen. Kaupunki on saavuttanut hiilineutraaliuden, luonnon monimuotoisuus ja rikas kaupunki- ja lähiluonto sekä alueen hiilinielut ovat lisääntyneet ja edelleen suojelua vaativa Saaristomeri voi paremmin. Kiertotalous luo hyvinvointia ja työpaikkoja ja vahvistaa alueen taloutta, joka toimii luontoa kunnioittaen. Ekologiset arvot ohjaavat kaavoitusta, rakentamista ja liikkumisratkaisuja, kestävä elämäntapa ja merkityksellinen elämä kulkevat käsi kädessä.
Sanoista tekoihin
Tässä kohtaa ei voi olla sivuuttamatta juuri nyt (helmikuu 2022) ajankohtaista ja kuumana käyvää keskustelua Kupittaan siirtolapuutarhasta.
Nykyiset vuokrasopimukset ovat voimassa vuoteen 2025. Perinteistä siirtolapuutarhaa ollaan poistamassa kaupungin yleiskaavasta, tilalle tulisi asuntorakentamista. Joulukuussa 2021 Turun kaupunkiympäristölautakunta päätti äänestyksen jälkeen, että uusi yleiskaava sallisi esimerkiksi asuintalojen rakentamisen nykyisen siirtolapuutarhan paikalle. Osa siirtolapuutarhaa olisi säilytettävä ja muutettava yleiseksi puistoksi. Poliittista päätöstä puutarhan kohtalosta odotetaan aikaisintaan keväällä. Alueen tulevaisuus ratkeaa osana yleiskaavaa 2029, joka on parhaillaan nähtävillä.
Päättäjillä olisi tässä nyt tuhannen taalan paikka todistaa strategian kauniit sanat ja visiot todeksi. Luontokaupunki Turku, kestävän kehityksen kaupunkiviljely, vanhojen kasvikantojen säilyttäminen, kaupunkiluonto ja kulttuurihistoria menettävät merkityksensä jos kaupungin vanhin, kaikille avoin siirtolapuutarha päätetään jyrätä.
Puutarhan arvokkaiden kasvien siirtoa on pohdittu, sillä uusi, Kupittaan korvaava siirtolapuutarha on suunnitteilla Koroisten alueelle. 2020 kaupunginvaltuuston hyväksymä Koroisten siirtolapuutarhan asemakaava mahdollistaa 45 siirtolapuutarhamökin rakentamisen Koroisten ristin lähialueelle Vähäjoen rantaan. Kaavamuutos mahdollistaa siirtolapuutarhan ja mökkien rakentamisen lisäksi muinaisjäännösten, arvokkaiden rakennusten ja luonnon suojelun. Uusi kasvupaikka ei tosin välttämättä ole Kupittaalle sopeutuneille kasveille suotuisa.
Kestävä elämäntapa
Elävän Kulttuurin Koroinen ry. ylläpitää ja vuokraa Koroisten vanhaa maatilaa Koroisten ristin muinaismuistoalueen ”naapurina”. EKK ry on yleishyödyllinen kulttuurihdistys, joka edistää kädentaitojen osaamista, luonnonmateriaalien kestävää käyttöä, ekologista viljelyä sekä kestävää elämäntapaa ja permakulttuuria, joka tarkoittaa maatalouden ja puutarhanhoidon ekosysteemien suunnittelua ekologisesti kestäviksi ja pyrkimystä omavaraiseen ruoantuotantoon.
Koroisten tilan omistus on siirtynyt piispalta ja kirkolta valtiolle. Turun kaupunki lunasti tilan valtiolta 1985. Turun Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelma vuokrasi tiloja 2000-2011 ja alueelle perustettiin LUMO eli luonnonmateriaaliosaamiskeskus. Elävän Kulttuurin Koroinen ry perustettiin jatkamaan AMK:n työtä.
Historian ja kulttuurin ohella Koroisten alue on myös luonnoltaan ainutlaatuinen. Maakunnallisesti tärkeä lintualue on merkittävä yölaulajien pesimäalue, ja samalla mm. neljän uhanalaisen perhosen elinympäristö; kiitos Koroisten tila ja palstaviljelijät.
Koroinen on Suomen ensimmäinen LAND (Learning – Activity – Network – Demonstration) -keskus. Permakulttuurisia malleja ja arvoja toteuttaen, kestävän kehityksen hengessä Koroisten tilalla on keskitytty ekologiseen viljelyyn, koulutukseen, kursseihin, työpajoihin ja talkoisiin. Suositun ulkoilureitin ja Aurajoen välin mahtuu pikkuruisia yhdistyksen jäsenilleen vuokraamia puutarhapalstoja.
Yhteistyöverkoston kautta Elävän Kulttuurin Koroinen on päässyt toteuttamaan kulttuuriin, käsityö- ja viljelyperinteisiin, luonnon monimuotoisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita. Aktiivinen yhdistys on tarjonnut kaupunkilaisille luentoja, kädentaitopajoja, osallistavaa ekologista tekemistä, monikulttuurisuutta, kansainvälisiä makuja ja taidetta.
Koroisten ulkoilureitillä liikkuville näkyvintä on Elonkirjo. Lahoavasta puusta tehdyt veistokset toisaalta erottuvat, toisaalta sulautuvat maisemaan. Monimuotoinen ekosysteemi kohtaa taiteen.
Yllättäen täällä myös ympyrä sulkeutuu. Ulkoilijan huomio kiinnittyy fillaristeille tarkoitettuun pumppauspisteeseen. Pyöräkirppis Maailmanpyörä toimii Koroisten tilan vanhassa navetassa. Se kunnostaa fillareita ja myy lahjoituksena saatuja pyöriä, järjestää fiksauspäiviä ja neuvontaa kierrätysnäkökulma edellä.
Retrohenkisyys, yhteisöllisyys ja kierrätysajattelu vie suoraan Kirkkotien kansalaisjärjestötoimintaan ja polkupyöränromujen kunnostukseen, pyöräkirppistelyyn ja vanhaan pyörätehtaaseen.
Kestävää kehitystä on, kun sille antaa mahdollisuuden.
